SM-Liiga 1999-2000 Blues - Ilves 1 - 3 (1-1, 0-0, 0-2) Ilves vihdoinkin voittoon (La 8.1.2000) Ilves matkasi lauantaina Espooseen toiveekkaana, vaikka takana oli peräti kymmenen matsin voitoton putki. Toiveita Ilves-leirissä nostatti lähinnä hyvät muistot LänsiAuto Areenalta ja se, että Ilveksen riveissä luisteli nuorukainen Tshekeistä, Petr Tenkrat. Ja mitä tapahtui. Ilves tarttui mahdollisuuteensa ja nousi tasaisten hetkien jälkeen ottelun herraksi. Voittomaalin laukoi päätöserässä Tommi Miettinen ja hetkeä myöhemmin Tenkrat viimeisteli vierailevan orkesterin 1-3 voiton. Näin Ilves nousi ryvettyneenä syvältä suosta ja ilmoittautui samalla mukaan loppukevään huumaan. Typerät jäähyt sekoittivat Ilveksen alun, kuittaus kuitenkin alivoimalla Ilves aloitti erittäin pirteästi, mutta liekö sitten joukkue ylilataantunut, sillä hyvä ote hukattiin kahteen peräkkäseen typerään jäähyyn. Ilves kesti Pasi Kuivalaisen torjunoilla vielä kahden miehen alivoiman, mutta Mika Arvaja ehti jäähyaitiosta nipin napin kentän puolelle, kun liigan parhaisiin pakkeihin lukeutuva Jiri Vykoukal ampui viivalta Peter Aholan syötöstä isäntien avausmaalin. Ilvesläiset protestoivat osuman syntymistä jopa niin, että kapteeni Raimo Helminen puhui itselleen kymmenen minuutin jäähyn. Tämä tietää myös sitä, että Helminen huilaa huipputärkeän Ilves-JYP matsin. Bluesin avausmaalin jälkeen ottelun lievä hallinta pysyi espoolaisilla. Edes Markus Kristofferssonin jäähyn aikana ei Ilves päässyt oikein matsiin uudestaan sisään. Erän puolessa välissä Tommi Miettinen joutui kampituksesta kahden minuutin istonnolle ja odotettavissa oli tiukat hetket. Tällä kertaa Bluesin kuviot eivät toimineet ja isännät kokivat nolon lopun ylivoimalle, kun Petr Tenkrat antoi ensimmäisen Ilves-välähdyksen. Syötön katkon jälkeen Tenkrat nosti hyökkäyksen ja antoi hyvän passin Juha Hautamaalle, joka taidokkaasti nosti Ilveksen tasoihin. Ilves sai tasoituksesta uutta puhtia otteisiinsa ja kun Helminen pääsi istunnolta, niin vaarallsia tilanteita syntyi useampia Ari-Pekka Siekkisen nenän alle. Ilves oli todella lähellä johto-osumaa Aholan jäähyn aikana, mutta kiekko pompahteli juuri ratkaisuhetkillä. Joka tapauksessa positiivista oli se, että ylivoimapelissä oli Ilveksellä pitkästä aikaa juonen tynkää. Aivan erän päätöshetkillä maalitykki Dale McTavish ravisteli itsensä tekopaikkaan, mutta Kuivalainen veti pidemmän korren. Tasainen ja maaliton toinen erä Toiseen erään Ilvekselle tarjoutui hyvä lähtö, kun Pasi Sormunen otti avausminuutilla itselleen jäähyn. Ilveksen toinen maali oli lähellä, mutta ei riittävän lähellä. Tenkrat ja Helminen löysivät toisensa yllättävän nopeasti ja onkin lupa odottaa tältä parivaljakolta paljon hyvää jatkossa. Jos Ilves jäähyili avauserässä, niin toisen erän alkuun espoolaiset löysivät usein tiensä jäähyaitioon. Ilveksellä oli oma etsikkoaikansa, mutta valitettavasti hyvät yritykset päätyivät Siekkisen syliin. Ilves luonnollisesti ylivoimalla oli hallinnut peliä, mutta se tärkein jäi jälleen uupumaan. Peikkona oli se, että peräkkäiset Blues-jäähyt siirtäisivät tuomarin huomion enemmän ilvesläisiin. Tasavoimaiseksi päästyään Blues sai nopeasti jälleen juonesta kiinni ja vähän päästä olikin vuorossa jäähy Ilvekselle. Veli-Pekka Hårdin kaksiminuuttinen sujui ilvesläisittäin kuitenkin vaivatta, eikä uhkaa Kuivalaisen maalille juurikaan syntynyt. Erän loppua edettiin hieman sekavissa merkeissä, eikä huippukiekosta oikein voitu puhua. Jos Bluesilla oli avauserän päätöshetkillä hiuksia nostattava tilanne, niin toinen erä päättyi Ilveksen vaaralliseen tilanteeseen. Maali jäi kuitenkin syntymättä, mutta päätöserään lähdettiin toiveikkaasti 1-1 tasalukemista. Kolmas erä Ilveksen juhlaa Päätöserä oli alkaa Ilveksen kannalta todella juhlavasti, sillä kuin vahingossa Tenkrat sai kiekon ulottuvilleen ja tyhjääkin maalia oli edessä. Tilanne tuli ehkä liiankin yllättäen ja kiekko pomppi lavassa siten, ettei johto-osuma nähnyt päivänvaloa. Heti tilanteen jälkeen Hård otti toistamiseen itselleen istunnon ja puolestaan Bluesin osuma oli todella lähellä. Kuivalaisen vire oli kuitenkin oiva, eikä espoolaiset onnistuneet yllättämään Paffaa. Tosin hyvällä maalivahdilla kävi tuuriakin, sillä pian jäähyn jälkeen tolppa kilahti iloisesti Kuivalaisen jalan vieressä. Bluesin terävä alku katkesi, kun Jermu Pisto, yksi Kuopion kuuluisista seiskaviitosista, passitettiin jäähylle ajassa 45.06. Ilveksen maali roikkui jälleen ilmassa, kunnes sen sieltä alas poimi saman Kuopion koulukunnan Miettinen. Toma päätti pitkään kestäneen sateettoman kauden ja siirsi Ilveksen ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella johtoon. Maali syntyi ylivoiman loppuhetkillä ja hyvä niin sillä, Tommila olisi saattanut kirjoitella erittäin kriittisesti hukatuista ylivoimatilanteista. Ilveksen pelaajat katselivat ihmeissään tulostaulua, sillä ties kuinka kauan oli kulunut siitä, että Ilveksen sarakkeessa oli naapuria suurempi lukema. Ja tuo ero kasvoi pian sataprosenttisesti. Ehkä Tenkrat oli jo harjoituksissa ehtinyt tutustua Euroopan maestron syöttötaitoon, mutta nyt nuorukainen sai nauttia todellisessa tilanteessa Raimo-sedän passista. Vanhus ja nuorukainen polkivat ylivoimahyökkäykseen ja tilanne päättyi punalampun hehkuun. Tenkrat näytti maalintekijän taitonsa ja paiskasi verkon pulleaksi ensimmäistä kertaa tupsukorvien paidassa. Ilveksen kolmannen osuman jälkeen Bluesin valmennustiimi, johon myös Jari Härkälä ensimmäistä kertaa kuului, katsoi aiheelliseksi ottaa aikalisän. Lääkkeitä aluksi ei tuntunut löytyvän, sillä parikin tilannetta päättyi espoolaisten pitkään kiekkoon. Ilveksellä ei ollut hädän päivää, vaikka Bluesin ote tiivistyi loppua kohden. Toiveet kotivoitosta kokivat kolauksen, kun Janecky hölmöili itselleen kakkosen. Ilves pelasi ylivoimansa enemmänkin aikaa pelaten kuin lisämaalia hakien. Erän loppu oli vielä huikaiseva, kun Blues otti maalivahtinsa pois ja Tomi Pettinen puolestaan pisti lisäjännitettä hankkimalla itselleen jäähyn. Ilves hoiteli hommansa kuitenkin viimeisen päälle ja pisteenä iin päällä olisi ollut Helmisen sadas maali, mutta Raipe pelasi kiekkoa epäitsekkäästi eteenpäin ketjukaverilleen. Maalia ei enää nähty, mutta summeri soi pitkästä aikaa Ilves-voiton kunniaksi. Tenkrat- The Rainmaker innosti Ilveksen voittoon Jos olisin Antero Mertaranta, niin pistäisin "ihanaa Ilvekset, ihanaa" pyörimään ja voisin jatkaa, että "nyt huudetaan, ei kun kirjoitetaan". Tappioputki on opettanut nöyräksi ja pienistäkin voitoista osaa iloita. Tosin tämän iltainen voitto ei ollut mitenkään pieni, sillä poikiemme lähtötilanne matsiin ei ollut herkullinen. Jatkossa tämä voitto saattaa nousta arvoon arvaamattomaan. Ilves polki läpi koko illan kolmella ketjulla. Tietenkin Tenkratin tehot nostattavat monelle kannattajalle tunteen, että Tenkrat hoiti homman Ilvekselle, mutta kyllä kyseessä oli koko joukkueen voitto. Kuivalainen oli maalinsa suulla todella hyvä. Puolustus pelasi melko virheettömän illan ja useat kakkoskiekot päätyivät Ilvespakkien lapaan. Hyökkäykseen Tenkrat toi uutta virtaa loppumattomalla liikkeellään, mutta unohtaa ei sovi, että Hautamaa ylsi samoille tehoille. Toki on tärkeää, että pelaajamme näkivät, että yksikin mies voi tuoda positiivista latausta joukkueeseen ja toivoa sopii, että lumipalloefekti sai liikkeellelähtöluvan tänä iltana ja usean kyvykkään pelaajan kipsit murenevat. Tietenkään en halua viedä glooriaa Tenkratin yltä, sillä nuorukaiselta odotettiin paljon ja hän pystyi täyttämään nuo tiukassa paikassa. Odotettavissa on, että Hintsasen Sami saa huutaa tätä nimeä vielä muutaman kerran tupsukorvien maalin merkiksi. Ilves on siis takaisin jaloillaan. Voiton merkitys saattaa olla vielä suuri, koska joukkueen jäsenien nahka on tappioputkessa parkkiintunut niin vahvaksi, että se saattaa kestää lämpiävän kevään pahimmatkin ryöpyt helpostikin. Torstaina mitataan Ilveskannattajien uskollisuus. Lisäapu katsomosta ei olisi pahitteeksi, sillä juuri nyt sinä saatat nousta ratkaisevaan rooliin. Matkan varrella on moni Ilveskannattaja karissut pois joukkueen tukijoukoista, mutta vielä olisi tilaisuus tulla takaisin ja siivittää Suomen legendaarisin joukkue pudotuspeleihin. Tilanne on vaikea, sillä Raipe puuttuu seuraavasta matsista. Joten Teidän tehtävä on kannustuksella paikata maestron puuttuminen. Tänään Espoossa oli paljon Ilvesfaneja ja joukkue pyysi minua erikseen kiittämään kannustuksesta. Mika Tommila Tilastot: I erä: 03.37 1-0 Jiri Vykoukal (Peter Ahola, Otakar Janecky) yv. 11.56 1-1 Juha Hautamaa 9 (Petr Tenkrat 9) av. II erä: maaliton III erä: 46.55 1-2 Tommi Miettinen 10 (Hautamaa 7, Veli-Pekka Hård 3) yv. 50.48 1-3 Tenkrat 21 (Raimo Helminen 24) Torjunnat: Ari-Pekka Siekkinen, Blues 9+9+12=30 (90.9 %) Pasi Kuivalainen, Ilves 16+6+16=38 (97.4 %) Jäähyt: Blues 8x2 min. Ilves 6x2 min. ja Helminen 10 min. Yleisöä: 4.155 katsojaa Palkitut: *** Juha Hautamaa ** Pasi Kuivalainen * Petr Tenkrat Karjala: Tenkrat Head&Shoulders: Joonas Jääskeläinen Kentälliset: I: Saarinen-Järventie, Tenkrat-Helminen-Ahlberg II: Hård-Tukio, Nikander-Miettinen-Hautamaa III: Puistola-Pettinen, Viitakoski-Hirvonen-Arvaja IV: Sammalkangas,Honkonen-Rantala-Pekki-Karjalainen