SM-Liiga 1999-2000 Ilves - Lukko 4 - 3 ja. (0-2, 1-1, 2-0, 1-0) Erikoinen kiekkonäytelmä (Ti 26.10.1999) Jos tiistai on aika poikkeuksellinen pelipäivä, niin itse pelistä muodostui varsin eriskummallinen. Vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen Ilves voitti huikean loppukirinsä ansiosta jatkoajalla, kun ajassa 64.43 Pasi Saarinen tälläsi laukauksen Lukon verkkoon. Maali tiesi Ilveksen voittoputken kasvamista jo neljän mittaiseksi ja kotivoittoja on nyt putkessa yksi enemmän eli viisi. Tänään matkan varrella sattui erinäisiä kommelluksia, joista seuraavassa hieman tarkemmin. Ilves nukuksissa, Kaipainen iski väärän värin puolesta Liian harvalukuinen katsojakunta oli saapunut toiveikkaana Hakametsään nähdäkseen sankareidensa ylimarssia Rauman Lukosta, mutta sitä valitettavasti ei ollut tiedossa. Ilves luisteli erään hyvin passiivisena ja aktiivisesti karvanneiden lukkolaisten rinnalla ilvesläiset näyttivät Heikki Mälkiän sanoin "munattomilta". Ennen ensimmäisen erän puoltaväliä Ilvekselle tarjottiin ylivoimaa peräti kuuden minuutin verran, mutta Ilveksen otteet olivat suorastaan kehnoja. Raumalaiset pelasivat alivoimansa erittäin aktiivisesti, eikä hitaasti kiekkoa siirrelleillä tupsukorvilla ollut minkäänlaista jakoa päästä maalintekosektorille. Lukon aktiivinen alivoimapelaaminen oli tiedossa, mutta eväitä kahteen kolmeen nopeaan syöttöön, jotka olisivat repineet puolustuksen auki, ei ollut olemassa. Näinpä tarjoutunut tilaisuus jäi käyttämättä. Lukon lopetettua jäähyilyn oli vuorossa Ilvekselle vastaavaa urakointia. Ja nyt kentällä nähtiin päinvastaista toimintaa. Alivoimaneliö puolusti erittäin passiivisesti ja rooliksi jäi katsella vierestä, kuinka nopeasti maalitilanteisiin pyrkivät lukkolaiset toimittivat kiekon Ilveksen maaliin. Kaipaisen Matti haki pari arvokasta hyökkäyspään aloitusvoittoa ja sai jälkitilanteesta pistää kiekon maaliin kontillaan seisten ilman Ilveksen pakkien estelyä. Siinä missä Ilves oli nuhjannut tehottomasti kuusi minuuttia, tarvitsi Lukko vaivaiset 17 sekuntia kiekon pistämiseksi kassiin. Valitettavasti tämä toistui myös erän loppupuolella, kun Harri Sillgren heitti ilman Ilveshäirintää kiekon nappisyötöllä takakulmalle ja suoraan Leonid Tambijevin lapaan. Kahden ylivoimamaalin turvin siirryttiin myös erätauolle. Tunnekuohu nostatti Ilveksen taisteluun Ilves jäi avauserässä Lukon jalkoihin, vaikka maalipaikkoja oli tasapuolisesti. Mutta järjestään vierailijat veivät kaksinkamppailut, eikä ollut puhettakaan, että Lukko olisi lähtenyt peliin vierasjoukkueelle tyypillisellä myötäilevällä pelityylillä. Toinen erä jatkui siitä, mihin ensimmäinen oli jäänyt eli vierailijoiden terhakka luistelu sai kotijoukkueen näyttämään lähinnä sunnuntailuistelijoilta. Ilves ei kyennyt vastustajan liikkeeseen ja jäädessään potkun jälkeen oli seurauksena jäähyjä. Tosin varsin heppoisiakin sellaisia. Pelin kulminaatiopiste osui aikaan 32.45, kun Ilveksestä jäähyillä istuivat Tapio Sammalkangas ja Pasi Saarinen. Ottelun toiselta päätuomarilta (Kari Aarvala) katosi pallo totaalisesti ja valitettavasti mies ei tuota enää illan mittaan löytänytkään. Aarvala sai provosoitua Raimo Helmisen ottamaan itselleen kymmenen minuutin käytösrangaistuksen, kun Raipe kapteenin ominaisuudessa tiedusteli, mikä mahtaa olla illan meininki. Lukko ei keskittynyt vielä tässä vaiheessa tuomarityöskentelyyn, vaan kahden miehen ylivoimalla Tambijev iski Allan Measuresin esityöstä Lukon jo 0-3 johtoon. Jääkiekko on pallopeli, jossa tunteilla on suuri osuus suoritukseen. Ilvesläiset olivat kokeneet mielestään vääryyttä ja "vihan" voimakas tunne valtasi pelaajat. Tambijevin maalia seurannut alivoima pelattiin mallikkaasti ja Heikki Mälkiä sai suunnattua syntyneen agressiivisuuden juuri oikeaan suuntaan. Kapteeni jäähyllä, vierasjoukkue karkaamassa, tuomarilinja puhutti ja fanikatsomo raivosi. Kaikki tämä saatiin käännettyä juuri oikeanlaiseksi virraksi, joka kuin taikaiskusta siirtyi tupsukorvien pohkeisiin. Liike löytyi, kaksinkamppailuja voitettiin ensimmäistä kertaa ja peli saatiin puserretuksi vastustajan päätyyn. Ilves onnistui saamaan vielä henkisesti tärkeän avausmaalin toiseen erään. Ylivoimalla onnistui nopea kolmen siirron syöttö ja Lukon pelaajien keskelle aukesi väylä, josta kultakypärä Tommi Miettinen onnistui murtautumaan Tom Draperin nenän eteen. Maalia ei vielä syntynyt, mutta paikalle kiirehti Jarkko Nikander ja sai lyötyä kauden seitsemännen osumansa. Näin oli myös Lukkoa puraissut se kuuluisa oma koira. Niksun maalia ottelun tuomaristo katseli vielä videoltakin, mutta epäselvyyttä tilanteessa ei ollut. Kavennus 1-3:een antoi Ilvekselle myös paljon toiveita päätöserää varten. Tuomarivirheellä ja onnenkantamoisella tasoihin Päätöserässä kaukalossa luisteli kuin uudestisyntynyt Ilves. Joka sentistä ja sekunnista taisteltiin ja vierasjoukkue pakotettiin väkisin altavastaajaksi. Lukon liike hiipui loppua kohden, mutta edelleen joukkue taisteli ylväästi. Ilves puolestaan janosi hyvitystä toisen erän sekoiluille ja sen se saikin. Tosin hieman erikoisella tavalla. Vaikka itse olenkin omieni puolesta, niin jääkiekkoilun parissa työskentelevänä en voi hyväksyä sitä, mitä kentällä tapahtui erän viidennellä minuutilla. Zdenek Nedvedin istuessa jäähyllä, karkasi Lukon hyökkääjä puolittaiseen läpiajoon. Ilveksen pakeista Martti Järventie ryntäsi äijän perään ja nappasi kädellään takaapäin lukkolaista päästä kiinni. Sitten ei muuta kuin kiskaisu ja kettupaita puolivoltin kautta nurin. Katseet kääntyivät kaikilla päätuomareihin, joiden kädet pysyivät tiukasti housun saumoissa. Yleisöä nauratti, kun Järventie käynnisti hyökkäyksen, jonka päätteeksi Daniel Marois iski Ilveksen 2-3 kavennuksen. Järventien lisäksi maaliin merkittiin syöttäjäksi Vesa Viitakoski. Peli oli siis 2-3, mutta oikea tuomio olisi ollut antaa edellisestä tilanteesta vähintään jäähy tai jopa rangaistuslaukaus. Ilveksen pelaajat tekivät tilanteessa kuten pitääkin eli pelasivat vihellykseen asti, mutta raitapaitojen olisi pitänyt tehdä tuo vihellys 10 sekuntia ennen Ilveksen kavennusta. Jos tämä oli sitä tuomareiden hyvityslinjaa, niin vielä enemmän harmittaa. Ilves sai luonnollisesti maalista tarvittavaa lisävirtaa ja tasoituskin nähtiin hyvissä ajoissa ennen summeria. Ajassa 51.53 nähtiin varmasti vähintään yhtä eriskummallinen osuma kuin edeltäväkin. Nikander lähetti punaviivan yli luisteltuaan kiekon rannelaukauksella kohti Lukon maalia. Laukaus suuntautui jonkin verran ohitse, mutta pomppasi päätylaudoituksesta takaisin maalinsuulle. Draper käännähti vartalonsa päätyä kohden ja sai epäonnekseen todeta, että kiekko tuli ajateltua nopeammin ja pomppasi omasta jalasta maaliin. Nikanderia tilanne tietenkin nauratti ja miehen olisi kannattanut vaihtoaitioon päästyään pyytää tuomaan tyhjän lottokupongin täytettäväksi. Siksi paljon onnea miehellä tuntui tänään olevan matkassa. Mutta, kun paljon tekee töitä, niin se myös palkitaan. Kolmannen erän loppu olisi voinut tuoda jo ratkaisun, sillä Ilves vyörytti vahvasti ja Draper oli selvästi menettänyt itsetuntoaan. Kuitenkin aika tiimalasista valui pois ja edessä oli jatkoaika. Pisteen turvaaminen tuottikin kaksi Kun Ilves oli päässyt oman ryhdistäytymisensä lisäksi myös onnella tasoihin, päätti joukkue, ettei jatkoajalla lähdetä ottamaan riskiä, vaan turvataan saavutettu piste. Olisi ollut hieman noloa menettää annettu joululahja. Mutta mitä vielä. Jatkoajasta ei suinkaan tullut tylsää keskialueen puurtamista, vaan tilanteet vaihtelivat päädystä toiseen. Pelin painopiste oli kuitenkin Lukon päädyssä ja hurmioon päässeet ilvekset hakivat janoisasti kahta pistettä. Ja se palkittiin, kun viimeisillä hetkillä Järventie pääsi kovalla vauhdilla kiertämään Lukon maalia. Pasi Saarinen koki hetkensä tulleen ja ryntäsi esiin pamauttaen Maran syötön Draperin längistä verkon uumeniin. Riemu oli rajaton, kun tupsukorvat juhlivat kentällä jo mahdottomaltakin tuntunutta kahta pistettä. Vierasjoukkue oli puolestaan masentunut, kun voitto oli livennyt hieman itsestäänkin riippumattomista syistä. Ajan kuluessa emme muista muuta kuin voiton Totta kai riemuitsin voitosta ja ilmaisista pisteistä, mutta samalla allapäin pohdin illan tuomariparin työskentelyä. Ei pääsarjatasolla saisi tapahtua enää tämmöistä. Mutta tämä pointti tulikin jo varmasti selväksi. Muutaman viikon päästä emme muista tapahtuneesta muuta kuin sen, että voittohan siitä tuli ja kaksi pistettä joiden arvo kevättä kohden kasvaa. Ilves pelasi varsin onnettomasti tänään 33 minuuttia, mutta tunnekuohut herättivät joukkueen hurmokseen, joka onnella lisättynä tuotti voiton. Itse pohdiskelin pelin päättyessä, että matsiin lähdettiin takki auki ja tuo takki saatiin napitettua kiinni vasta toisen erän loppupuolella. Onneksi kuitenkin niinkin ajoissa, sillä kiriin oli vielä riittävästi aikaa. Voittonsa ansiosta Ilves kipusi sarjataulukossa kolmanneksi. Pasi Saarinen oli matsin jälkeen tyytyväinen, mutta ei välttämättä niin tyytyväinen kuin mitä olisi voinut odottaa jatkoaikamaalin tehneeltä. Oman joukkueen aseettomuus lähes kahden erän ajan pisti hieman pohituttamaan, mutta Pate kuitenkin totesi, että: "useimmin matsista muistaa vain loput, nyt kun varsinkin päätöserän pelasimme hienosti, niin jäi sellainen maku, että pelasimme ihan hyvän matsin, mutta ei se tainnut siltä näyttää lehtereille kahden ensimmäisen erän aikana". Ratkaisumaaliaan Pate kertasi: "ei siinä ehtinyt asettelemaan, eikä katsomaan missä oli tilaa, jää oli jo niin huonossa kunnossa. Kun näin, että Köke sai kiekkoa tuotua maalin takaa, niin tiesin, että se syöttää minulle". Pelin aikaisempia tapahtumia kertoessaan Pate muistutti, että toisen erän vihellykset olivat Ilvestä vastaan ja myönsi puolestaan, että päätöserässä saatiin hyvitystä. Mutta niin kuin sanottua, pelaajat vain pelaavat. Lehditötilaisuudessa Vasili Tihonov tyylikkäästi lontooksi antoi sapiskaa ottelun tuomaristolle. "Olen ylpeä siitä, kuinka joukkuuemme taisteli ja teki hartiavoimin töitä. Tämä oli Lukon parhaita matseja tällä kaudella. Tuomarit olivat tosi huonoja ja tälläistä on näkynyt jo aikaisemmissakin matseissa." Lopuksi Tiho vielä huomautti, että Ilves taisteli mallikkaasti lopun. Heikki Mälkiä ei puuttunut tuomarilinjaan, vaan analysoi omien esitystä: "Jos Tiho on ylpeä omiensa esityksestä, niin kyllä minäkin olen siitä, miten Ilves taisteli matsin loppupuolen. Alussa olimme kyllä rumasti sanottuna hieman munattomia." Tänäänkin joukkueella oli pitkiä suvantovaiheita, mutta kaikilla joukkueilla on niitä pelistä toiseen siirryttäessä tai pelin sisällä. Nyt, kun nuo suvantojaksot saadaan kestoltaan huomattavasti lyhyemmäksi, niin eväitä suurempiinkin kaatoihin olisi olemassa. Käytävällä kohtasin vielä entisiä Ilveksen pelaajia, jotka tänään vuodattivat peljon hikeä Lukon puolesta. Kaipaisen Masa ei lähtenyt jossittelemaan tuomarilinjaa. "Kyllä meidän liike hiipui loppua kohden ja jäätiin Ilveksen jalkoihin. Alku kyllä sujui mallikkaasti". Kysyin mitä mies ajattelee Ilveksestä. "Seuraan paljon, mitä Ilveksessä tapahtuu, kyllä tänäänkin meinasin parissakin kohtaa heittää kiekkoa musta-asuisille". Eli eikös sitä sanota, että kerran Ilves, aina Ilves. Peltomaan Tinke nojaili maalin kylkeen ja heitteli tarinaa rennosti: "Jääty vähän kädet siinä yhdessä tilanteessa. Pääsin hyvällä vauhdilla Sammalkangasta vastaan ja meinasin mennä laidasta. Kun näin, että Tapi teki aloitteen laitaa kohden, niin menin keskeltä ja olin läpi. Olis pitänyt harhauttaa. no tälläistä tämä on". Viimeinen näky sen sijaan oli surkea. Allan Measures tuli kohti pää kumarassa kuin vanhalla miehellä. Kanukin niska on vihoitellut ja mies oli kuin vanha raihnainen sotaratsu. Allua en kysymyksillä kiusannut, mutta tuomarilinjasta Allu totesi vain, että "kamala, tätä se on ollut koko kauden". Ilves sai hieman balsamia haavoihinsa Äijänsuon vierailun vastineeksi. Karavaani jatkaa matkaansa torstaina Hartwall Areenalle, jossa edessä on kärkikamppailu Jokerit vastaan Ilves. Ole kuulolla. Mika Tommila Tilastot: I erä: 12.05 0-1 Matti Kaipainen (Topi Lehtonen) yv. 18.13 0-2 Leonid Tambijev (Harri Sillgren) yv. II erä: 33.08 0-3 Tambijev (Allan Measures) yv. 34.43 1-3 Jarkko Nikander 7 (Tommi Miettinen 9) yv. III erä: 45.21 2-3 Daniel Marois 3 (Martti Järventie 5, Vesa Viitakoski 5) yv. 51.53 3-3 Nikander 8 Jatkoaika: 64.43 4-3 Pasi Saarinen 4 (Järventie 6, Raimo Helminen 12) Torjunnat: Pasi Kuivalainen, Ilves 8+6+5+3=22 (88.0 %) Tom Draper, Lukko 9+13+6+5=33 (89.2 %) Jäähyt: Ilves 7x2 min. ja Raimo Helminen 10 min. Lukko 9x2 min. Yleisöä: 4.793 katsojaa Palkitut: *** Pasi Saarinen ** Leonid Tambijev * Jarkko Nikander Karjala: Nikander Head&Shoulders: Nikander Kentälliset: I: Lavins-Puistola, Nikander-Miettinen-Hautamaa II: Saarinen-Järventie, Viitakoski-Helminen-Marois III: Henriksson-Sammalkangas, Arvaja-Hirvonen-Peltola IV: Pettinen-(Tukio), Niemelä-Karjalainen-Ahlberg