|
|
|
|
Kolumnit: Ilves.comin kausiennakko 2003-2004, sijat 1-6 (11.9.2003)
Ilves.com arvioi tuttuun tapaan SM-liigajoukkueet kauden kynnyksellä. Tällä kertaa esittelemme joukkueet siinä järjestyksessä, jossa odotamme niiden olevan sarjataulukossa runkosarjan päättyessä.
Kärpät
Oululaisten kausi päättyi viime keväänä finaalitappioon Tapparalle suoraan kolmessa ottelussa. Taitavasta ja hyvin liikkuvasta kärppälaumasta ei lopulta ollut vastusta rutinoidummille, kurinalaisemmille ja vahvemmille kirvesrinnoille. Vaikka joukkueesta on poistunut kourallinen tähtipelaajia, on se vahvistunut juuri niillä osa-alueilla, jotka osoittautuivat sen heikkouksiksi viime kaudella. Ari Vallin, Ilkka Mikkola ja etenkin Martin Stepanek tuovat kosolti kokemusta Kärppien puolustukseen. Kolmikosta Stepanek pystyy myös jykevöittämään joukkueen kiekotonta puolustusalueen pelaamista huomattavasti. Hyökkäykseen tuli kanadalaisen Jason Dawen myötä lisää suoraviivaisuutta, ja Kärppien huippulupaavan nuorisokaartin odotetaan nousevan paikkaamaan lähtijöiden jättämiä aukkoja. Haussa on vielä ainakin yksi kovan luokan laitahyökkääjä. Joukkueen tärkein pelaaja, ykkösmaalivahti Niklas Bäckström, kuuluu liigaveskarien terävimpään kärkeen.
Kärppien suurin vahvuus ei kuitenkaan ole laadukas pelaajamateriaali, vaan pitkään yhdessä pysyneen rungon yhtenäisyys. Oululaiset tuntevat pelitapansa, luottavat siihen ja tietävät, mihin joukkuetoverit pystyvät ja miten he pelaavat. Vastuuvalmentaja Kari Heikkilän työtä ja persoonaa kohtaan on esitetty välillä voimakastakin kritiikkiä, mutta Ilves-lähtöinen ”Kake” on pystynyt kehittämään nuoria pelaajiaan ja viemään joukkuettaan eteenpäin vuosi vuodelta. Huipentuuko prosessi Suomen mestaruuteen alkavalla kaudella?
Kari Heikkilä:
- Pääsimme viime kaudella seuraamaan hyvin läheltä sitä, miltä voittaminen tuntuu, ja uskon, että nuoret pelaajamme saivat siitä hyvän kokemuksen. Alkavaa kautta olemme lähteneet rakentamaan viime kauden päälle, ja tarkoituksemme on kehittää peliämme eteenpäin. Toki mestaruus on meilläkin haaveena aivan kuten kaikilla muillakin. Olemme jakaneet kauden neljänneksiin, joista jokaiselle asetamme oman tavoitteen. Ensimmäisten 19 pelin jälkeen tarkoituksena on olla neljän parhaan joukossa, ja sen jälkeen istumme alas pohtimaan tavoitetta seuraavalle jaksolle. Suuri maali on siellä playoffien lopussa.
- Pelimme perustuu aika paljon liikkeeseen. Hyvä syöttöpeli ja hyökkäyspeli ovat olleet meillä teemana. Pelaamme rohkeata peliä ja annamme nuorille pelaajillemme paljon vapauksia siinä missä kokeneemmillekin. Epäonnistumisten takia ei ammuta ketään.
- Niklas Bäckström löi itsensä läpi viime kaudella. Hän pelasi ensimmäistä kertaa menestyvässä joukkueessa, mikä ei välttämättä ole helppo tilanne maalivahdille. Nyt hän on harjoitellut enemmän, on fyysisesti hyvässä kunnossa ja saa isomman roolin. Niklas kuuluu maan kärkikalustoon. Toinen veskarimme Pekka Rinne on Kärppien oma kasvatti, isokokoinen, hyvä tulevaisuuden maalivahti. Puolustukseen olemme saaneet Ari Vallinin, Ilkka Mikkolan ja Martin Stepanekin, ja uskon heidän korvaavan lähteneet pelaajat. Kalustoon on tullut kiekollista taitoa, ja tietysti nuoret puolustajamme ovat menneet taas pykälän eteenpäin.
- Hyökkäyspäästä meiltä lähti isoja nimiä ja paljon tehopisteitä, mutta olemme myöskin saaneet uusia kasvoja, joista moni tulee omista riveistämme. Meillä on paljon nousevia tähtiä, minkä lisäksi konkariosastomme on paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan. Uskon, että vaikka olemme menettäneet miehiä, hyökkäyskalustomme tulee olemaan yhtä tehokas kuin viime kaudella.
Ilves.comin arvio: 1. sija runkosarjassa
TPS
SM-liigan viime vuosien kiintomenestyjä alisuoritti rankasti viime kauden runkosarjassa, mutta sai hieman kiillotettua kilpeään tasaisessa ja äärimmäisen jännittävässä puolivälieräsarjassa HPK:ta vastaan. Kerhon avainpelaajien tehokkuus oli lopulta Tepsille liikaa, mutta turkulaisten taisteleva playoff-ilme lupaa hyvää alkavalle kaudelle. Joukkuetta luotsaa nyt kovan työn ja taistelun nimeen vannova Jukka Koivu, jolla on kosolti kokemusta voittoja tuovasta valmentamisesta. Ensimmäisen kautensa päävalmentajana SM-liigatasolla aloittava Koivu toimi legendaarisen Vladimir Jursinovin aisaparina TPS:lle erittäin menestyksekkäällä 90-luvulla.
TPS on vahvistunut muutamalla korkean profiilin pelaajahankinnalla, jotka nostavat joukkueen aivan kuumimpien mestarisuosikkien joukkoon. Jiri Vykoukal tuo takalinjoille huikean määrän kiekollista taitoa ja ratkaisukykyä, SaiPassa huippukauden pelannut Antti Hulkkonen vahvistaa puolustusta entisestään ja Lukosta tullut jenkkipakki David Schneider on esiintynyt lupaavasti harjoituspeleissä. Hyökkääjistön tärkeimmät vahvistukset ovat rutinoitu sentteri Antti Aalto ja NHL:stä palannut monipuolinen taistelija Mikko Eloranta. Hyökkäyksen mielenkiintoisin nimi on kuitenkin lopullisen läpimurron kynnyksellä oleva Mikko Koivu, joka NHL-sopimuksestaan huolimatta kiekkoilee vielä alkavan kauden Turussa.
Jukka Koivu:
- Tarkoituksena on, että Tepsissä näkyy ’Koivun ilme’ eikä ’Jursinovin ilme’. Luulen, että suomalaisessa jääkiekkoilussa on ympäri maata harjoiteltu niiden oppien mukaan, jotka Jursinov toi. On selvää, että minullakin on harjoitusmetodien pohjana se tietous, jonka häneltä sain. Alkavan kauden tavoitteemme päätetään lopullisesti torstaina 11. syyskuuta, koska joukkueemme on nyt Elorannan mukaan tulon jälkeen viimeistä piirtoa myöten kasassa.
- Maalivahdeistamme Teemu Lassila osoitti jo viime keväänä nuorena maalivahtina sen henkisen kypsyyden, jota häneltä vaaditaan jatkossakin. Hänen suurimmat vahvuutensa ovat henkisellä puolella, etenkin rauhallisuudessa. Toinen veskarimme Tuomo Karjalainen osoitti viime viikolla Luganossa, jossa pelasimme neljä kansainvälisen tason ottelua, olevansa SM-liigatason maalivahti. Luotan maalivahteihimme.
- Meillä on kahdeksan puolustajaa, joista suurimmalla osalla on liigakokemusta. Neljä kokeneempaa herraa kahteen ensimmäiseen viisikkoon, hyvää liigaosaamista kolmanteen kenttään ja nelospariin nuorempaa polvea, jota ajetaan sisään. Meillä on hyvin liikkuva ja hyvää kiekollista peliä pelaava puolustus, ja harjoitusten kautta pyrimme kehittämään kiekotonta pelaamista.
- Hyökkäyksessämme on seuraavien kahden kuukauden ajan suuri aukko Mika Alatalon toipuessa loukkaantumisestaan. Joni Liushan on vielä viisi kuukautta sivussa. On selvä asia, että tämän tason pelaajien poissaolot näkyvät. Pyrimme silti rohkeaan hyökkäyspeliin ja annamme persoonille tilaa hyökkäyspäässä. Uskon, että nuoret hyökkääjämme ottavat paljon vastuuta kokeneempien kaverien rinnalla.
Ilves.comin arvio: 2. sija runkosarjassa
Jokerit
Narripakan kausi päättyi kovien satsausten jälkeen pahaan pettymykseen, kun välierissä Kärpät luisteli helsinkiläisten yli, eikä pronssiotteluun HPK:ta vastaan löytynyt enää tarvittavaa latausta. Alkavaan kauteen Jokerit lähtee tavoistaan poiketen ilman megaluokan pelaajavärväyksiä, ja joukkueen teemana onkin näyttöpaikkojen antaminen omille nuorille pelaajille. Jokereilta on silti lupa odottaa menestystä, sillä nuorisoa koulimaan hankittiin SM-liigan kaikkien aikojen menestynein käskijä, huimat kuusi Suomen mestaruutta valmentajana voittanut Hannu Jortikka. Joukkue on esittänyt harjoituspeleissä välillä jopa luokattoman heikkoja otteita, mutta tosipeleissä tahti on taatusti toinen, kunhan Aurajoen Midas saa teesinsä pelaajien selkäytimiin.
Jokerien kohutuin uusi pelaaja on eittämättä pakkijärkäle Sami Helenius, joka teki kunnioitettavan pitkän uran tappelijana NHL:ssä ja farmisarjoissa. Nähtäväksi jää, riittääkö Heleniuksen liike leveässä kaukalossa. Jan Latvala ja Martti Järventie tuovat takalinjoille rutkasti kiekollista osaamista, mutta myös riskialttiutta. Satakunta NHL-ottelua pelannut taitava sentteri Glen Metropolit on hyökkääjistön ykkösvahvistus, ja takavuosien JYP-maalitykki Thomas Sjögrenillä on mahdollisuudet nousta tärkeäksi ratkaisijaksi. Monta vuotta Ruotsissa kiekkoillut Marko Jantunen on vaarallinen kiekon kanssa, ja hänen odotetaan tuovan arvaamattomuutta ja juonikkuutta joukkueen hyökkäyspeliin.
Hannu Jortikka:
- Tavoitteesta on tällä hetkellä vaikea sanoa mitään konkreettista. Tällä hetkellä oma tavoitteeni on se, että pelimme kehittyy. Tämä taso, jolla olemme harjoitusotteluissa olleet, ei tyydytä minua alkuunkaan. Pitää muistaa, että kausi on pitkä, ja jonkinlainen selviytymistaistelu tässä on menossa. Lähdemme aivan alkutekijöistä – joukkueesta lähti neljätoista pelaajaa. Kyllä tämä vaatii paljon kärsivällisyyttä ja aikaa.
- Menetimme valtakunnan ykkösmaalivahdin, Kari Lehtosen, eli sankaruutta on sillä osastolla aika paljon jaossa. Katsotaan, onko Markus Helasesta ja Pasi Häkkisestä tämän sankaruuden kantajiksi. Puolustus on myös uusiutunut melko voimakkaasti, kun neljä kaveria lähti ja muutama tuli tilalle. Siinä on ollut hiukan ongelmia, emmekä ole vielä löytäneet tasapainoisia pakkipareja jäälle. Paljon nuoria kavereita on tulossa, ja heitä pitää pystyä kehittämään.
- Hyökkäyspäässä on jännä tilanne. Siellä on viime kauden alisuorittajia, joilta odotetaan nyt parempaa, ja todennäköisesti alkava kausi on heille viimeinen mahdollisuus näyttää että pystyvät pelaamaan hyvällä tasolla. Muutama vahvistuskin on tullut, ja heiltä, etenkin Metropolitilta ja Jantuselta, odotetaan isoa panosta. Elättelen vielä sellaista toivetta, että saamme Sean Bergenheimin takaisin NHL-leirien jälkeen. Nuorien pelaajien, kuten Tomi Mäen ja Valtteri Filppulan odotan parantavan kevättä kohti.
Ilves.comin arvio: 3. sija runkosarjassa
HIFK
Helsingin petopaitojen viime kausi oli lyhyesti ilmaistuna katastrofi. Joukkue ei Alpo Suhosen valmennuksessa missään vaiheessa esittänyt sellaista jääkiekkoa, jota pelaamalla voi haaveilla menestyksestä SM-liigassa. IFK:lta puuttui selkeä pelitapa ja tarvittava kurinalaisuus. Nyt puikoissa on valtakunnan kärkinimiin kuuluva Hannu Aravirta, joka palaa haalarihommiin pitkän maajoukkuepestinsä jälkeen. Aravirran suurena haasteena on saada punanutut pelaamaan taitojensa edellyttämällä tasolla joukkueena ja luoda pelitapa, joka sopii käytettävissä olevalle materiaalille. Voittoja on tultava, ja niitä on tultava sellaisella tyylillä, joka käy yksiin IFK:n perinteisen imagon kanssa. Suhosen epäonnistuneiden uudistusyritysten jälkeen vanhasta kunnon linjasta ei tingitä.
IFK on vahvistanut erityisesti puolustustaan, jossa erinomaisten mutta ailahtelevien Marek Zidlickyn ja Robert Kantorin tilalle on hankittu kolme todella kovaa nimeä. Jarno Kultanen kuuluu liigan parhaisiin kahden suunnan pakkeihin ja Ladislav Benysek on erittäin luotettava puolustusspesialisti. Molemmilla on mukavasti NHL-kokemusta. Mustana hevosena on vielä Jere Karalahti, jonka kyvyt kaikki jääkiekkoa seuraavat tuntevat. Toivottavasti Jere on saanut siviiliasiansa sellaiseen kuntoon, että pystyy keskittymään täysillä jääkiekkoon ja esittämään parasta osaamistaan SM-liigayleisölle. Punanuttujen hyökkääjistöön on hankittu vain kaksi uutta pelaajaa, joiden on pystyttävä nousemaan nuoren kaluston johtotähdiksi Timo Pärssisen ja Kimmo Kuhdan rinnalle. Moni uskoo, että Brett Harkins ja Martin Spanhel eivät pysty vastaamaan suuriin odotuksiin.
Hannu Aravirta:
- Joukkue on vakuuttanut minut kesän aikana ja motivoinut minua. Usein puhutaan valmentajan motivointikyvystä, mutta myös joukkue voi motivoida valmentajaa. Pelaajien sitoutuminen kesäharjoitteluun on tehnyt minuun suuren vaikutuksen.
- Joukkueen materiaali määrää pelityylin, ja mielestäni meillä on IFK:ssa taitoa laajalle materiaalille ja mahdollisuus pelata värikästä hyökkäyspeliä. Jos luonnehtisin, minkälaista peliä haluan joukkueen pelaavan, niin kyllä sen pitää kuitenkin olla voittavaa peliä. Se on se lähtökohta, sillä mikään ei korvaa eikä simuloi voittamista. Toisaalta haluamme pelata viihdyttävää jääkiekkoa – taitopeliä ja tietysti värikästä peliä. Se on kuitenkin tärkeätä, että istutaan yhdessä siellä vaihtopenkillä, eikä yksin tai varsinkaan ryhmissä siellä kaukalon toisella puolella jäähyaitiossa. Jos IFK on liigan taklaavin joukkue ja jos jäähymäärät pysyvät silti kohtuullisina, olen aika tyytyväinen.
- Meillä on nuoret maalivahdit, mutta kuitenkin vuoden vanhemmat kuin viime kaudella. Molemmat, Dave Stathos ja Timo Laaksoharju, ovat pelanneet viisi harjoituspeliä, joista antaisin arvosanoiksi sellaista kahdeksaa tai yhdeksää. Kyseessä on hyvin toisiaan tasapainottava parivaljakko. Puolustuksesta häipyi kesällä taikuri, mutta osasin kyllä odottaakin, että Marek Zidlickyn erikoistaitoja tarvitaan NHL:ssä. Olemme saaneet tilalle Puolustajia isolla alkukirjaimella. Karalahden, Kultasen ja Benysekin lisäksi nostaisin esiin nuoret kaverit Mikko Turusen ja Ville Varakkaan, jotka ovat tehneet hyvä nousun SM-liigatason puolustajiksi.
- Hyökkäyksessä meillä on tasainen materiaali. Tässä on nyt kaksi vuotta rakennettu joukkuetta omien nuorien varaan ja täydennetty sitä ulkopuolelta, ja näiden nuorien täytyy nyt pystyä täyttämään jo vähän isompia saappaita heti alusta lähtien. Paketti on mielestäni mielenkiintoinen sekoitus liikkuvuutta ja kovuutta, ja olen siihen kyllä tyytyväinen, vaikka menetimme kesällä pari aika vahvaa tekijää NHL:ään. Kalusto on laaja ja tasainen; katsotaan, kuka sieltä sitten nousee esiin.
Ilves.comin arvio: 4. sija runkosarjassa
Blues
Espoossa nähtiin viime kaudella pitkästä aikaa sellaista kiekkoa, johon seuran resurssit ovat jo usean vuoden ajan antaneet mahdollisuuden. Blues pelasi hienon runkosarjan ja hävisi puolivälierissä tulevalle Suomen mestarille vasta seitsemännen pelin jatkoajalla. Alkavalla kaudella joukkueen tavoitteena on saavuttaa menestystä myös pudotuspeleissä, mutta ainakin toistaiseksi Bluesin pelaajamateriaali vaikuttaa hieman viimekautista heikommalta. Poissa ovat maalivahtilegenda Jarmo Myllys, ykköspakki Jiri Vykoukal, ylivoimaekspertti Cory Murphy ja kärkisentteri Mike Stapleton. Lisäksi luotettava Juha Ylönen on pitkään sivussa loukkaantumisen takia. Yksi liigan suurimmista tähdistä, tshekkitaituri Jan Caloun, on kuitenkin vielä riveissä, ja hänen varaansa voi laskea paljon.
Uusista pelaajista Ladislav Kohn on Blues-faneille tuttu kaveri toissa kaudelta, jolloin mies paukutteli kovaan tahtiin maaleja sinipaidassa. Puolustukseen tullut Rod Sarich on lähinnä oman maalinedustan vartioimiseen keskittyvä vahva jässikkä, ja myös Ylöstä tuuraamaan hankittu sentteri Bruce Gardiner on urallaan profiloitunut puolustavan roolin pelaajaksi. Sinisten uusi päävalmentaja Ted Sator on kokenut ja tunnettu kiekkoammattilainen, joka on luotsannut NHL-joukkueitakin. Sator sai tuntumaa SM-liigakiekkoiluun viime kaudella toimiessaan Bluesissa Hannu Kapasen aisaparina. Espoolaisten maalivahtiosasto ei ainakaan paperilla vakuuta. Kolmikosta Mika Oksa, Jere Myllyniemi ja Sami Heinonen saattaa silti löytyä alkavan liigakauden veskarisensaatio.
Ted Sator:
- Haluamme pelata kovatempoista, jännittävää ja hyökkäysvoittoista jääkiekkoa. Viime kaudella meillä oli mahdollisuus olla hyviä – tällä kaudella tavoitteemme on tulla paremmiksi. Tahdomme voittaa Suomen mestaruuden.
- En usko, että tästä liigasta löytyy yhtään sellaista valmentajaa, joka ei pitäisi pelaajista, jotka ratkaisevat otteluita omalla panoksellaan. Jan Caloun on sellainen pelaaja. Hänessä on hyvin paljon samaa kuin Brett Hullissa: hän saattaa olla pimennossa 55 minuuttia peliajasta, mutta kun peli on tasan ja sitä on jäljellä viisi minuuttia, hän pystyy kääntämään ottelun voitoksi. Me valmentajat opetamme hyvää puolustuspeliä, mutta sitä luovuutta ja taiteellisuutta, johon parhaat hyökkääjät pystyvät, ei voi kuin kunnioittaa.
Ilves.comin arvio: 5. sija runkosarjassa
Ilves
Valtakunnan maineikkaimman kiekkoseuran surullinen viime kausi on eri yhteyksissä puitu niin perusteellisesti, että siihen lienee tässä yhteydessä enää turha palata. Jonkinlaisen varjon tämä urheilullinen katastrofi toki langettaa Ilveksen ylle alkavallakin liigasesongilla – etenkin, jos pelit eivät lähde kulkemaan toivotulla tavalla. Yksi avainkysymyksistä onkin, miten pelaajat käsittelevät mahdollista parin tappion putkea korviensa välissä. Hiipivätkö lähimenneisyyden muistot kauhukuvina kollektiivitajuntaan, vai löytyykö porukasta Johtajia, jotka pitävät huolen siitä, että joukkueen ajatukset ovat aina vain seuraavassa pelissä? Ilveksen pelaajalistahan uudistui jo kauden aikana ja etenkin sen jälkeen melko totaalisesti, mitä tässä tilanteessa voidaan pitää etuna. Normaalistihan muutaman vuoden yhteisestä taipaleesta on paljon hyötyä joukkueen yhtenäisyyden ja yhteispelin kannalta, mutta Ilveksen tapauksessa on vain hyvä, että nykyisistä vastuunkantajista suuri osa ei ollut kokemassa viime kauden via dolorosaa.
Uuden valmentajakaksikkonsa johdolla Ilves on kesän ja alkusyksyn aika osoittanut pystyneensä uudistumaan perusteellisesti ja pesemään kasvonsa ainakin toistaiseksi. Joukkueen ilme on ollut poikkeuksellisen keskittynyt ja kaikesta tekemisestä on paistanut läpi palava halu sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Tänä kesänä joukkueen sisältä on lipsahdellut julkisuuteen harvinaisen vähän niitä tyypillisiä latteuksia siitä, kuinka taas ollaan paremmassa iskussa kuin koskaan aikaisemmin. Ajatukset on fokusoitu tekemiseen, eikä tekemisestä puhumiseen. Nettitoimittajan roolissa on ollut pakko käyttää luovuutta hehkutussanojen saamiseksi yleisön luettaviksi. Yksi asia, joka joukkuetta seuratessa ja pelaajia kuunnellessa on käynyt väkisin ilmi, on se, että vaatimustaso harjoituksissa on noussut todella merkittävästi.
Riittääkö yksi hyvä kesä nostamaan joukkueen perussuorittamisen tasoa niin paljon, että menestys pitkässä sarjassa paranee oleellisesti? Oliko pelaajien fyysinen pohjakunto niin hyvä, että raskaalla ja laadukkaalla harjoittelulla voidaan saavuttaa tuloksia välittömästi? Vai menikö kulunut kesä vain pohjien luomiseen ja harjoiteltiinko nyt vasta sitä varten, että seuraavana kesänä voidaan harjoitella kunnolla? Kysymyksiä on paljon, ja niihin saadaan vastauksia pikku hiljaa kauden edetessä. Levollisuutta odotukseen tuo se, että valmennusjohto vaikuttaa todella luottavaiselta joukkueen tekemiseen ja aikataulun pitämiseen. Varmaa on kuitenkin ainoastaan se, että urheilullisuudessa ja ahkeruudessa nyky-Ilves ei anna tasoitusta yhdellekään SM-liigajoukkueelle.
Pelitavan ja roolituksen loksahtaessa kohdilleen Ilveksen materiaali riittää kamppailuun suorasta playoff-paikasta eli sijoituksesta runkosarjan kuuden parhaan joukossa. Joukkueessa on paljon osaamista juuri niillä osa-alueilla, joilla jääkiekko-ottelut nykyisin ratkaistaan. On erinomaisia ylivoimapelaajia, nopeita vastaiskuihin polkijoita, paljon karvausvoimaa ja pari vastuunkantoon pystyvää luottopuolustajaa. Jos jotain saisi toivoa lisää, niin allekirjoittaneen toivelistalla olisi yksi kokenut ja höntyilemätön pakki sekä pienessä tilassa pelaamisen hallitseva laitahyökkääjä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nuorten pelaajien joukosta on kasvamassa muutama uusi ratkaisija, eikä kovin suurta akuuttia tarvetta vahvistuksille ole. Nuoren maalivahtikaksikon on tietysti onnistuttava, jotta Ilves voi pelata voittavaa jääkiekkoa.
Ilves.comin arvio: 6. sija runkosarjassa
Siirry sijoihin 7-13
Mikko Rainio
^^ Ylös
|
|
|
|
|
