Haastattelut

Juha Alénilla kirjaimellisesti vaikea toinen kausi

(2.1.2005) Ilves-lähtöisen, nykyään Anaheim Mighty Ducksin organisaatioon kuuluvan puolustaja Juha Alénin, 23, kausi ei ole sujunut laisinkaan suunnitelmien mukaisesti. Mies ei ole pelannut vielä yhtäkään ottelua AHL-liigassa Cincinnati Mighty Ducksin paidassa syksyllä tulleen loukkaantumisen takia. Mies kuitenkin uskoo parempaan huomiseen ja yrittää pitää mielen virkeänä vaikeinakin aikoina.

Palataanpa hetkeksi viime kauden tapahtumiin – kyseessähän oli Juhan ensimmäinen kausi ammattilaisena Pohjois-Amerikassa. Kausi oli kaksijakoinen, mutta sujui loppujen lopuksi hyvin niin joukkueen kuin miehen itsensäkin osalta.

- Kausihan meni joukkueen osalta aika lailla yläkanttiin, koska Cincinnatin historiassa saatiin ensimmäistä kertaa play off -pelejä tänne paikan päälle. Ja sitten kun vielä pelattiin niinkin hyvin kuin pleijareissa pelattiin, eli seitsemän ottelua, niin kyllä se joukkueen osalta hyvä kausi oli. Omalta osaltani jos kautta lähtee katsomaan, niin jouluna tuli mietittyä, että tulikohan sitä tehtyä oikea ratkaisu, kun lähti yliopistosta vasta yhden pelatun vuoden jälkeen pois - oli meinaan sen verran päin persettä pelit menneet.

- Joskus niihin aikoihin tammikuun lopussa, kun veljeni ja siskoni tulivat käymään Cincinnatissa, mulla rupesi vaan peli jotenkin kulkemaan ja alkoi tulla vastuuta paljon enemmän. Kai siinä oli sitä, että kun ei oikein luottanut itseensä, niin se Ninan ja Keijon läsnäolo laukaisi kipsin, mikä mulla oli ollut päällä koko syyskauden. Mutta mieluummin mä pelaan huonon syyskauden ja hyvän kevätkauden, jos on jompi kumpi puolisko kaudesta pelattava huonosti. Jäi ainakin hyvä maku kaudesta suuhun itselleni, kun vastuu kasvoi koko ajan ennen kauden loppua ja pleijareissa tuli pelattua jo aika paljon ja hyvin, kertaa Juha.

Alkukausi sujui tosiaan Juhan osalta hieman heikommin, mutta vastuu ja peliaika kasvoivat kauden loppua kohden. Tulokaspuolustaja törmäsi samoihin asioihin kuin niin moni muukin uraansa taalajäillä aloittava – pienetkin virheet söivät itseluottamusta ja peliaikaa, jonka jälkeen omaan peliin keskittyminen vaikeutui oleellisesti. Saitko itsesi mielestä sopivasti vastuuta ja millaista roolia olisit kaivannut enemmän?

- No ensin alkuun en saanut kyllä läheskään sitä, mitä olisin halunnut ja kaikista pienistä virheistä joutui penkin päähän tai lehtereille seuraavaan peliin. Ei siinä hirveästi uskaltanut kokeilla mitään siellä jäällä ja pelaaminen oli sellaista virheitten välttelyä. Ei sellaisesta pelaamisesta mitään tule, eikä sillain saisi missään nimessä pelata. Mutta siitäkin on nyt opittu, ainakin toivottavasti, koska enhän voi tietää ennen kuin taas pelaan. Sitten mitä olisin kaivannut lisää, niin olisi ollut ihan kiva koittaa enemmän kuin yksi vaihto ylivoimalla koko kauden aikana, koska sekin vaihto meni ihan ok, muistelee Juha vielä edellistä kautta.

Hyppy yliopistosarjasta AHL:n ammattilaissarjaan oli iso. Muutoksia tuli aikaisempiin tottumuksiin paljon. Otteluita oli enemmän, pelaajat vahvempia ja reissaaminen tuli kertaheitolla tutuksi puuhaksi. Pisimmät bussimatkat kestivät yli 12 tuntia yhteen suuntaan, mikä vastaa karkeasti bussimatkaa Tampereelta Ouluun ja takaisin. Joukkue käyttää lentokonetta ainoastaan silloin, kun ottelut ovat joko Winnipegissä, Houstonissa, San Antoniossa tai Salt Lake Cityssä – kaikki muut paikkakunnat käydään läpi bussilla.

- Ei missään nimessä ollut helppoa sopeutua kaikkeen, mitä täällä vastaan tuli. Pelejä on tosi paljon ja matkustaminen kuluttaa voimia, koska aika usein ollaan koko yö bussissa ja sitten seuraavana päivänä pelataankin jo hyvin nukutun bussiyön jälkeen. Ja olihan se ihan eri peliä, koska nyt pelasivat miehet, eikä enää pojat. Kai sitä vähän ajatteli, että kun oli tähänkin asti mennyt niin hyvin täällä veden tällä puolella, niin ei se nytkään voi mennä huonosti – mutta kyllä vaan meni. Onneksi siitä kulttuurishokista pääsi yli ja pelit lähtivät kulkemaan. Pelitahtiin kyllä tottuu aika nopeasti, mutta matkustaminen vaatii enemmän aikaa, muistelee isokokoinen tamperelaispuolustaja.

Kesän mies vietti kotikaupungissaan Tampereella ja aika kului pitkälti harjoitusten parissa. Toki vapaa-aikaa ja lomailuakin mahtui mukaan, mutta oman kämpän laittaminen asumiskuntoon ja harjoitukset veivät suurimman osan ajasta Suomessa. Voimatreenit mies suoritti GoGossa Hämeenpuistossa, nyrkkeilyä tuli harjoiteltua Nääshallissa ja lenkkikilometrejä paahdettua Kaukajärven maisemissa. Valitettavasti vain kesä meni liian nopeasti ja päättyi surullisen kuuluisasti…

- Kesä sujui oikein kivasti ja meni ohi taas ihan lentämällä. Hommasin kämpän Annalan nurkilta, niin ei tarvinnut enää olla porukoitten riesana nurkissa pyörimässä, vaikka ne olisivat kyllä varmaan mielellään pitänyt mut siellä, kun aina tulee puukkoa, etten tarpeeksi käy niitten luona. Voimatreenit mulle tekee Sauli – jolle tässä samalla terveiset – ja juoksutreeneissä koitin muistella, mitä on ennen tullut tehtyä. Myös Anaheimista saatuja harjoitusohjelmia tuli toteutettua. Jäällä tuli käytyä pääasiassa yksin, mitä nyt muutaman kerran Kesän Teemu (New Jersey Devils) oli siellä mun kanssani luistelemassa. Muuten se aika kuluikin sitten tyypillisessä kikkailussa.

Kaiken piti olla valmista syksyllä, kun lähtö takaisin Ison Veden taakse koitti. Mies oli kovassa kunnossa ja uhkui pelihaluja. Sitten tapahtui se, mitä hän vähiten olisi siinä tilanteessa kaivannut: lievä tapaturma ja jalasta luu poikki. Antaa Juhan muistella omin sanoin ikimuistoista tapahtumaa… Lähtöä edeltänyt päivä ei mennyt ainakaan täysin lapaan.

- No joo, ei nyt ihan lapaan mennyt. Siinä vietettiin viimeistä päivää Suomessa ennen kuin oli tarkoitus lähteä Cincinnatiin leirille, koska tänä vuonna Anaheimissa ei leiriä ollut ollenkaan. Kävin kaikkia kavereita ja porukat hyvästelemässä. Illalla Koistiset tulivat vielä käymään ja kun he olivat lähteneet, rupesin siivoamaan pihaterassia Asunmaan Jussin kanssa. Pistettiin kaikkea pois varastoon siitä terassilta. Kaikki oli melkein valmista, kun mä sitten vielä vein kaasupullon varastoon ja tietenkin liukastuin sinne mennessäni ja tiputin sen kaasupullon mun jalkani päälle. Onneksi mulla oli turvakengät jalassa, eli sandaalit, niin ei käynyt sen pahemmin – mitä nyt meni yksi ratkaiseva luu poikki…

- Siitä kuului niin iso pamaus, kun se pullo tippui siihen jalan päälle, että emäntä tuli sisältä ulos katsomaan, mitä tapahtui. Kun se näki, kuinka oli käynyt, se meni ihan paniikkiin, kuten sairaanhoitajan kuuluukin siinä tilanteessa mennä... Koska sairaanhoitaja oli poissa pelistä shokin vuoksi, oli hyvä, että mulla oli kaveri käymässä ja päästiin lähtemään arvauskeskukseen – ei kun siis Hatanpään sairaalaan.

Tuskaan ei saatu lievitystä helposti – itse asiassa ei laisinkaan. Antaa Juhan jatkaa…

- Siellä mukavat tädit istuttivat mua kaksi ja puoli tuntia odotushuoneessa ilman särkylääkettä. Kun vihdoin pääsin lääkärin luokse, se sanoi, että siinä on varmaan rasitusmurtuma, eikä sitä muutenkaan saa tietää ennen kuin aamulla, koska röntgen oli mennyt jo kiinni. Mähän tietenkin pyysin lähetettä TAYS:iin, mutta sitäkään ei yllättäen saatu. Sitten vaan kotiin nukkumaan ja aamulla uudestaan Hatanpäälle, missä todettiin, että poikkihan se jalkapöydän luu on ja kipsiä jalkaan, ja varmaan jouluun asti kestävä loma minimissään edessä. Vielä täytyy mainita, että Hatanpäältä ei ole mahdollista saada englanninkielistä lääkärin lausuntoa, jos joku sellaista tarvitsee esimerkiksi lentoyhtiötä varten…, lähettää Juha samalla terveisensä Hatanpään sairaalaan.

Jalka kipsissä, sairausloma vähintään jouluun saakka, kovat kivut ja epätietoisuus tulevasta. Ei välttämättä ihan sitä, mitä kiekkoilija toivoo ammattiuransa alkutaipaleella, vai mitä? Vamma vaikutti fyysisen puolen lisäksi hyvin paljon henkisesti. Lisäaika Suomessa ei tuntunutkaan enää mukavalta ajatukselta, koska koko kesän ja edellisen kauden työmäärä näytti valuvan totaalisesti hukkaan yhden kaasupullon ja pienen lipsahduksen ansiosta. Millainen mieliala iski päälle, kun kuulit lääkärin tuomion jalasta?

- No ensin kun se lääkäri sanoi mulle, että siinä on rasitusmurtuma, niin mä sanoin kaverille autossa matkalla kotia kohti, että p*skat siinä mikään rasitusmurtuma ole, koska mää tunsin kuinka ne luut liikkuivat, kun sitä jalkaa koitti. Kun sain kuulla tämän virallisen tuomion, niin ei siinä oikein mikään kiinnostanut vähään aikaan. Mietti kaikkea, että taas lähdetään nollista, eikä viime vuodella ole mitään merkitystä ja niin päin pois – sitä mietti pelkästään negatiivisia ajatuksia. Fiilikset olivat aika alhaalla. Sitten sitä vaan rupesi miettimään, että ei tässä paljon auta voivotella, koska tapahtuneelle ei enää mitään voi. Olisi pitänyt olla varovaisempi mutta en ollut, joten ei muuta kuin eteenpäin. Siinä ei oikein niin hirveästi tullut pidettyä kuntoa yllä sinä vaikeimpana aikana kun olin Suomessa, mutta mielen sai paljon paremmaksi – siitä kiitos kaikille läheisille ihmisille!

Numerolla 4 tahkova puolustaja palasi takaisin Yhdysvaltoihin 2.11. Miestä oli vastassa muutama lasaretissa ollut joukkuekaveri, koska muu joukkue oli pelimatkalla Philadelphiassa.

- Ensimmäinen kuukausi meni niin, että joukkue oli täällä noin viikon, enkä sinä aikana saanut minkäänlaista hoitoa meidän joukkueen trainerilta, koska minut oli hyllytetty joukkueen taholta. Eli siis mulle ei maksettu ollenkaan palkkaa, koska loukkaantuminen oli tapahtunut jääkiekon ulkopuolella. Ei ollut oikein sellainen olo, että olisin koko joukkueessa mukana. Muuten oli kyllä ihan kivaa, mutta ei se päällimmäinen asia ole, miksi täällä ollaan. Kivaahan voi pitää Suomessakin, mutta nyt ei ollut paljon vaihtoehtoja, koska ei oikein mitään voinut tehdä, harmittelee ”Allu” vielä muutamaa kuukautta myöhemminkin.

Loukkaantunut ja uutta nousua tekevä urheilija saa yleensä ottaen tarkat ohjeet kuntoutuksesta ja tulevista harjoitteista seuraltaan. Näin ei kuitenkaan ollut Juhan tapauksessa. Mies sanookin, ettei ole saanut tähän päivään mennessä minkäänlaista kuntoutusohjelmaa, vaan hän teki puhtaasti vain ja ainoastaan omia juttujaan, kunnes liittyi vihdoista viimein joukkueen mukaan harjoituksiin.

- Se oli pelkkää kuntopyörän polkemista ja yläkropan puntin tekemistä, koska jalka ei kestänyt mitään muuta kuin kevyttä pyörällä ajamista, kertaa Alén samalla ihmetellen, kuinka välinpitämättömästi asiat hoidettiin.

Joulunaika on yleisesti ottaen perhejuhlan kukoistamisaikaa. Juha kaipaakin eniten Suomesta juuri joulua, mutta myös perhettään, emäntäänsä (Pauliina) ja ystäviään.

- Oli surkein joulu, mitä koskaan on ollut – ihan tylsä. Ei ollut yhtään joulun tuntua tässä joulussa, vaikka olikin hieno ilta meidän molarin kämpillä. Syötiin illallinen, tutustuttiin eri maiden kulttuureihin… Mulla oli pullo Finlandia Vodkaa, Mikael Holmqvistilla oli pullo Absolut Vodkaa ja meidän Ranskan apumme toi viiniä. Siinä sitten tutustuttiin näihin mielenkiintoisiin antimiin koko ilta ja pelattiin vähän korttia. Ihan kiva ilta sinällään, mutta ei mitään tekemistä joulun kanssa. Jotain lahjoja tuli Suomesta. Porukat lähettivät karkkia ja Raipen kirjan, joka on jo luettu. Emäntä lähetti sellaisen siistin luottokorttikotelon, missä on mun oma nimmanirini kannessa, naureskelee Alabaman Ankka –lempinimeä kantava huumorimies.

Juha Alén Cincinnati Mighty Ducksin paidassa

Jalka on parantunut hyvää tahtia. Juoksemaan ei Alén vielä kunnolla pysty, mutta kävelemään kyllä – luistellessa jalkaa ei satu muuta kuin äärimmäisen harvoin, koska jalka teipataan aina ennen jäälle menoa. Muuten Juhan kunto on hyvä.

- Jalka on kyllä omasta mielestäni ihan hyvä, mutta herrojen mielestä ei... Kuntokin on muuten aika hyvä ja kun on tullut tiputettua painoakin, niin luistelu on jotenkin kevyemmän oloista, mitä se on ollut pitkään aikaan, kertoo Allu.

Mies on itsensä mielestä pelikunnossa vaikka heti – mikäli käsky kaukaloon kuuluisi, hyppäisi puolustaja kehiin välittömästi. Samaa mieltä on valmentajakin, mutta seurajohto on puolestaan toista mieltä. Suurempia odotuksia miehellä ei tällä hetkellä ole, kunhan vain saisi terveenä pelata jatkossa.

- Mitä nyt oon koutsin kanssa jutellut, niin kyllä vastuuta pitäisi olla tulossa ihan hyvin – alivoimalla varsinkin. Mutta katsotaan nyt ensin, koska ne päättää, että oon pelikunnossa…niin sittenhän sen tietää, että kuinka paljon vastuuta onkaan luvassa. Itsestähän se on kiinni, kuinka pelaa, pohtii Juha pelinälkäisenä.

- Ei tässä oikein ole mitään muita odotuksia kuin että pääsisi pikkuhiljaa kaukalon puolelle ja pelaamaan. Ja sitten kun pääsee pelaamaan, niin saisi pelata ilman uusia loukkaantumisia, että saisi nyt edes jonkun verran pelejä pelattua. Antaa ajan näyttää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivottavasti jotain positiivista...

NHL-liiga ei ole käynnistynyt koko kauden aikana, koska omistajien ja pelaajien välillä on näkemysero palkkoihin liittyen. NHL-pomo Gary Bettman haluaisi saada liigaan pelaajapalkkioita rajoittavan palkkakaton, kuten mies aikoinaan onnistui tekemään koripalloliiga NBA:n kanssa. Pelaajat ovat puolestaan tätä ehdotusta vastaan ja näin ollen on vaarassa koko kauden peruuntuminen – pahimmassa tapauksessa koko NHL kaatuu ja tilalle perustetaan uusi liiga uusine ehtoineen.

- Kyllä mä itse uskon, että työsulku kestää koko kauden, mutta tämä on ihan puhdas arvaus. Joukkueessa on aika odottava tunnelma, että katsotaan nyt, kuinka tässä käy ja sillain. Ei siitä työsulusta tai pelien jatkumisesta nyt loppujen lopuksi olla niin paljon puhuttu. Kun ihmisten kanssa puhuu jääkiekosta paikanpäällä, niin täytyy sanoa, että valitettavan moni täällä ei edes tiedä sitä, että jääkiekkoa ei pelata NHL:ssä tällä hetkellä, eli tuskin se on hirveästi lajin suosioon vaikuttanut.

Ilves kävi antamassa oman joululahjansa TAYS:n lastenklinikalle. Vastaavanlainen hyväntekeväisyys on tuttu asia Pohjois-Amerikassa. Eri seurat tekevät vierailuja sairaaloihin ja kutsuvat potilaita otteluihin. Mitä mieltä olet tällaisista tempauksista?

- Joo, mä kävin katsomassa Ilves.comista, että äijät oli sellaisen tempauksen tehnyt. Todella hieno ele ja tiedän, että lapset todella arvostavat sitä, koska olin juuri itse tehnyt samanlaisen vierailun lastensairaalaan täällä – itse asiassa päivää ennen. Meillä on muutenkin kaikkia hyväntekeväisyysjuttua täällä. Pari viikkoa sitten olin paikallisessa pubissa baarimikkona ja jakamassa ilmaisia lippuja meidän peleihin. Oli ihan hienoa viettää ilta siellä tiskin toisellakin puolella.

Juha seuraa Ilveksen otteita pitkälti netin kautta. Jokaisen pelin jälkeen hän soittelee Koistisen Villen kanssa vaihtaakseen kuulumiset niin peleistä kuin muistakin elämän asioista. Myös isänsä kanssa Alén on aktiivisesti yhteydessä pelien sujumisista. Ehtipä puolustaja seurata Ilveksen kotiottelut Suomessa viettämänsä ajan aikana ja yhden vierasottelun IFK:ta vastaan, joten aika hyvin mies on selvillä Ilveksen asioista seitsemän tunnin aikaerosta ja tuhansien kilometrien välimatkasta huolimatta.

Vapaa-aika Pohjois-Amerikassa sujuu perusrutiineissa. Muutama viikko sitten Cincinnatin potilasosasto oli luistelemassa Barenaked Ladies –nimisen bändin kanssa. Kyseessä oli todella piristävä kokemus.

- Luistelun jälkeen mentiin bändin kanssa syömään ja keilaamaan. Seuraavana päivänä päästiin poikien keikalle ja päästiin takahuone-elämään tutustumaan. Hieno kokemus.

Jos loukkaantuminen on vaivannut Alénia, ei kaikilla muillakin AHL:n suomalaisilla ole helppoa. Cincinnati kohtasi taannoin Chicagossa paikallisen porukan, jonka riveissä pelaavat Tommi Santala ja Kari Lehtonen.

- Pelissä oli kolme suomalaista – tai ainakin olisi pitänyt olla. Istuttiin nimittäin kaikki katsomossa loukkaantumisten takia… Ei ole ennen vastaavaa sattunut kohdalleni.

- Olin ostamassa itselleni Audi S4 –autoa, kun tulin tänne, mutta samana päivänä kun meikäläisen piti maksaa, tuli ilmi, että se auto olikin varastettu. Onneksi ei tullut maksettua. Olisivat menneet rahat, enkä olisi nähnyt autoa ikinä.

Mikäli autokauppa olisi viety loppuun asti, olisi se kruunannut Alénin sysimustan syksyn täydellisesti.

Juha Alénin päättyneen kauden kuulumisia voit lukea osoitteesta http://www.ilves.com/haastattelu070404.php ja reilun vuoden takaisia mietteitä osoitteesta http://www.ilves.com/arkisto/2004/haastattelu221003.php.

Haastattelu ja teksti: Ilkka Uitti

Lähetä sivu kaverillesi

Tulosta tämä sivu

^^ Ylös