HIFK - Ilves 6 - 4 (2-2, 3-1, 1-1) |
Jan Caloun illan kunkku Helsingissä
(To 07.10.1999) Kissapetojen kohtaaminen oli edessä, kun Ilves matkasi Helsinkiin HIFK:n vieraaksi. HIFK:n ja Ilveksen väliset matsit ovat viime vuosina nousseet ainakin Ilveskannattajien suosikiksi kovan vauhdin ja railakkaan taklauspelin ansiosta. Täksi kaudeksi molemmat joukkueet uusiutuivat melkoisesti, eivätkä ainakaan näin liigan alkukierroksilla ole lukeutuneet sarjan terävimpiin suosikkeihin.
Torstaina Ilveksen vastaan luisteli ehkä haavoittautuvin HIFK:n pakka, mitä tulee puolustajakaartiin. HIFK:n pakkikalusto on viime kausilla ollut superluokkaa, mutta juuri tällä hetkellä loukkaantumisten ja pelaajavaihtojen seurauksena punanuttujen mahdollinen Akilleen kantapää saattaa olla juuri tässä osastossa. Valitettavasti tällä hetkellä samoista oireista kärsii myös Tampereen ylpeys Ilves. Niinpä joukkueet eivät tänään tarjoilleetkaan junioreilla opinarvoista puolustuspeliä, vaan avointen ovien ilta tuotti jo puoleen väliin mennessä kahdeksan osumaa. Illan hahmo oli Jan Caloun, joka 3+1 tehoillaan johdatti kotijoukkueen ansaittuun 6-4 voittoon.
Maaleja vuorotahtiin, Ilveksestä onnistuivat Arvaja ja Hautamaa
Ilves tuli matsiin pyörremyrskyn tavoin. Ensimmäisten vaihtojen aikana peliä pelattiin nuoren HIFK-veskari Ari Ahosen silmikon alla ja tupsukorvien avausmaali oli enemmän kuin lähellä. Ilvekselle koituneet tekopaikat jäivät kuitenkin vielä tässä vaiheessa käyttämättä. Helsinkiläisille Ilveksen vahva aloitus oli ehkä hieman yllätyksellinen ja isot punaiset kissat reagoivat tilanteeseen hieman hermoilevin ottein.
Koska Ilveksen hyvä alku ei tuottanut sitä toivottua osumaa, niin seuraavat tilaisuudet avautuivat kotijoukkueelle. Sairastuvalta palanneen Hannu Henrikssonin jäähyn aikana HIFK pääsi pelirytmiin mukaan ja nyt vuorostaan testattiin Pasi Kuivalaisen päivän virettä. Baffa kesti virkaveljensä tavoin myös alkuhetket ja piti veräjänsä puhtaana HIFK:n kahden ylivoiman aikana.
Jos erän alkupuolella voitiin painostushetket jakaa selkeisiin muutaman minuutin jaksoihin, niin jälkimmäinen puolisko sujui tilanteiden vaihtuessa hyvin nopeasti. Ilveksen kolmoskenttä napautti illan ensimmäisen maalin ajassa 11.33 Mika Arvajan toimesta. Arvaja pääsi punnertamaan kauden toisen osumansa Martti Järventien laukomasta paluukiekosta. Kanadalaisen kiekkokoulun perusoppeja on se, että vastustajan osuma pitää pyrkiä kuittaamaan mahdollisimman nopeasti. Tämä oppi oli erityisen hyvin HIFK:n pelaajien mielessä, sillä punalamppu paloi vain 39 sekuntia Kuivalaisen selän takana. SM-liigan vaarallisin maalitykki sai onnekkaasti ränniä pitkin vilistäneen kiekon kuin tarjottimella itselleen ja matka kohti Ilveksen maalia alkoi ilman häiriöitä. Tuloksena 1-1 ja Ilveksen ilon hetket jäivät lyhyeen.
Erän loppuhetkillä tilanteita riitti ruuhkaksi asti. Jäähyaitiossa nähtiin miehiä molemmista joukkueista ja maalejakin tehtiin kaksin kappalein. Keskiviikkona Ilveksestä HIFK:hon siirtynyt Pekka Kangasalusta sai jäähypukilta seurata, kun tutut kaverit iskivät Ilveksen jälleen johtoon. Maalin edestä Juha Hautamaan onnistui siirtää kiekko viivan oikealle puolelle. Haden kauden avausmaaliin syöttäjäksi merkittiin Vesa Viitakoski. HIFK ei kuitenkaan suostunut lähtemään erätauolle tappioasemasta, vaan nyt tilit kuitattiin tasoihin 34 sekuntiin. Asialla oli "väärää liigaa" vielä toistaiseksi pelaava Jere Karalahti ja nyt syöttäjänä Caloun.
Tuomaristolla monipuolisten tehtävien erä
Pääsääntöisesti kissapetojen kohtaamiset ovat olleet viime aikoina melko vähämaalisia ja tarkan puolustuksen politiikkaa on noudatettu. Tänään ei perinteitä noudatettu. Tampereen mies Toni Mäkiaho hermostui taktisesti oikein Rodrigo Lavinsin puhtaaseen taklaukseen erän toisella minuutilla. Nyrkkisankari Mäkiaho sai houkuteltua Lavinsin tanssiin mukaan ja niinpä viime peleissä Ilveksen puolustuksen paras mies oli ottelusta ulkona. Ilveksen puolustuksen peluuttaminen vaikeutui huomattavasti ja tämä kyllä näkyi tupsukorvien otteissa.
Kissapetojen kohtaamisissa Calounilla on tavallisesti ollut hieman sivustakatsojan rooli, mutta tänään valokeilan keskellä luisteli mies Tshekeistä. Ajassa 23.11 Caloun vei isännät ensi kerran johtoon näyttävän yhdistelmän päätteeksi. Maalissa mukana olivat tehokaan viisikon jäsenistä Karalahti ja Mika Nieminen. Maalin jälkeen otteet jatkuivat kuumina ja illan tuomaristolla riitti iltapuhteita. Ilveksen pelatessa alivoimaa, sattui Calounille pieni musta hetki, jonka ansiosta Saarinen karvasi hyökkäyssinisellä kiekon ja laukoi lujaa kohti Ahosta. Paikalle kakkoskiekkoon ensimmäisenä ehti Vesa Viitakoski, jolla oli helppo työ tehdä kauden neljäs osuma. Ilves oli noussut alivoimalla riemukkaasti tasoihin, mutta ne seuraavat sekunnit olivat jälleen jäätävät. Caloun haki nopean kuitin pienelle haksahdukselle ja iski illan kolmannen maalinsa vain 23 sekuntia Viitakosken maalista. Calounin hattutemppua avittivat Nieminen ja Tapparasta siirtynyt Lasse Pirjetä.
Erää oli pelattu vaivaiset viisi minuuttia, kun katsojat olivat saaneet todistaa neljä maalia ja jäähyjäkin 60 minuutin edestä. HIFK oli onnistunut horjuttamaan Ilveksen tasapainoa ratkaisevasti ja seuranneet minuutit olivat aika surullista katseltavaa. Puolustukseemme syntyi ammottavia aukkoja ja tuon tuosta tupsukorvien maalilla nähtiin pelottavia tilanteita. Sekoilu huipentui aikaan 27.48, kun Marek Zidlicky iski ensimmäisen liigamaalinsa Suomen liigassa. Lupaavalla Kari Kaltolla oli kunnia saada tehdä esityö tuohon nuoren tshekkipakin esikoiseen. Ilveksen valmennusjohto teki maalista omat päätelmät ja näki parhaaksi käyttää jo hyvissä ajoin aikalisänsä.
Vaikka aikalisä ei tuonut välittömästi mitään näkyvää, niin oma pää onnistuttiin pitämään loppuerän ajan puhtaana. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että kotijoukkue oli lähempänä kuudetta osumaa kuin vieraileva Ilves neljättä. Ilveksellä oli ylivoimalla omat hetkensä, mutta nuori Ahonen ei ollut yllätettävästi. Toinen erä oli Ilvekselle synkkä ja yksi positiivisia asioita oli se, että tulostaululla marginaalia oli vain kahden maalin verran siirryttäessä erätauolle.
Ahlbergin osuma toi vain hieman lohtua
Kolmas erä alkoi rauhallisemmissa merkeissä kuin edeltävät. Ottelussa oli seesteinen vaihe, jolloin hieman tarkkailtiin, miten naapuri hyökkää loppuun. Kahden maalin marginaali jääkiekossa on usein sillä tavoin maaginen, että mahdollinen seuraava osuma kertoo illan lopullista suuntaa. Tällä kertaa marginaali vanähti kolmen mittaiseksi, kun Tom Laaksonen iski komean maalin, joka oli myös miehen kauden ensimmäinen tehopinna. Pahanteossa kunnostautui koko ketju, joten syöttöpinnat merkattiin Aki Uusikartanolla ja Pasi Nielikäiselle.
Ilves tuli matsiin vielä kertaalleen mukaan, kun Sami Ahlberg iski ylivoimalla terävän niitin HIFK:n verkkoon. Helsinkiläisten epäonnen soturi oli jälleen Kangasalusta, jonka molemmat jäähyt päättyivät Ilveksen maaliin. Ahlberg on viime kausien aikana lukeutunut Ilveksen parhaisiin maalintekijöihin, mutta tällä kaudella avausosumaa jouduttiin odottamaan aina kahdeksanteen matsiin. Horen maalissa oli mukana totutusti Raimo Helminen ja edellisen maalin tehnyt Viitakoski.
Tällä kertaa HIFK ei pystynyt kuittaamaan välittömästi Ilveksen osumaa, mutta ei tupsukorviakaan voida kehua, sillä kavennusmaalin jälkeiset hetket Ilves vietti jäähyaitiossa. Alivoimalla taisteltiin hyvin, mutta tasavoimaiseksi päästyään Ilves ei enää löytänyt uusia lääkkeitä HIFK:n puolustuksen murtamiseksi. Ottelun loppuhetkillä Ilves yritti vielä kuudella miehellä isäntien neljää vastaan, mutta hyvätkään yritykset eivät tuottaneet lisäpotkua takaa-ajoon. Näinpä HIFK pääsi lihottamaan vielä melko laihaa pistepottiaan kahdella tärkeällä pisteellä.
Rakentamisen aikaa
Ilveksen kannattajat lähtivät Helsinkiin toiveikkaina, jospa HIFK olisi heikkoon puolustupeliin iskettäessä lyötävissä. HIFK:n pelin sielu oli ketju, jonka päätähtenä oli huimassa vireessä oleva Jan Caloun. Caloun taisi itse asiassa tehdä tänä iltana Ilvestä vastaan enemmän pisteitä kuin kahden edellisen kauden kohtaamisissa yhteensä. Calounia parhaiten säestivät Karalahti, Nieminen ja Lasse Pirjetä. Tehonelikkö ja nopeat kuitit Ilveksen osumiin olivat HIFK:lle ne aseet, joiden avulla tupsukorvat kaatuivat.
Kymmenen maalia näiden joukkueiden välisissä kohtaamissa on paljon ja syytä itsetutkiskeluun tuolla sektorilla onkin. Ilves sai mukaan tänään kolme puolustajaa sairastuvalta ja edessä on kauan odotettu rakentamisen aika.
Nyt valmennuskaksikollemme tarjoutuu ensimmäinen etsikkoaika rakentaa puolustuspeli siihen muottiin, johon se on aiottu. Pakkiparien löytyessä peli muuttuu eheämmäksi ja luo samalla perustan myös kiekkoilun muille osa-alueille. Ilahduttavaa tänään olikin Pasi Saarisen näkyvä paluu takalinjoille. Hyökkäyksessä pirteimpiä otteita esitti puolestaan Vesa Viitakoski, joka kartuttu pistepussiaan maalilla ja syötöllä.
Kaiken kaikkiaan Ilves taisteli melko hyvin. Yksi ottelun kulminaatiopisteitä oli HIFK:n tyypillinen pelityyli ensimmäisen erän loppupuolella ja toisen erän alkuhetkillä. Ottelun kulku oli karata tuolloin tuomareiden käsistä. HIFK sai hengen päälle ja karkasi Ilveksen ulottumattomiin. Hieman paha maku jäi suuhun siitä, että Tomi Hirvosen loukkaantuminen jäi tuomareilta huomaamatta. Hirvelle ommeltiin matsin aikana kahdeksan tikkiä suupieleen korkealla mailalla aiheutetun kirurgitoimenpiteen vuoksi. Ottelun kulkuun tällä ei ollut kuitenkaan vaikutusta ja kotijoukkue voitti aivan ansaitusti. Ilveksellä on pari päivää aikaa parannella haavat ja olla valmiina, kun ärsytetty HPK saapuu Hakametsään lauantaina. Pystyykö Ilves pitämään yhden liigan tehokkaimman hyökkäyskaluston aisoissa, sen näet parhaiten paikan päältä.
Mika Tommila
Tilastot:
I erä:
11.33 0-1 Mika Arvaja 2 (Martti Järventie 1)
12.12 1-1 Jan Caloun
18.57 1-2 Juha Hautamaa 1 (Vesa Viitakoski 2)
19.29 2-2 Jere Karalahti (Caloun)
II erä:
23.11 3-2 Caloun (Karalahti, Mika Nieminen) yv.
24.29 3-3 Viitakoski 4 (Saarinen 3) av.
24.52 4-3 Caloun (Nieminen, Lasse Pirjetä) yv.
27.48 5-3 Marek Zidlicky (Kari Kalto)
III erä:
47.03 6-3 Tom Laaksonen (Aki Uusikartano, Pasi Nielikäinen)
49.10 6-4 Sami Ahlberg 1 (Raimo Helminen 5, Viitakoski 3) yv.
Torjunnat:
Ari Ahonen, HIFK 13+10+7=30 (88.2 %)
Pasi Kuivalainen, Ilves 6+16+9=31 (83.8 %)
Jäähyt:
HIFK 9x2 min. ja Toni Mäkiaho 25 min. (ott.rang.)
Ilves 10x2 min. ja Rodrigo Lavins 25 min. (prk).
Yleisöä: 6.319 katsojaa
Palkitut:
***
Jan Caloun
**
Jere Karalahti
*
Pasi Saarinen
Karjala:
Caloun
Head&Shoulders:
Marek Zidlicky
Kentälliset:
I: Saarinen-Henriksson, Viitakoski-Helminen-Ahlberg
II: Lavins-Puistola, Nikander-Miettinen-Peltola
III: Pettinen-Sammalkangas, Arvaja-Hautamaa-Hirvonen
IV: Järventie-Tukio, Laitinen-Niemelä
|
|
|