Arkiston etusivulle

Poika Kotiin Oy

 

 

 

Arkiston etusivulle

 Kolumnit: Ilves.comin kausiennakko 2003-2004, sijat 7-13 (12.9.2003)

 

Ilves.com arvioi tuttuun tapaan SM-liigajoukkueet kauden kynnyksellä. Tällä kertaa esittelemme joukkueet siinä järjestyksessä, jossa odotamme niiden olevan sarjataulukossa runkosarjan päättyessä.



HPK

Pronssimitalien pujottaminen HPK:n pelaajien kauloihin alkaa olla jo traditio SM-liigan muiden kevätrutiinien joukossa. Käytännöstä ei poikettu viime keväänäkään, vaikka Kerho paukutti runkosarjassa sarjataulukkoon SM-liigan kaikkien aikojen piste-ennätyksen. Alkavaan kauteen valmistautuvassa HPK-leirissä on monen kriittisesti katsovan silmäparin mielestä ollut havaittavissa pikemminkin jonkinasteista menestyspöhöä kuin otteen lopullista terävöittämistä sen viimeisen, mestaruuteen johtavan, askeleen varmistamiseksi. Kerho ei esittänyt harjoituspeleissä oikeastaan minkäänlaisia viitteitä voittoja tuovasta pelihurmiosta. HPK:n tavaramerkiksi muodostuneen iloisen ja aktiivisen hyökkäyspelin keulakuvana pari kautta toimineen Miettinen-Santala-Somervuori –ketjun katoaminen taalajäille taisi sittenkin vaikuttaa joukkueeseen enemmän kuin etukäteen uskottiin.

Ritaripaitaan hankittiin kevään ja kesän aikana toki koviakin vahvistuksia. Vladimir Vujtek ja Tony Virta ovat hyökkääjäkaksikko, jonka jokaisen eurooppalaisen seurajoukkueen valmentaja vastaanottaisi ilosta kiljuen. Jokereissa väläytellyt Jukka Voutilainen tuo tervehtyessään lisää terävyyttä, mutta on sivussa pitkälle talveen. Kärkiketjuihin siis riittää laadukasta materiaalia, mutta tasapainoa ei ole löytynyt. Kolmos- ja nelosketjujen parhaat mahdolliset koostumukset ovat arvoitus todennäköisesti valmentaja Jukka Jalosellekin, eivätkä joukkueen nimimiehetkään ole juuri vakuuttaneet harjoituspeleissä. Paljon on erittäin kalliin uuden ykkösveskarin, Rob Tallasin, varassa. Tällä kaudella HPK saattaa kokeneiden vahvistustensa ansiosta olla pudotuspeleissä parempi kuin runkosarjassa.

Jukka Jalonen:

- Monia pieniä asioita pitää parantaa, jotta saavuttaisimme finaalipaikan. Työ lähtee yksilötasolta, pelaajien kehittämisestä. Konkreettiset tavoitteemme ovat lähitulevaisuudessa ja jokapäiväisessä työssä. Lähitavoitteiden saavuttamista tarkkaillaan seuraamalla, mitä pelin sisällä tapahtuu. Lopputuloshan nähdään sitten joskus puolen vuoden päästä itse kunkin osalta.

- Tallas tuo maalivahtiosastollemme kokemusta ja rauhallisuutta, ja Puurula nuoruuden intoa. Pakkikalustomme on hyvin pitkälti sama kuin viime kaudella, eli kapteeni Marko Tuulolan johdolla jatkuvasti kehittyvä kalusto. Se oli kohtuullisen hyvä jo viime kaudella, ja uskon osaston vielä parantavan suoritustaan.

- Hyökkäyspää meillä meni käytännössä täydellisesti uusiksi, ja sillä osastolla olemme selvästi vaiheessa. Hyökkäyspelimme on vielä hakusessa, mutta meille tuli erittäin hyviä, kokeneita pelaajia nuorempien lähtijöiden tilalle, ja uskon, että se kokemus mitataan ulos vasta kaikkein kovimmissa peleissä.

Ilves.comin arvio: 7. sija runkosarjassa



Tappara

Kirvesrintojen viime kausi oli runkosarjan osalta välillä erittäin tuskallista tarpomista, mutta Jukka Rautakorven johdolla vedetty projekti onnistuttiin lopulta huipentamaan Suomen mestaruuteen keväällä. Tappara oli selvästi pudotuspelien paras joukkue, ja sitä venymiskykyä, mikä kauan yhdessä kiekkoilleista pelaajista kauden tärkeimmillä hetkillä löytyi, ei voinut katsoa kuin ihaillen. Runkosarjassa yskähdellyt kone lämpeni juuri ratkaisevalla hetkellä ja toimi playoffeissa tarkasti kuin sveitsiläinen kello. Joukkueen pelitavan syvälle selkäytimiinsä sisäistäneet pelaajat tekivät kentällä juuri oikeita asioita, ja kaikesta huokui syvä luottamus omaa systeemiä ja joukkuetta kohtaan. Kevään ja kesän aikana pakka kuitenkin levisi eri ilmansuuntiin, eikä alkavan kauden Tapparasta voida puhua samana joukkueena kuin se yhtenäinen nippu, jonka jäsenet olivat vuosien yhteistyön perusteella oppineet tuntemaan toistensa kyvyt ja liikkeet kaukalossa. Etenkin kehuttu puolustus hajosi täydellisesti viiden kärkipakin vaihdettua maisemaa kauden päätteeksi.

Tappara ei harjoituspelikauden perusteella ole pystynyt paikkaamaan lähteneiden pelaajien jättämiä suuria aukkoja. Puolustukseen tulleet Matthieu Descoteaux, Juha Gustafsson ja Mikko Pukka eivät missään nimessä ole menetettyjen luottomiesten veroisia tekijöitä, ja tämän osa-alueen voikin katsoa heikentyneen merkittävästi viime kauteen verrattuna. Uusista hyökkääjistä muutaman vuoden takainen SM-liigan pistepörssikärki Petri Varis voi osoittautua huippuhankinnaksi, mutta hänen kuntonsa on Sveitsin kakkossarjassa vietettyjen vuosien jälkeen täysi arvoitus. Pirteästi esiintynyttä Stefan Öhmania lukuun ottamatta muut hyökkäyspään hankinnat ovat tähän asti vaikuttaneet lähinnä täytemiehiltä. Vastuuvalmentaja Mika Saarisella onkin kova urakka Rautakorven ajalta tutun menestyvän ilmeen ylläpitämisessä.

Mika Saarinen:

- Varmaan suurin ero viime kauden Tapparan ja nykyisen joukkueemme välillä on pelaajistossa, jossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jonkin verran enemmän tulemme varmasti panostamaan kiekolliseen peliin, ja siinä lienee suurin pelillinen ero. Tavoitteemme on olla keväällä sellaisissa asemissa, että taistelemme Suomen mestaruudesta.

- Maalivahtikalustomme on sama kuin viime kauden alussa. Molemmat kaverit, Mika Lehto ja Sasu Hovi, ovat nyt hieman kokeneempia ja valmiimpia. Puolustus on suurimman muutoksen alla, mutta näkisin, että kalustossa on sopiva määrä fyysisyyttä, ja kiekollista osaamista on löytynyt paljon lisää viimevuotisistakin puolustajistamme.

- Hyökkääjistö on kokenein osastomme, ja siellä meillä on paljon tehokkaita kavereita. Odotukseni hyökkäyspelimme suhteen ovat melko korkeat.

Ilves.comin arvio: 8. sija runkosarjassa



Lukko

Kanaalin rannan Omat Pojat –projekti on toistaiseksi edennyt myötätuulessa, mutta puhuri ei ole voimallaan vienyt merimieslakkeja satamaduunarien päistä. Eteenpäin on menty, mutta meno on ollut niin verkkaista, että vastuuvalmentaja Ismo Lehkosen työlle on löytynyt enemmän ja enemmän kyseenalaistajia. Viime kaudella Lukko teki perusrunkonsa vahvistukseksi massiivisia pelaajasatsauksia varmistaakseen pudotuspelipaikan, mutta liian täyteen lastattu paatti karahti karille, ja playoffit jäivät jälleen haaveeksi. Huolestuttavinta projektin kannalta oli se, että edellistalvena laajalla rintamalla esiinmarssia tehneet nuoret pelaajat tuntuivat viime kaudella taantuneen lähes yhtä laajalti. Lukon vahvuudeksi voi kuitenkin laskea pitkään yhdessä pelanneen rungon. Jos tämä runko ei alkavalla kaudella pysty ottamaan pitkää harppausta kohti sarjataulukon kärkeä, saattaa monen pelaajan ura jäädä polkemaan pitkäksikin aikaa paikallaan.

Lukon pelaajamateriaalin vahvin osa-alue on ehdottomasti puolustus, jossa kokeneet ja luotettavat Erik Hämäläinen sekä Toni Porkka kantavat edelleen paljon vastuuta. Nuoremmista puolustajista etenkin Jaakko Harikkala on tekemässä vahvaa nousua valtakunnan kärkipakkien joukkoon. Hyökkääjistöä on vahvistettu muutamalla täsmähankinnalla: Joe Murphyltä odotetaan maaleja, Mikko Luovilta vahvaa panosta kahden suunnan pelissä ja jo viime kaudella riveihin liittyneeltä Markku Tähtiseltä kiekollista johtajuutta. Vanhat tutut Pasi Saarela ja Sami Torkki kuuluvat hyökkäyksen avainpelaajiin. Ykkösveskari Petri Vehanen on luotettava torjuja, jonka voi odottaa taistelevan joukkueelleen pisteitä tiukoissa otteluissa. Lukon pelaajamateriaali on kauttaaltaan tasainen ja leveä, mutta nykyliigassa vaadittavaa erikoisosaamista siitä ei ehkä löydy tarpeeksi. Ismo Lehkosen kyky saada joukkueestaan paras suoritus irti on yhä arvoitus.

Ilves.comin arvio: 9. sija runkosarjassa



JYP

JYP tuntuu yllättävän asiantuntijat joka kaudella, mutta niin vain joukkue on lähes poikkeuksetta sijoitettu sarjataulukon hännille tämänkin syksyn ennakkokaavailuissa. Tämä ennakko ei tee poikkeusta, mutta paikan playoff-karsinnassa uskomme jyväskyläläisten sentään lunastavan. JYPissä on hyvä, urheilullinen ilmapiiri, jossa nuoret pelaajat todistetusti kehittyvät ja muualla ilman kunnollisia näyttöpaikkoja jääneet kaverit nousevat tekijämiehiksi. Myös pelaajascouttausta voi kehua; joukkueeseen on löydetty pienellä rahalla paljon hyviä vahvistuksia, jotka ovat pystyneet kantamaan ratkaisijoiden viittoja harteillaan.

Jyväskylän ylpeys menetti kevään ja kesän pelaajamarkkinoilla hyökkäyksensä kirkkaimmat tähdet ulkomaille. Ykkössentteri Eric Perrinin, maalitykki Tomas Chlubnan ja huippulupaus Tuomas Pihlmanin jättämiä aukkoja ei olisi helppo paikata edes Jokerien tai Kärppien rahoilla – saati sitten JYPin kääpiöbudjetilla. Odotettavissa kuitenkin on, että riveistä nousee taas kerran uusia ratkaisijoita vanhojen tilalle. Taitava Jarkko Immonen saattaa murtautua pistepörssin kärkikymmenikköön, eikä taskuraketti Antti Virtanen varmastikaan jää paljon Immosen saldoista. Kanadalaiset Pierre-Claude Drouin ja Alexandre Tremblay ovat kaluston jokerikortit. Nimettömän ja hieman kädettömänkin puolustuksen johtohahmo on monipuolinen Jari Korhonen. Loistavan tulokaskauden pelannut maalivahti Tero Leinonen saa vahvan haastajan Tommi Nikkilästä.

Ilves.comin arvio: 10. sija runkosarjassa



Pelicans

Lahden lintuparvi liiteli koko viime kauden syöksykierteessä, ja ainoastaan Ilveksen totaalinen surkeus pelasti louskunokat liigan jumbopaikalta. Alkavaan kauteen Pelicans lähtee uudistuneella ilmeellä, sillä aiemmin pehmeäksi haukutun joukkueen fyysinen kalusto on vahvistunut huomattavasti. Lahtelaisten pelaajamateriaalia ei parista nimekkäästä vahvistuksesta huolimatta voi kuitenkaan pitää kovinkaan leveänä, eikä kärkimiesten tasokaan ole välttämättä samaa luokkaa kuin sarjan kärjen ja keskikastin joukkueilla. Kokematon vastuuvalmentaja Petteri Hirvonen kuitenkin uskoo ryhmäänsä, ja harjoituspeleissä Pelikaanit ovatkin pystyneet esittämään aivan kelvollisia otteita.

Hyökkäyspään vahvistuksista kanadalainen Shayne Toporowski tunnetaan hyvänä maalintekijänä, mutta myös erittäin kuumaverisenä koheltajana, jonka pinna tuntuu usein olevan palanut jo ennen pelin alkamista. Muut nimekkäämmät hyökkääjät, Jari Kauppila ja Toni Mäkiaho, ovat hekin tulleet tunnetuiksi melkoisina kuumakalleina, jotka viettävät välillä enemmän aikaa jäähypenkillä kuin vaihtoaitiossa. Tämä kolmikko on kuitenkin se, jonka varaan Pelicansissa lasketaan paljon, ja heidän mukanaan joukkueen hyökkäyspeli joko toimii tai hajoaa täydellisesti. Nuoret Oliver Setzinger ja Daniel Widing, sekä peruspelikaanit Jani Keinänen ja Toni Saarinen tarjoavat taustatukea, mutta eivät pysty kannattelemaan joukkuetta eturivin hyökkääjien keskittyessä jäähyilyyn. Heiveröisen puolustuksen mielenkiintoisin nimi on tshekkijätti Radek Philipp, jolta odotetaan johtajan otteita lahtelaisten takalinjoilla. Mikko Rämö ja Carl Grahn muodostavat tasaisen ja kokemattoman maalivahtiparin.

Ilves.comin arvio: 11. sija runkosarjassa



Ässät

Juhani Tamminen on palannut Ässien peräsimeen – tällä kertaa toimitusjohtajaksi. Tamin lupailemia maailmanluokan vahvistuksia ei joukkueeseen löytynyt, mutta paikallisen talouselämän ja osittain fanienkin uskon ”Aurinkokuningas” on onnistunut palauttamaan. Viime kaudella hyvää työtä Ässien valmentajana tehneeltä nuorelta Mika Toivolalta vaaditaan kuitenkin lähes ihmetekoja, jotta varsin rajallisella materiaalilla kauteen lähtevä Ässät onnistuisi täyttämään tukijoidensa odotukset. Patapakan alkukausi saattaa taas sujua alkuhurmion myötä positiivisissa merkeissä, mutta viimeistään marras-joulukuun vaihteessa joukkue pudonnee sarjataulukon häntäpäähän taistelemaan viimeisistä playoff-karsintapaikoista.

Ässien pelaajamateriaali ei ole kokenut merkittäviä muutoksia, ja yhtenäisyys lieneekin yksi joukkueen vahvuuksista alkavalla kaudella. Puolustusta johtaa kulmikkaaseen tyyliinsä vanha tuttu Pasi Peltonen, ja hänen takaansa riveistä löytyy sekalainen seurakunta kokemusta ja nuoruutta. Ässä-puolustukselle leimallinen piirre on, että kiekollista osaamista ja luisteluvoimaa kalustosta ei juuri löydy. Erinomainen maalivahti Scott Langkow joutuu kovaan kiekkosateeseen. Hyökkäyksessä Ässillä on huutava pula maalintekoon ja pelin rakentamiseen pystyvistä pelaajista. Liikettä ja taistelutahtoa sen sijaan on kiitettävästi. Paljon vastuuta on kokeneen kanukkisentteri Martin Bergeronin harteilla.

Ilves.comin arvio: 12. sija runkosarjassa



SaiPa

SM-liigan alimpaan hyttyssarjaan jo muutaman kauden ajan kuulunut SaiPa aloitti viime kauden komeasti, ja valmentaja Petri Skrikolle suitsutettiin ylistystä niin mediassa kuin Kisapuiston hallin käytävilläkin. Vuodenvaihteen juhlapyhät toivat kuitenkin arjen Lappeenrantaan, ja Sputnikien lento katkesi nolosti kesken kauden. Tämän syksyn harjoitusotteluissa SaiPa jatkoi siitä, mihin viime kaudella jäi, eikä joukkue pystynyt voittamaan yhtään pääsarjajoukkuetta treenipeleissään. Idän Ihmeelle onkin helppo povata vaikeata kautta, sillä joukkueen pelaajisto ei ainakaan paperilla näytä sellaiselta, joka pystyisi liigan alkaessa nostamaan reilusti tasoaan.

SaiPan hyökkäyskaluston suuri yksinäinen johtaja on tshekkivelho Vladimir Machulda, jonka saaman syöttöpalvelun tasosta joukkueen menestys on hyvin pitkälti riippuvainen. Maalipaikkaan päästyään Machulda pistää kiekon rysään, mutta pystyvätkö Petr Sachl ja Ville Immonen takaamaan jatkuvan tarjoilun? Erinomaisen tulokaskauden pelannut Kalle Kerman ja väsymätön pörrääjä Joni Yli-Torkko heiluttelevat maaliverkkoa silloin tällöin. Nivalan Cowboy Pasi Nielikäinen tuo kaivattua väriä Kisapuiston harmaisiin iltoihin. Kokeneelle Jarmo Myllykselle on luvassa hikisiä iltapuhteita SaiPan takalinjojen viimeisenä lukkona. Pakkikalusto, jonka kärkiniminä häärivät Antti Bruun ja Petri Kokko, saattaa saada Jamolta tiukkasanaista palautetta pitkän kauden aikana.

Ilves.comin arvio: 13. sija runkosarjassa



Siirry sijoihin 1-6

Mikko Rainio

 

 

 

^^ Ylös 

 

 

 © Ilves-Hockey Oy / Poika Kotiin Oy 1999-2004

Toimitus | Arkisto | Palaute