Ennakko
Ilves tositestissä Bluesin vieraana
(23.09.2003)
Ilveksellä on tällä viikolla ohjelmassaan kolme liigaottelua, joista ensimmäinen kiekkoillaan keskiviikkona Espoossa. Sarjan kärkipaikkaa hallussaan pitävä Blues on oiva mittari kaksi edellistä peliään helpohkosti voittaneille tupsukorville. Joukkueet ovat paperilla melko tasaiset, ja ennakkoon arvioituna kummankin suurimmat vahvuudet löytyvät hyökkäyspäästä. Molemmilla on heittää kaukaloon kolme terävää, maalintekoon pystyvää ketjua ja yksi nuorisovitja, jonka paikoista käydään kovaa taistelua, sillä nälkäisiä pelaajia on kummankin riveissä enemmän kuin ottelukokoonpanossa pelipaikkoja. Oman mielenkiintoisen mausteensa kamppailuun tuovat joukkueiden päävalmentajat. Bluesin kanadalaiskäskijä Ted Sator ja Ilveksen tshekkipiiskuri Vaclav Sykora ovat SM-liigan ainoat ulkomaalaisluotsit.
Pelityyleissä eroja
Ilveksen koko ilme on uudistunut surkean viime kauden jälkeen. Joukkueen pelaajisto koki kevään ja kesän aikana täysremontin, ja paljon uutta on myös Sykoran sisään ajamassa pelitavassa. Ilves pyrkii kontrolloimaan kiekkoa ja luomaan maalipaikkoja syöttelemällä sen sijaan, että perustaisi pelinsä ainoastaan vastahyökkäyksien kyttäämiseen. Joukkue onkin esittänyt kolmessa ensimmäisessä ottelussaan nautittavia sommitelmia ja onnistunut maalinteossakin jo yksitoista kertaa, vaikka avauspelissä se ei saanut aikaan kuin yhden osuman paikalliskilpailija Tapparan verkkoon.
Ilveksen puolustajat eivät roiski kiekkoa summittaisesti pois puolustusalueelta, vaan pyrkivät hallittuihin avauksiin. Mikäli tilaa pystysyötölle ei löydy, pyritään sitä hakemaan maltillisesti pitämällä kiekko oman joukkueen hallussa ja pyöräyttämällä hyökkäys käyntiin toiselta laidalta. Mihinkään hidasteluun tupsukorvat eivät silti sorru, sillä nopeille vastaiskuille aukeavat mahdollisuudet pyritään hyödyntämään terävästi. Keskialueen ylittämisessä joukkueella ei ole toistaiseksi ollut suuria ongelmia, mutta hyökkäyspään peli kaipaa lisää suoraviivaisuutta. Liian usein on juututtu pyörittämään peliä kulmissa ja laidoilla, kun pelin pitäisi suuntautua kohti vastustajan maalia.
Blues pyrkii Ilveksen tavoin pelaamaan positiivista, hyökkäysvoittoista jääkiekkoa. Valmentaja Satorin ajatusmalli rohkean pelin toteuttamisesta eroaa silti melko paljon Sykoran Ilvekselle luomasta tyylistä. Espoolaiset käyvät etenkin ahtaassa kotikaukalossaan aggressiivisesti kiinni vastustajiin ja pyrkivät aktiivisella karvauspelillä aikaansaamaan kiekonriistoja hyökkäysalueella. Sator uskoo pohjoisamerikkalaisen mallin mukaiseen ”dump and chase” -pelaamiseen, jossa kiekko toimitetaan nopeasti vastustajan puolustusalueelle ja kaivetaan se siellä takaisin oman joukkueen haltuun. Parhaimmillaan tyyli tuottaa paljon sekaannusta vastustajan puolustuksessa, mutta se vaatii toteuttajiltaan erinomaista liikettä ja fyysistä otetta pelaamiseen.
Ratkaisun avaimet puolustuspelissä
Ilveksen oman pään puolustuspeli on ollut vielä kaukana siitä tasosta, jolla sen pitää olla, jotta menestyksestä voitaisiin haaveilla. Viisikot sortuvat ajoittain alokasmaiseen kiekon perässä juoksemiseen sen sijaan, että liikkuisivat sovitulla tavalla yhtenäisinä kokonaisuuksina. Ilves pyrkii asettamaan puolustusalueella runsaasti painetta kiekolliselle vastustajalle, mutta jotta tämä ei kostautuisi ilmaispaikkoina oman maalin takatolpalla, täytyy pelaajien kiinnittää nähtyä enemmän huomiota myös kiekottomien vastustajien vartiointiin. Kaikille on oma tehtävänsä, ja kun jokainen hoitaa hommansa, toimii koko viisikon puolustuspeli oikein.
Blues on ensimmäisissä otteluissaan pystynyt varsin tehokkaasti painamaan vastustajiensa hyökkäykset kaukalon kulmiin, joista ulos pääseminen kiekon kanssa on osattu tehdä erittäin vaikeaksi. Tämä vaatii espoolaisilta kurinalaisuutta ja nöyryyttä, sillä yhdenkin miehen lähteminen väärään aikaan irtokiekon perään avaa vastustajalle välittömästi kaistan kohti Jere Myllyniemen vartioimaa maalia. Ilveksen on pystyttävä hyökkäyspäässä venyttämään ja sekoittamaan Blues-viisikkoa niin, että tarvittavaa tilaa aukeaa. Erkki Rajamäen, Marko Luomalan ja Vesa Viitakosken ominaisuudet korostuvat, sillä onnistunut blokkipeli on erinomainen lääke NHL-tyylistä paikkapuolustusta vastaan.
Odotettavissa on tasainen kamppailu, joka on voitettavissa rauhallisella ja varmalla viisikkopelillä. Sekä Bluesin että Ilveksen hyökkääjät pystyvät tilaa saadessaan luomaan maalintekotilanteita kuin liukuhihnalta. Liike, järki ja asenne puolustuspelissä ovat ratkaisun avaimet keskiviikkona. Erikoistilanteissa on onnistuttava, sillä voittoon tarvittavien osumien iskeminen on helpointa ylivoimalla.
Seuraa heitä!
Jere Myllyniemi, Blues. Nuori Blues-veskari on aloittanut kauden upeasti. Viime kaudella espoolaisten nousu kohti sarjan kärkeä alkoi, kun Jarmo Myllys ja Mika Oksa loukkaantuivat ja kokematon Myllyniemi sai torjuntavastuun. Horjutettavissa aktiivisella maskipelaamisella. Saako pidettyä näkökenttänsä auki Viitakosken ja Rajamäen ängetessä eteen?
Erkki Rajamäki, Ilves. Huippuhankinta Hämeenlinnasta. Eki rymistelee näyttävästi ja tekee väsymättä töitä kaukalon molemmissa päissä. Äärimmäisen tärkeä pelaaja Ilvekselle, vaikkei mässäilekään tehopisteillä. SM-liigan parhaita alivoimalla. Joko saa maalin palkinnoksi uurastuksestaan?
Bruce Gardiner, Blues. Ammattilaisurallaan puolustavaksi hyökkääjäksi profiloitunut nikkari on noussut espoolaisten tehomieheksi. Ei mikään taitoniekka, mutta kokemusta, näkemystä ja asennetta piisaa. Vaarallinen maalin edessä, erinomainen laitojen lähellä. Kauden maalisaldosta jo puolet kasassa?
Cory Murphy, Ilves. Toinen erittäin onnistunut Ilves-hankinta. Tuo takalinjoille rutkasti kiekollista osaamista. Erittäin hyvä liike ja kypsä pelinäkemys. Mestaroi ylivoimapeliä siniviivalta. Ampuu kovaa, uskaltaa ottaa vastuuta ja haluaa ratkaista pelejä. Puutteet puolustusalueen pelaamisessa. Paluu entisen kotiyleisön eteen tuo varmasti hieman perhosia vatsanpohjalle.
Mikko Rainio
^^ Ylös
|
|
|
