
|
Pelipaikka: keskushyökkääjä
Syntymäaika: 11.3.1964
Syntymäpaikka: Tampere
Pituus: 183 cm
Paino: 88 kg
Maila: left
Lempinimi: Raipe
SM-Liiga yht: 283 ottelua, 95+188=283, 218 min.
SM-Liiga play off yht.: 42 ottelua, 7+18=25, 38 min.
Tilastot | 19 pikakysymystä
|
edellinen pelaaja *** paluu joukkueeseen
Kausi 98-99: Aina luotettava Raipe ylsi taas 50 pisteeseen ja oli 38 syötöllään liigatilaston kakkonen Jan Calounin jälkeen. Pinnatili aukesi heti avauksessa Jypiä vastaan, kun Raipe lätytti ylivoimapelissä Peter Larssonille, joka siirsi isännät 3-0- lukemiin. Seuraavassa kamppailussa Raumalla Raipe ampui viisi kertaa ja onnistui maalisarakkeensa nollan rikkomisessa. Kauden alun pisteputki kesti yhteensä seitsemän ottelua (4+7). Tehojen valossa parhaat pelit olivat 3/10 KalPa vieraissa ja 19/1 Jokerit kotona. Molemmissa Raipe takoi kaksi maalia ja kaksi syöttöä.
Lopputurnauksessa neljänneksi jäämisestä huolimatta Helminen oli elementissään myös Ilveksen Euroopan valloituksessa. Hän oli EHL:n pudotuspelien pörssiykkönen lukemilla 3+7=10.
Kolmannen kerran peräkkäin SM-liigan tähtikentälliseen kivunnut virtuoosi kohosi myös kaikkien aikojen kovimmaksi pistenikkariksi leijonissa. Jo helmikuussa kahdeksan ensimmäisen joukossa Norjan MM-lippunsa Aravirralta pokannut Koikkarin kynä iski pesisottein voittomaalin Ruotsin Tommy Salon taakse välierien ensimmäisessä osassa ja painui samalla Mika Niemisen ohi kaikkien aikojen tilastossa. Raipen kokonaissaldo oli keväällä 176 A-maaottelupistettä (44+132).
Uran huiput: Samoissa vuonojen maan karkeloissa Helmisestä tuli Suomen kaikkien aikojen ansiotunein maajoukkuekiekkoilija mitaleilla mitattuna, kun hän taiston tauottua kumarsi kansainvälisen arvomitalin, nyt MM-hopea, seitsemännen kerran. KooVeessa pikkumiehenä kiekkoilun aloittaneen Raipen saavutukset ovat peräisin kahdeksasta MM-edustuksesta ja VIISISTÄ (Sarajevo 84, Calgary 88, Albertville 92, Lillehammer 94 ja Nagano 98) olympialaisista. Mittavan maajoukkueuran kirkkaimpana kruununa on tietysti maailmanmestaruus Tukholmasta 1995, jolloin hän oli koko kisojen syöttötilaston jaettu ykkönen seitsemällä syötöllään. Lisäksi sentterivelho on edustanut maataan kerran Kanada Cupissa ja World Cupissa sekä kahdesti nuorten MM-kisoissa ja kerran 18-vuotiaiden EM-mittelöissä. A-maaotteluita leijonien leijonan tilillä on 264, mikä on maan kolmanneksi eniten.
Ilves-ikonin hienoin menestys seuratasolla tuli varmasti keväällä 1985 miesten Suomen mestaruuden muodossa, mutta Ipan edustuspaitaa hän kantoi ensi kerran jo syyskuussa 82, vaikka oli saman vuoden keväänä hankkimassa petopaidoille sekä nuorten että B:n SM-kultaa. Seuraavana vuonna irtosi A:sta vielä hopeaa. Mestaruuskauden 1984-85 jälkeen 'Euroopan Gretzky' siirtyi NHL:n New York Rangersin tarunhohtoiseen maailmaan. Selkävaivojen sävyttämät Pohjois-Amerikan vuotensa hän päätti 1989 NY Islandersin leivissä. Kaudella 87-88 Raipe poikkesi Suomessa vahvistamassa Ilvestä taituroiden Allstars-sentteriksi. Maajoukkueen mukana hän oli hankkkimassa jääkiekkoilumme ensimmäistä arvokisamitalia eli olympialaista hopeamitalia Calgarysta.
Rapakon takaa oli vuorossa muutto Etelä-Ruotsiin, jossa hän oli ensimmäisellä kaudella nostamassa pohatta Percy Nilssonin Malmö IF:ää Allsvenskanista maan pääsarjaan, Elitserieniin. Parissa kaudessa Raimosta leivottiin Ruotsin mestari, ja toinen mestaruus lahden takana irtosi jo 93-94. Samana vuonna hän kuittasi myös pistepörssin voiton ensimmäisenä ulkomaalaisena.
Kaudeksi 96-97 Raipe palasi Ilvekseen, ja esitykset jatkuivat satumaisina. Tuloksena oli heti 50 pisteen kausi ja huikea 22 ottelun vähintään piste per peli -tehoputki. Seuraavana talvena tahti oli vähintäinkin yhtä hurja: palkintokaappiin liigahopea, tunnustuksena kanssapelureilta Kultainen kypärä vuoden parhaalle sekä paikka tähtikentällisessä ja pistepörssin kolmas tila!
|
|
|
|