Ilves - TPS 1 - 5 (0-1, 0-4, 1-0) |
Nololle välisarjalle nolo loppu
(To 6.1.2000) Ilveksen synkkä lähihistoria ja Keski-Euroopan mäkiviikon ratkaisu olivat harventaneet kiekkokansaa melkoisesti, sillä sarjakärki TPS ei houkutellut Hakametsään kuin 4391 katsojaa. Ehkä manselaiset katsojat arvasivat illan tarinan etukäteen, sillä Hakametsässä nähtiin varsin vaisu kiekkoilta, jossa TPS puolivaloilla ja irtonaisesti pelaten haki Ilvekseltä helpot pinnat luvuin 1-5.
Ilvekselle kuluneen kauden välisarja oli todellinen katastrofi. Plakkariin saatiin ainoastaan kolme tasapelipistettä ja maalisaldoksi muodostui murheellinen 12-45. Murheellinen välisarja on syössyt Ilveksen myös ikävien ennätysten tuntumaan. Kymmenen voitotonta matsia lähentelee vuonna 1995 ollutta 12 pelin putkea sekä viisi voitotonta kotimatsia vuoden 1979 kuuden matsin putkea.
Onnikaan ei potkinut avauserässä
Ilves oli remontoinut ketjujaan melkoisesti Porin reissun jäljiltä. Yhteen oli koottu mm. Helminen, Miettinen ja Nikander, sillä Vesa Viitakoski oli matsista poissa vatsaflunssan vuoksi. Takalinjojen suurimmat muutokset tulivat sitä myötä, että nuorten MM-kisoista Arto Tukio Ja Tapio Sammalkangas palasivat suoraan liigajäille.
Avauserä sujui Ilvekseltä melko vauhdikkaasti, eikä taklauksiakaan säästelty. Mutta siinä missä vauhtia löytyi, niin ajatus oli melko hukassa. Hallinta jäi taas enemmänkin näennäiseksi, sillä aivoitukset eivät riittäneet rakentamaan selkeitä yksinkertaisia hyökkäyksiä. TPS ei ollut erikoinen, vaikka tiiviistä viisikkopelaamista esittikin. Tiistainen HIFK-matsi oli imenyt vauhtivaroja, mutta kun turkulaisten ajatus kulki lennokkaasti, niin illan aikana nähtiin muutama selkeä ja vaarallinen yhdistelmä. Ilveksellä taas kokovartalokipsi näkyi lehtereille asti. Kahden peräkkäisen onnistuneen syötön saaminen perille oli useimmiten ylivoimainen tehtävä. Hyökkäyksistä puuttui rentous, mielikuvitus ja kuviotkin. Fredrik Norrenan torjumille kakkoskiekoille ei ollut asiaa ja muutenkin hyökkäyksestä puuttui se kuuluisa toinen aalto. Ilveksen laiturit lähinnä tyytyivät laukomaan pienistä kulmista.
Kipsaantunut joukkue tarvitsisi nimenomaan positiivisia kokemuksia ja onneakin. Tänään sitä ei ollut tarjolla. Ensimmäisessä maalissa, joka tosin ei mitään ratkaissut, tuomarikaksikko katsoi läpi sormien karkean rikkeen. Hyökkäystä nostanut Rodrigo Lavins vedettiin jalkakampilla kumoon ja syntyneestä jälkitilanteesta Marco Tuokko laukoi Sami Ahlbergin mailan kautta kiekon liruen Kristian Antilan selän taakse. Pelkkää vääryyttä maali ei kuitenkaan ollut, sillä jalkakampin jälkeen kiekko oli hetken Ilveksen hallussa, mutta pakin hätäinen rännipurku käynnisti maaliin johtaneen tapahtumasarjan. Erän lopulla Ahlberg oli ohjata kiekon siihen oikeaankin päätyyn, mutta Pasi Saarisen lähettämä laukaus osui puhtaasti tolppaan Norrenan ihmetellessä.
Suunnanmuutospelin oppitunti
Tauolla pohdittiin, että TPS:n vauhti ei hirvitä ja pienellä tsempillä ja onnella homma voi saada uuden käänteen. Toisessa erässä Ilves sai kokea karvaasti pelikurittomuuden aiheuttamat omat virheet ja toisaalta turkulaisen suunnanmuutospelin tehokkuuden. Erä vanheni vain vajaat kaksi minuuttia, kun Ilveksen hyökkäykseen noston pysäytti Tommi Rajamäki. Maajoukkueeseenkin noussut Rajamäki näki välittömästi Mikael Homqvistin, joka nappisyötön turvin pääsi läpiajoon. Kiekko pussiin ja keskialueella vastaan rynnänneet Ilvespakit katselivat toisiaan nolona. Tilanne toistui viiden minuutin päästä, kun Tommi Miettinen lipsautti keskialueella kiekon Mika Lehtiselle. Jälleen nopea suunnanmuutos ja TPS karkasi kahden miehen ylivoimahyökkäykseen. Kalle Sahlstedt antoi Viile Vahalahden syötön mennä takaa nousseelle Tony Virralle, joka p-pisteiden välistä laukoi turkulaiset jo 0-3 johtoon.
Ilveksen ilta synkkeni entisestään juuri ennen puolivälin krouvia, kun Antila potki huolimattomasti Joni Liuksen laukoman kiekon suoraan kultaranne Kai Nurmisen ulottuville. Kaitsu näytti jälleen kerran ilvesläisille, kuinka helppoa se maalin tekeminen oikein onkaan, kun kotiasiat ovat kunnossa ja jääkiekko on kivaa. Maali oli Kaitsulle jo kahdeksas Ilveksen verkkoon tällä kaudella. Samalla nuori Antila sai tarpeekseen ja Pasi Kuivalaisen vuoro oli luistella maalin suulle. Erän lopulla nuorille juniorikiekkoilijoille oppia tarjosi Teemu Elomo, joka polki yksykköseen Veli-Pekka Hårdia vastaan. Elomo toi laitaa pitkin, kurvasi sinisen ylitettyään voimakkaasti keskelle ja haki tarkan laukauksen Hårdin jaloista. Ilvekselle erä ei tuonut juurikaan tilanteita, vaikka laukaustilasto oli selvästi Ilvekselle. Itse asiassa kahden erän jälkeen Ilveksen maalivahdeilla oli yhteensä neljä tornutaa. Peliä pelattiin enimmäkseen joko keskialueella tai Tepsin päädyssä, mutta aina silloin tällöin turkulaiset päättivät hyökätä ja tehdä maalin.
Tukiolle ensimmäinen liigamaali
TPS oli varsin tyytyväinen iltaansa, sillä sen ei ollut tarvinnut polkea täydellä teholla ja silti taululla olivat puhtaat 5-0 lukemat heille. Kolmanteen erään riittikin varmistelu ja Norrenan hyvä ilta haluttiin palkita nollapelillä. Onneksi Ilvekseltä löytyi maalintekijä, joka rohkeni aina viimeistelyyn saakka. Nuorten kisoissa loistanut Arto Tukio seurasi oman laukauksensa ja uitti uransa ensimmäisen liigamaalinsa. Samalla päättyi Ilveksen lähes kahdeksan erää kestänyt maaliton putki Hakametsässä. Tukion maalista Ilves sai hieman lisäintoa ja paikkoja toiseenkin osumaan syntyi. Voitosta ei kuitenkaan syntynyt taistelua ja niinpä 60 minuutin jauhamisen jälkeen summeri päätti Ilveksen ikävän välisarjan.
Muutoksia tarvitaan ja niitä on tulossa
Menee hieman tautonomian puolelle, kun ottelua vetää yhteen, sillä kisaselitys on laadultaan sama kuin koko välisarjassa. Tunnetasolla (henkisellä puolella) on kiekkoilussa suuri rooli. Miettisen Toma kiteytti asian hyvin. "Pelaajat tietävät, että taidot eivät ole kadonneet minnekään, kuntopuoli ei ole pettänyt, pelaajien ja valmentajien välit ovat kunnossa, mutta se itsetunto". Ilvesläisten ratkaisut ovat mielikuvituksettomia, ahdistuneiden pelaajien aivoituksia. Lääkkeenä olisi voitto, mutta sen hankkiminen tälläisessä tilassa ei ole helppoa. Lehdistötilaisuudessa Risto Jalo pistettiin ahtaalle muutosten suhteen. "Ilves etsii koko ajan hartiavoimin muutoksia, mutta esim. vaihtokaupoissa monen eri osapuolen intressit on osuttava yhteen, ennen kuin siirrot toteutuvat". Jos ja kun muutoksia on tulossa, niin niiden olisi luonnollisesti tapahduttava hyvin pian. Ja vastaus tähän saatiinkin illalla, kun HPK:n paras maalintekijä Petr Tenkrat siirtyi Ilvekseen ja Hämeenlinnaan matkasivat Mikko Peltola ja Rodrigo Lavins.
Niin masentuneesta joukkueesta on helppo poimia yksi onnistuja. Tukio sai roimasti itseluottamusta hyvin menneistä kisoista. Valitettavasti yhden miehen panos ei vielä siivitä koko joukkuetta, mutta jos onnistujia saataisiin samaan matsiin useampikin, olisi voitto huomattavasti lähempänä. Viikonloppuna käynnistyy liigan kolmas neljännes ja Ilves matkaa Bluesin vieraaksi Espooseen. Ja siitä lähdetään, että voittoputki aukeaa vihdoinkin. Ainakin uskon ja toivon niin.
Mika Tommila
Tilastot:
I erä:
09.56 0-1 Marco Tuokko (Jani Kiviharju, Kari Harila)
II erä:
21.56 0-2 Mikael Holmqvist (Tommi Rajamäki)
27.08 0-3 Tony Virta (Ville Vahalahti, Mika Lehtinen)
29.50 0-4 Kai Nurminen (Joni Lius)
36.42 0-5 Teemu Elomo (Holmqvist, Lehtinen)
III erä:
57.11 1-5 Arto Tukio
Torjunnat:
Fredrik Norrena, TPS 7+8+6=21 (95.5 %)
Kristian Antila, Ilves 3+1+0=4 (50.0 %) vaihto ajassa 29.50
Pasi Kuivalainen, Ilves 0+0+8=8 (88.9 %)
Jäähyt:
Ilves 3x2 min.
TPS 2x2 min.
Yleisöä: 4.391 katsojaa
Palkitut:
***
Teemu Elomo
**
Mikael Holmqvist
*
Mika Lehtinen
Karjala:
Elomo
Head&Shoulders:
Lehtinen
Kentälliset:
I: Puistola-Lavins, Arvaja-Hautamaa-Ahlberg
II: Saarinen-Järventie, Nikander-Helminen-Miettinen
III: Hård-Tukio, Karjalainen-Hirvonen-Peltola
IV: Sammalkangas,Honkonen-Rantala-Pekki-Hilden
|
|
|