Ennakko

Joko vuoristorata katkeaa?

Viime kierrokset pelillisessä ja tuloksellisessa vuoristoradassa heittelehtinyt Ilves kohtaa tänään Lahdessa sarjataulukon pohjalle juuttuneen Pelicansin. Tupsukorvat eivät ole maaottelutauon jälkeen pystyneet vakiinnuttamaan pelaamisensa tasoa, vaan esitykset ovat heittelehtineet laidasta laitaan. Äärimmäisen tasaisessa sarjassa yksi muutaman pelin voittoputki voi nostaa sijoitusta usealla pykälällä, ja Ilveksellä on nyt hyvä paikka rakentaa kuuden parhaan joukkoon vievä peräkkäisten voittojen sarja.

Tiistain ottelussa Bluesia vastaan Ilves esitti hämmästyttävän harvalukuiselle kotiyleisölleen vauhdikasta ja viihdyttävää kiekkoilua, joka toi komean 7-1 -voiton espoolaisista. Erityisen ilahduttavaa oli se, että tupsukorvien päät eivät tällä kertaa painuneet eivätkä selkärangat napsahdelleet vastustajan helpon avausmaalin jälkeen. Sunnuntain paikalliskamppailussahan Ilves vei peliä mielin määrin Tapparan halpaan 0-1 -osumaan saakka, mutta yksi takaisku riitti syömään joukkueen itseluottamuksen ja muutti pelaamisen väkinäiseksi puurtamiseksi, joka tuotti pelkkää turhautumista.

Parin viime kauden aikana Ilveksestä on kadonnut ns. voittamisen kulttuuri, joka menestyvillä joukkueilla näkyy tiukkojen pelien kääntämisenä voitoiksi ja pistepussin tasaisena karttumisena pelillisesti heikompienkin jaksojen aikana. Pärjätäkseen SM-liigassa tupsukorvien onkin opittava voittamaan - opittava, ymmärrettävä ja tiedostettava mitä pelien voittaminen vaatii. Helmisen, Viitakosken ja Peltomaan kokemus ja rutiini eivät koko joukkueen hinaamiseen riitä, vaan myös nuorempien kaverien on pystyttävä pelaamaan keskittyneesti ja hyvällä itseluottamuksella illasta toiseen. Tänä iltana nähdään, kuinka hyvin joukkue on keskittynyt maukkaan Blues-voiton jälkeen. Ammattilaisen erottaa amatööristä juuri tinkimätön keskittyminen ja valmistautuminen suoritukseen.

Pelicans-pakka pahasti levällään

Sarjataulukon jumbopaikalle ankkuroituneen Pelikaaniparven tilanne ei ole kadehdittava. Joukkueella ei ole pelissään juuri ollenkaan sellaisia elementtejä, joita tarvitaan SM-liigakamppailujen voittamiseksi. Tiiviistä viisikkopelistä ei ole tietoakaan, vastahyökkäyksiin lähdetään laiskasti ja harvat maalintekotilanteet tuhritaan ponnettomiin ja mielikuvituksettomiin ratkaisuyrityksiin. Vastuunkantajia ei nouse esiin harmaasta pelaajamassasta, ja lähes jokainen ennen kauden alkua vahvistukseksi hankittu kaveri on flopannut pahasti.

Pussinokat tuntuvat olevan henkisessä, fyysisessä ja pelillisessä takalukossa, jonka avaamiseen ei yksi kausi taida riittää. Tilanne muistuttaa varsin paljon Ilveksen tuskaisaa viime kautta, ja lienee vain ajan kysymys, milloin Pelicans alkaa tyhjentää joukkuettaan palkkakulujen karsimiseksi. Merkkejä huutokaupan alkamisesta on ilmassa, sillä ykköspakki Martin Cech on jo poistettu vahvuudesta ja voimalaituri Shayne Toporowskya kaupitellaan avoimesti muille seuroille. SM-liigan uskottavuuden ja mielenkiinnon kannalta olisikin toivottavaa, että Pelicans säilyttäisi mahdollisimman pitkään edes teoreettiset mahdollisuudet playoff-paikkaan.

Ilves haki pisteet Lahdesta lokakuussa

Ilves ja Pelicans ovat kohdanneet tällä kaudella kahdesti. Ensimmäinen keskinäinen ottelu päättyi Hakametsässä 4-4 -tasapeliin värikkäiden ja sekavien vaiheiden jälkeen. Kuukausi sitten tupsukorvat kävivät hakemassa kaksi pistettä Lahdesta esityksellä, joka ei yleisölle juuri viihdettä tarjonnut. Rikkonaisessa ja lukuisten jäähyjen sävyttämässä ottelussa Ilves keskittyi puolustamaan tiiviisti ja iskemään vastahyökkäyksistä 1-4 -voiton tuoneet osumat. Maalinteossa onnistuivat Marko Luomala, Antti Miettinen, Erkki Rajamäki ja Ville Leino. Kotijoukkueeseen henkeä hetkeksi valaneesta 1-3-–kavennuksesta vastasi Ilves-kasvatti Toni Mäkiaho.

Seuraa heitä!

Jani Keinänen, Pelicans. Älykäs sentteri on Pelikaanien sisäisessä pistepörssissä toisena ja joukkueensa paras plusmiinustilastossa. Vain yhden pykälän pakkasen puolella oleva saldo on hyvä näyte työmoraalista heikossa joukkueessa. Keinänen on viime aikojen otteillaan lunastanut itselleen paikan pussinokkien ykkösketjusta, jonka pitäminen nollilla veisi Ilveksen tänään pitkän harppauksen lähemmäksi voittoa. Tunnollisesti puolustava Keinänen on erittäin hyvä miesvartioija, jota vastaan vastustajan ykkössentterin ei ole mukava pelata. Nähtäväksi jää, keskittyykö mies tänään toimimaan Raimo Helmisen päällystakkina.

Cory Murphy, Ilves. Hieman vaisumman jakson jälkeen Ilveksen ykköspakki puhkuu taas tulta ja tappuraa. Pienikokoinen kanadalainen on joukkueen takalinjojen ehdoton johtaja, joka pystyy urakoimaan huikeita minuuttimääriä ilman, että hänen pelitasonsa kärsisi. Murphy tuo kiekkoa ylös, jakaa älykkäitä avaussyöttöjä, osallistuu ahnaasti hyökkäyksiin ja ampuu paljon. Mikä tärkeintä, mies on erittäin tehokas. Nämä ovat huippuluokan kiekollisen puolustajan tunnusmerkkejä, ja kuten tiedetään, kiekollisia huippupakkeja ei kasva puissa. Murphyn nimen saaminen jatkosopimukseen olisikin riemu-uutinen kaikille Ilveksen kannattajille.


Mikko Rainio

^^ Ylös