TAPPARA - ILVES PLAYOFF-ENNAKKO Manse palasi jääkiekon valokeilaan!

Tilastot

Uskomaton playoffien ensimmäinen kierros on takana ja lopputulos huikea. Jatkossa on neljä joukkuetta ja näiden mukana kaksi tamperelaista joukkuetta. Kaksi muuta joukkuetta ovat Kärpät ja TPS eli kesälomille jäivät Helsingin herrat tällä kertaa. Kun lisätään vielä se, että Tappara ja Ilves kohtaavat välierässä, niin voidaan todeta, että manselaisen kiekkoilun uusi vuosituhat on alkanut. Jo nyt on varmaa, että finaalissa pelaa tamperelainen joukkue.

Tappara ainoa suosikki
Se ei ole kenellekään yllätys, että TPS ja Tappara ovat neljän joukossa. Tappara panosti jo viime kauteen reilusti ja sama meno jatkuu myös tulevina vuosina. Tämän takaavat pitkät sopimukset eliittipelaajien kanssa. Tappara kohtasi puolivälierissä Rauman Lukon ja marssi tylysti raumalaisten ylitse suoraan kolmessa matsissa. Näin "kirous" Jukka Rautakorven yltä poistui ja mies voi helpottuneena valmistautua välieriin. Kuitenkin kaikesta näki, ettei Tapparan leirissä juurikaan Lukon kaadolla riemuittu. Näin sen piti mennäkin.

Ilves puolestaan joutui uhraamaan kaikki mahdolliset voimavarat pudottaakseen jatkosta rajusti Frank Mobergin viimeiseen kauteen satsanneen HIFK:n. Kuuden päivän aikana Ilves ja HIFK kävivät kuusi ja puoli matsia ja tämä taitaa olla jonkinlainen kiekkoilun maailmanennätys. Ilvestä harvat veikkaisivat edes pudotuspeleihin. Pääseminen neljän joukkoon pienillä taloudellisilla resursseilla on todella kovan luokan saavutus. Vielä kun otetaan huomioon, että ratkaisupeleistä ovat puuttuneet Petr Kuchyna, Juha Hautamaa ja Tony Salmelainen, nousee Ilveksen suoritus omaan kastiinsa.

Ilveksellä takanaan huikea fyysinen ponnistus
Ilveksen ja Tapparan välistä ennakkoasetelmaa mietittäessä vain yksi merkittävä asia nousee pintaan. Se on Ilveksen ja HIFK:n välisen ottelusarjan huikea fyysinen koettelemus. Tappara selvisi kuin verrytellen Lukosta ja on saanut huilata viikon. Levon aikana pienet vammat on saatu paikattua ja loppu on ollutkin kuvioiden hiomista ja odottelua. Ilves puolestaan on maksanut veroa viimeisen päälle. Moni saattaa tietenkin kohotella harteitaan ja sanoa, että joukkueet lähtevät samalta viivalta, mutta kaikki vähänkin urheilua harrastaneet tietävät, että näin ei tosiaankaan ole. Tapparan pelaajat ovat valmiita spurttiin kuin Michael Johnson, kun taas Ilveksen pelaajat ovat saapuneet juuri maaliin peräkkäisinä päivinä juostulta maratonilta. Maaliin päästyään voittajalle on kerrottu, että ajanottolaitteet reistailivat, voitteko startata välittömästi uudelle matkalle.

Ennen HIFK-sarjaa pyrin löytämään taistelupareja tyyliin Nikko vs. Zidlicky. Nyt valitettavasti vastaavaan leikkiin ei voi ryhtyä, sillä jokainen mahdollinen taistelupari päättyisi toteamukseen, että Ilveksen miehen rahkeissa painaa puolivälierät. Esim. Helminen on tällä kaudella ollut virkaveljeään Janne Ojasta selkeästi parempi jopa pudotuspeleissä, mutta nyt Ojasen pitäisi suorastaan pystyä jyräämään ylitse. Käyn kuitenkin hieman eri osa-alueita lävitse.

Markkanen vs. Ilveksen veskarit
Jussi Markkanen nousi vihdoin kansalliseen eliittiin tämän kauden aikana. Volvo otti nimiinsä nollapelien ennätyksen huimilla suorituksillaan. Tapparan puolustus ei välttämättä ole auttanut veskaria, niin paljon kuin Ilveksen vastaava, joten Markkasen suoritus nousee vielä suurempaan arvoon. Veskaripelissä Tappara on Ilvestä edellä, mutta edellytyksenä on se, että tolppien välissä on Jussi Markkanen. Loukkaantumisiin tai itseluottamuksen romahtamiseen ei tässä vaiheessa ole varaa, sillä Timo Järvisen otteet ovat olleet hyvin ailahtelevaisia. Tosin A:n mestaruudesta taistelevalla Tapparalla olisi asettaa Markkasella yllätyskortti tuuraajaksi eli Sasu Hovi.

Ilveksen maalivahtipeli läpi koko kauden on ollut varsin hyvällä tasolla. Mika Pietilä pelasi hyvän runkosarjan ja mukaan mahtui huippupelejäkin. Otteet ovat kuitenkin matkan varrella hieman ailahdelleet. Playoffit ovat sujuneet samaa tahtia eli paria huippupeliä on seurannut hieman epävarmempaa työskentelyä. Eilen ratkaisevassa paikassa pasmat sekosivat, mutta taustalta löytyi Juha Pitkämäki, joka pelasi aivan käsittämättömän upeasti. Ilman tuntumaa putkien väliin ja nollapeliä neljän erän verran. Mielenkiintoista onkin kumpi veskareista asettuu maaliin.

Ilveksen puolustus betonia
Ilves tahkosi HIFK:n kanssa lähes 20 erää. 16 erää Ilves pelasi siten, ettei verkko omissa soinut. Saavutus on kovaa luokkaa. Jani Nikko ja Ivan Majesky ovat olleet pudotuspeleissä ehdottomasti parhaiden pakkien kastissa. Myös muut Ilveksen puolustajat ovat onnistuneet. Ilveksen yhdeksästä maalista viisi on syntynyt pakkien toimesta. Ilahduttavaa on ollut, että nuoret Antti Bruun ja Arto Tukio ratkoivat pelejä Ilveksen eduksi.

Puolustus ei ole Tapparan heikkous, mutta ei välttämättä aivan Ilveksen tasoa. Tamperelaisena ilahduttaa ylitse muiden Tuukka Mäntylän panos. Mäntylä ja Tukio kuuluvat ehdottomasti 81-syntyneiden pakkien kermaan jopa maailmanlaajuisesti vertailtaessa. Mäntylälle parhaiten tukea antavat perusvarmat Janne Grönvall ja Mikko Luoma. Alain Cote huilaa vielä kolmen matsin verran ja vahvistaa kirvesrintojen puolustusta oleellisesti palatessaan. Tuoreena Ilveksen pakit olisivat edellä, mutta rankan väsyn jälkeen tämäkin osasto saattaa kääntyä reilusti Tapparalle.

Tapparalla välieränelikon vaarallisin hyökkäys
Tapparan hyökkäys on huimaa tasoa. Leveyttä riittää ja neloskentässäkin hyökkää NHL-varatut Arto Kuki ja Marko Mäkinen. Siinä, missä Ilves elää vain yhden ketjun varassa, on Tapparalla heittää kolme ratkaisuihin säännöllisesti pystyvää ketjua. Isokokoisia äijiä, jotka ovat saaneet luisteluun lisää notkeutta. Tapparalaiset ovat voimiensa tunnossa ja väsyneiden ilvesläisten luulisi olevan vain suupala. Ilveksen kannalta vaarana on, että tuoreet Tapparan jalat pakottavat Ilveksen hillitsemään vauhtia jäähyjen arvoisesti. Yksi näytelmän avaintekijä on Tapparan isokokoisten hyökkääjien blokkipeli. Jo runkosarjassa pienempikokoisilla ilveksillä oli suuria vaikeuksia katkaista tapparalaisten kulmapeli.

Menestyykö Tampereella kaksi joukkuetta?
Niin vastatkaa te. Viime kausien aikana on Tampereella ja varsinkin sen ulkopuolella toitotettu, että kaksi joukkuetta ei mahdu Tampereelle. Tai tietenkin mahtuu, mutta resursseja menestykseen ei ole. Ja mikä parasta Tappara ja Ilves ovat neljän joukossa hieman erilaisilla resepteillä. Tappara on panostanut rahallisesti menestykseen ja koonnut joukkueensa taitavasti. Tamperelaisuudelle ei ole juurikaan annettu sijaa, mutta isokokoisia kokeneitakin pelaajia on pystytty kehittämään kovasti. Moni pelaaja on kokenut Tapparassa elämänsä kevään ja nousseet kaukaa takamatkalta koputtelemaan aina maajoukkueen portteja.

Ilves puolestaan satsasi tamperelaisuuteen ja nuoruuteen. Jalon aikakaudella taloutta on parsittu kasaan tahdilla, joka hakee Suomesta vertaistaan. "Maksamme velkaa" - on soinut toimistossa ja jo lähes umpikujassa ollut seura on lyhyessä ajassa noussut taloudellisesti varsin tyydyttävälle tasolle. Uskaltaisin jopa sanoa hyvälle. Suitset on kuitenkin syytä pitää jatkossakin tiukalla. Vuoren jyrkänteellä käytiin ja yksikin askel taaksepäin olisi ollut tuhoisa. Nyt ollaan otettu askeleita oikeaan suuntaan. Mottona on ollut, että haluamme tarjota ilvesläistä kiekkoilua vielä useita vuosikymmeniä. Ostettu lyhytaikainen menestys ei enää sovi kuvioihin.

Ilveksen valmennuskaksikko valitsi rohkean linjan ja paljon nuoria ajettiin sisään tällä kaudella. Siihen nähden välieriin pääsy on mieletön saavutus. Nuoret Dahlman, Tukio, Bruun, Hilden, Salmelainen, Sammalkangas ja Pajula eivät välttämättä olisi suurimmissa unelmissakaan uskoneet saavaansa tällä kaudella näin paljon vastuuta. Ilveksen piti päästä nauttimaan hedelmistä vasta tulevaisuudessa, mutta jo puolivälierissä Dahlman, Tukio ja Bruun tekivät viisi maalia.

Myös taloudellista menestystä luvassa
Pääsy välieriin otettiin molempien toimistolla vastaan riemunkiljahduksin myös talousvastaavien osalta. Tapparan budjetin arvailu ei kuulu tehtäviini, emkä siihen siis ryhdy. Varmaa on se, että markkoja juoksee pudotuspeleissä ilahduttavasti kassaan. Ilves ei budjetoitunut pääsevänsä tällä kaudella kahdeksan joukkoon. Jokaisesta kotimatsista oheistuote- ja aitiomyyntimarkat kilahtavat seuran kassaan. Lisäksi playoff-potista Ilves on jo varmistanut hyvän siivun. Talouden kohentuessa omaa tamperelaiset seurat yhä paremman tulevaisuuden.

Tapparan materiaali vs. Ilveksen hurmos
Lopuksi hieman pohdintaa otteluparin kulusta. Kun itse toimin valmentajana ja ainakin luulen hieman tuntavani ihmisen fysiologiaa, niin suurin ratkaisu tässä otteluparissa on saatettu jo näytellä. Olisi lähes epäinhimillinen suoritus Ilvekseltä kaataa leveämmän ja levänneen materiaalin omaava Tappara. Tällä en hae mitään selitystä etukäteen ja veruketta sille, jos Tappara jatkoon menee. Tämä on vain puhdas mielipiteeni, sillä lähes seitsemän matsin pelaaminen viikossa kapealla materiaalilla, on seikka, jota ei voi kuvailla.

Ilveksen aseet ovat taktisella puolella ja mielettömällä joukkuehengellä. Daavid on jo kertaalleen kaatanut Goljatin, mutta nyt väsynyt Daavid saa vastaansa uusintamatsiin levänneen Goljatin. Nuorella joukkueella usko on kovaa luokkaa ja vaikka tavoitteet on ylitetty moninkertaisesti, on nälkä Tapparan kaatamiseen vielä suuri.

Olkoon lopputulos mikä tahansa, niin Tampere on palannut jääkiekossa paikalleen ja molemmat seurat taistelevat tosissaan Suomen mestaruudesta. Se on kova juttu!

Mika Tommila