Otteluraportti: HIFK-Ilves 6-1 (2-0, 2-1, 2-0)

Ei tuomisia Helsingistä

(12.10.2004) Helsingin IFK oli tyly isäntä vierailleelle tamperelaisryhmälle. Viime kevään pronssimitalistijoukkue takoi Helsingin jäähallissa taululle tylyt 6-1 -voittolukemat. Ilveksen maalilla debytoi vasta 17-vuotias Tuukka Rask, joka venyi kiekon tielle debyyttiottelussaan huikeat 38 kertaa. Ilveksen ainokaisesta vastasi Steve Kariya.

Tuskainen ensimmäinen erä

HIFK aloitti ottelun ryminällä. Nopeaan tahtiin lähteneet hyökkäykset saivat Ilveksen puolustajat ja tänään vierasjoukkueen maalilla debytoineen Tuukka Raskin täysin sekaisin kerta toisensa jälkeen. IFK:n pelätty ykkösvitja ei Kimmo Kuhdan hyvästä paikasta huolimatta vielä ratkaisuun pystynyt, mutta vain hetkeä myöhemmin Kim Hirschovits laukoi kiekon Raskin suojien kautta verkkoon: 1-0.

Tupsukorvat saivat kuitenkin toipumisapua illan päätuomari Aleksi Rantalalta, joka vihelsi hetkeä myöhemmin kaksi IFK-peluria boksiin. Ilves-ylivoima oli kuitenkin totuttuun tapaan tuloksetonta, eikä vierasjoukkue pystynyt ylivoimallaan saamaan mitään kunnollista aikaan. Kun Ilves ei pystynyt omaa 5-3 -ylivoimaansa käyttämään, oli kohta aika kotijoukkueen koittaa omansa toimivuutta. Jesse Niinimäen ja Sami Heleniuksen istuessa jäähyboksissa NHL-apu Marek Zidlicky pääsi lataamaan rauhassa viivapomminsa, toimittaen sen lopulta verkon perukoille ja jättäen Raskin täysin vaille mahdollisuuksia.

Toisen maalin jälkeen puntit tasoittuivat, sillä HIFK:n suurin kiinnostus lisämaalien tekemiseen tyrehtyi. Myös Ilves pääsi pelin edetessä yhä paremmin peliin mukaan, mutta hyökkäysalueelle pääseminen ja laukausten kohti maalia ampuminen osoittautui toistaiseksi mahdottomaksi tehtäväksi. Toisaalta varsinaisia vaaran paikkoja ei IFK:aan onnistunut Ilveksen puolustusalueelle järjestelemään muutamaa vaarallista ylivoimapyöritystä lukuunottamatta. Ilves kuitenkin onnistui erän loppuun tulleesta alivoimasta huolimatta taistelemaan itsensä erätauolle ilman lisätakaiskuja. Jotain HIFK:n ylivoimasta ensimmäisessä erässä kertovat myös Raskille kirjatut 15 torjuntaa, kun virkaveli Stathos toisessa päässä joutui venymään kiekon tielle vain kolme kertaa.

HIFK ratkaisee erikoistilanteista

Toinen erä näytti alkavan samalla tavalla kuin ensimmäinenkin. Erän alkuminuuteilla tullut IFK-ylivoima tuotti jo kerran tulosta, kun Roman Vopat pääsi sutimaan kiekon kolmannen kerran ohi Raskin. Rantala oli kuitenkin kärppänä paikalla ja huomasi punapaitojen ehtineen maalivahdin alueelle ennen kiekkoa. Tuomio oli tyly: ei maalia. Ilves selvisi lopuista alivoimasekunneista kunnialla ja onnistuikin rakentamaan omaa peliään paremmin kuin ensimmäisessä erässä.

Hieman ennen ottelun puoltaväliä päätuomari Rantala otti jälleen lisäroolia ottelussa, antaen samalla Ilvekselle tilaisuuden tulla peliin mukaan. Pasi Saarinen ja Roman Vopat lähetettiin 20 sekunnin välein koppiin ja Ilveksellä oli tilaisuus kavennukseen illan kolmannen(!) 5-3 -ylivoiman myötä. Ylivoimarakentelu loppui lyhyeen, kun Steve Kariya sai ehkä hieman helpostikin laitataklausjäähyn ja päästäen samalla HIFK:n pahimmasta ahdingosta. Kotijoukkue kesti yhden miehen alivoimansa ja ylivoima oli jälleen sitä tuttua kauraa viime kaudelta. Erittäin vahvan ottelun pelannut Zidlicky löysi takatolpalle nousseen Kimmo Kuhdan, joka ei avopaikassa erehtynyt.

HIFK joutui hetkeä myöhemmin jälleen alivoimalle, mutta se ei enää tahtia haitannut. Jarkko Ruutu karkasi läpiajoon alivoimalla ja kun hänet koukattiin kumoon, oli Rantalan vuoro heittää lusikkansa jälleen soppaan; tuloksena rangaistuslaukaus. Rangaistuslaukausta ampumaan asettunut rankkarispesialisti Kuhta ujutti kiekon kauniisti hanskakäden puolelle alakulmaan ohi Raskin, jonka itseluottamus mureni synkkenevään Helsingin iltaan kiekon painuessa verkon perukoille.

Liekö sitten hyvänolontunne vallannut koko punapaitaisen kotijoukkueen, kun puolustajat muutama hetki myöhemmin unohtivat täysin tänäänkin pirteän ottelun pelanneen taskuraketin, Steve Kariyan, selkänsä taakse. Nikkarilaituri ei avopaikassa erehtynyt, vaan pilasi Stathoksen nollapelihaaveet siirtäen kiekon ammattimiehen varmuudella maaliin, ja samalla hiljentäen koko helsinkiläiskatsomon.

Ilveksen pelaajien jo kerran suoristuneet selät kyyristyivät kavennuksen jälkeen jälleen lupaavasti, vaikka erätauolle siirryttiinkin lukemissa 4-1.

Kolmas erä ei tuo lohtua

Ilves aloittikin ensimmäisen erän hyvin, mutta hyvä alkurynnistys kaatui jälleen jäähyihin. Ottelussa erien alkuminuuteilla maalinteossa onnistunut kotijoukkue ei tehnyt kuitenkaan tässäkään erässä poikkeusta, vaan Roman Vopat karkasi alivoimalla Cory Murphyltä ja löi oman reboundinsa voimalla verkkoon ohi hölmistyneen Raskin. Maali oli Vopatin liigauran 100. tehopiste.

Pienen ilonpilkahduksen sinänsä synkkään iltaan toi hyvää syyskautta pelaava Ilves-keskushyökkääjä Jesse Niinimäki, joka esitteli yhden kikkavarastonsa helmen kohteenaan IFK-kokoonpanoon palannut Jere Karalahti. Näyttävän harhautuksen jälkeen Karalahti luisteli laitaa päin, Jessen jo kiitäessä toiseen suuntaan kiekon kanssa. Ilo loppui kuitenkin lyhyeen, kun seuraavasta hyökkäyksestä Eetu Holma niittasi kiekon kuudennen kerran ohi Raskin.

Loppuerä olikin silkkaa pelailua molempien joukkueiden keskittyessä tuleviin koitoksiin, lukuunottamatta Jere Karalahden rumaa päähän kohdistunutta taklausta. Kohteena ollut Ville Leino selvisi tilanteesta onneksi säikähdyksellä.

Muutamia ketjumuutoksia osittain pakon edessä joutunut tekemään Ilves ei saanut uusilta viisikoiltaan varmastikaan toivottua tulosta. Ilveksen riveissä ei juurikaan positiivisia yllätyksiä ollut, tosin erityismaininnan ansaitsee debytantti Rask, joka runsaista takaiskuista huolimatta onnistui tehtävässään olosuhteet huomioiden kelvollisesti ja keräsikin mukavat 38 torjuntaa. Ottelun näkyvin hahmo oli päätuomari Rantala, jonka saldosta (17x2min, hylätty maali, rangaistuslaukaus) olisi vähän vähemmän peliin osallistuva tuomari ylpeä.

Ilveksen liigataival jatkuu seuraavan kerran torstaina, kun Hakametsään vieraaksi luistelee toinen helsinkiläisjoukkue, liigakärki Jokerit.

Immu pettynyt joukkueeseen

Ilveksen toinen valmentaja Jarmo Jamalainen oli äärettömän pettynyt joukkueensa otteisiin. – Meillä ei ollut minkäänlaista asennetta tähän peliin. IFK:aan ei tänään ihmeitä esittänyt, mutta me olimme umpisurkeita. Ei edes mitään yritystä mennä maalille. Ei Helsingin hallissa tänään mitään jääkiekko-ottelua nähty. Pelkkää neppailua. Saatiinkohan me edes 5-3-ylivoimalla laukauksia maalia kohti? ihmetteli Immu.

Jamalainen ei osannut sanoa, mistä Ilveksen velttous johtui. – Nämä ovat niitä henkimaailman asioita. Ehkä olemme saaneet pinnoja vähän liian helpolla, kun Taube (Juha Pitkämäki) on pitänyt meitä pystyssä. Peli näytti kuitenkin vähitellen paranevan, sillä pelillisesti edellinen ottelu oli meidän kauden parhaamme. Nyt eivät kenttäpelaajat paljon kyllä nuorta veskaria auttaneet. Täytyyhän Taubenkin antaa välillä levätä, muistutti Immu.

Miten joukkue herätellään torstain otteluun? – Siinäpä on miljoonan taalan kysymys. Onko ehdotuksia?

Mitäs, jos seuraavan treenin kokoontumispaikka on Kaupin vesitorni? – Joo. Jotain sellaista varmaan täytyy miettiä. Tässä on nyt käymässä samalla tavalla kuin viime kaudella. Hyvän alun jälkeen napit aukeavat, ja sitten tulee vaikeata. Tästä on taas pitkä tie kunnon sykkeeseen, Immu manaili.

Otteluraportti: Ville Nevalainen
Valmentajakommentit: Tarkki Hurskainen

Lähetä sivu kaverillesi

Tulosta tämä sivu

^^ Ylös 

Tilastot