Kumman kurssi kääntyy?

Hakametsässä kiekkoillaan sunnuntaina kauden toinen Tampereen paikalliskamppailu. Välienselvittelyyn antaa mielenkiintoisen lähtökohdan se, että molemmat joukkueet ovat viime aikoina ajelehtineet vastatuulessa ja majailevat sarjataulukon häntäpäässä. Toki mihin tahansa peliin olisi mukavampi lähteä voittojen siivittämänä, mutta huomenna sekä C- että D-päädyn miehillä on mahdollisuus näyttää, kuka kestää paineet parhaiten. Paikalliskahinan voittaminen toimisi varmasti erinomaisena hengennostattajana jatkoa varten ja saattaisi poikia kylkiäisinään lisää onnistumisia seuraavissakin otteluissa.

Kirvesrintainen kone yskähtelee

Tapparan alkukausi on ollut selvästi odotettua vaisumpi. Mitalikahinoihin tälläkin kaudella povatulla yhdistelmällä on ollut yllättävän suuria vaikeuksia pelin jokaisella osa-alueella. Hälyttävimpinä ongelmina oranssissa leirissä pidetään varmasti maalihanojen kuivumista ja surkeata ylivoimapelaamista. Melko hyviä tekopaikkoja Tappara on kyllä pystynyt luomaan, mutta viimeistely on tökkinyt pahemman kerran. Terävyyttä on puuttunut myös oman maalin edustalla, jossa vastustajat ovat parista viime kaudesta poiketen päässeet mellastamaan yllättävän vapaasti.

Maalinteko-ongelmaa ratkaisemaan Tappara hankki kokeneen 36-vuotiaan amerikkalaislaituri Tom Bissettin, joka on joukkueessa koeajalla lokakuun loppuun asti. Bissett onnistuikin venyttämään verkkoa heti avausottelussaan Turussa. Nähtäväksi jää, pystyykö viime vuosina hieman hiipumisen merkkejä osoittanut jenkki pelaamaan itselleen sopimuksen loppukaudeksi. Kirvesrintojen tehokkuuden ei kuitenkaan pitäisi olla yhden miehen onnistumisesta kiinni, sillä hyökkäyskalustosta löytyy SM-liigatason tähtinimiä laajalta rintamalta. Aina vaarallinen Jussi Tarvainen sekä supersentterit Janne Ojanen ja Alexandr Barkov ovat leveän materiaalin kärkinimet, joita tukevat Marko Ojasen, Esa Pirneksen ja Kimmo Koskenkorvan kaltaiset tasokkaat pelimiehet. Järkevällä sektorin tukkimisella ja onnistuneella maalivahtipelillä Ilveksen on mahdollista lisätä miesten tuskaa. Mikäli näille kavereille annetaan ylimääräistä tilaa, karisevat maalintekokipsit takuuvarmasti yhden jos toisenkin ranteilta.

Tapparan pakkikalusto kuuluu sarjan kovimpiin. Tuoretta maajoukkuekokemusta löytyy Janne Grönvallilta, Mikko Luomalta, Miska Kangasniemeltä, Jyrki Välivaaralta ja Tuukka Mäntylältä. Tämä viisikko kestää vertailun minkä tahansa eurooppalaisen joukkueen pakkikalustojen kanssa. Jos kirvesrintojen puolustajista haluaa löytää heikkouksia, löytyvät ne kiekollisesta pelaamisesta. Nopeisiin, tarkkoihin avauksiin Tappara-pakisto ei ole viime kausina pystynyt. Lievä hitaus voidaan myös lukea kaluston heikkoudeksi, mutta järkevällä sijoittumisella ja paljon kritisoidulla aktiivisella mailahäirinnällä vahvat järkäleet pystyvät painamaan ja painimaan vastustajat kulmiin pyörimään. Ilves-hyökkääjien olisikin ehdottomasti löydettävä peliinsä liikettä jo ottelun avaushetkistä lähtien. Näin Tapparan pakit voitaisiin pakottaa ottamaan riskejä tai roikkumaan jäähyjen arvoisesti.

Tuska ei ota millään hellittääkseen

Ilveksen tuskaisia, tehottomia ja varovaisia otteita on puitu seitsemän pelin tappioputken aikana paljon niin mediassa kuin kiekkoyleisön keskusteluissakin. Yritystä pelaajien otteista ei ole puuttunut, mutta tarvittavat rentous ja uskallus ovat kateissa. Yliyrittäminen, jännittyneisyys ja tuskastuminen ovat näkyneet liiallisena varovaisuutena sekä helppoina virheinä. Puolustuspeli on viime otteluissa tiivistynyt selvästi pahimmasta koheltamisesta, mutta vastaavasti hyökkäystehot ovat samalla kadonneet lähes kokonaan.

Ilveksen nuorilta pelaajilta loistavaa maalivahti Tuomas Nissistä lukuun ottamatta odottaisi tähän asti nähtyä selvästi railakkaampia otteita. Kokemattomat kaverit eivät joukkuetta kuitenkaan tappiokierteestä nosta, vaan se tehtävä lankeaa kokeneemmalle kaartille, jonka on esimerkillään johdettava joukkue voittoihin ja vedettävä nuoret perässään ylös epäonnistumisten upottavasta suosta. Taitoa tupsukorvien riveissä on riittävästi liigan kärkikahinoihin asti, mutta ilman määrätietoista työtä se ei tule esiin. Jos Raimo Helminen, Vesa Viitakoski, Timo Peltomaa, David Nemirovsky, Bert Robertsson ja Jukka Laamanen pistävät itsensä todenteolla likoon ja kääntävät kaksinkamppailut edukseen, seuraavat nuoret takuuvarmasti perässä ja alkavat taas osoittaa sitä potentiaalia, minkä takia ovat liigajoukkueeseen päässeet.

Seuraa heitä!

Toni Mäkiaho, Tappara. Kiistelty voimalaituri on avauskierroksen jälkeen saanut vain yhden jäähyn, joka sekin tuli sukeltamisesta. Pelityyliä siistiessä myös tehot ovat kadonneet täydellisesti: Mäkkärin tilastoja komistaa yksi vaivainen syöttöpiste. Aikapommi tikittää, sillä alavireen jatkuessa lienee vain ajan kysymys, milloin turhautuminen purkautuu totuttuina temppuina.

Marko Toivonen, Ilves. Kivitalon kokoinen pakkijärkäle saapui Raumalta Ilvekseen koeajalle. Kovuutta löytyy riittävästi aivan kaikkiin SM-liigan haasteisiin, mutta riittävätkö liikkuvuus ja kiekolliset kyvyt siihen, että mies pystyisi todella auttamaan Ilveksen raihnaista puolustusta? Toivosen lyöntilaukaus on hurja, mutta sihdissä on ollut rutkasti parannettavaa. Muutama pleksejä järisyttävä, kunnolla kohdalleen osuva taklaus voi herätellä koko joukkuetta.

Ratkaisuelementit

Ilveksen on liikuttava ahnaasti koko ottelun ajan. Se on ainoa tapa järkyttää Tapparan tuttua konemaisen varmaa viisikkopelaamista. Yliaggressiiviseen ryntäilyyn ei silti tule lähteä, sillä kirvesrintojen hyökkääjät ovat viime kausien paikallispeleissä rankaisseet virheistä tappavan tehokkaasti. Keskialue onkin pelattava tiiviisti kiinni ja porrastusten on toimittava. Ottelussa ovat vastakkain kaksi SM-liigan tehottomimmin ylivoimaa pyörittävää joukkuetta. Joko Ilves onnistuu erikoistilanteissa? Avausmaalin merkitys on suuri, kun vastakkain on kaksi tehottomuudesta kärsinyttä joukkuetta. Nissisen tulee pystyä jatkamaan erinomaisia otteitaan, mikäli Ilves mielii pisteille.

Mikko Rainio

Sivun alkuun