Otteluraportti: HPK-Ilves 4-0 (0-0, 2-0, 2-0)

Ilves hukkasi etsikkoaikansa Hämeenlinnassa

(17.9 2004) HPK ja Ilves tarjosivat Hämeenlinnassa yleisölle keskinkertaisen ottelun, jonka HPK vei nimiinsä numeroin 4-0. Ensimmäinen erä oli maaliton. Toisessa erässä HPK iski kaksi ylivoimamaalia ja Ilves taas ei onnistunut ylivoimillaan. Päätöserässä Ilves kehitti vaarallisia tilanteita HPK:n maalille, mutta erän puolivälin jälkeen nopeat vastahyökkäykset tuottivat HPK:lle kaksi maalia ja peli oli selvä.

Ilves vie, Kerho vikisee

Liigakiekkoilu saatiin käyntiin myös Rinkelinmäellä, kun yhteen iskivät Hämeen herruudesta taistelleet Tampereen Ilves ja Hämeenlinnan Pallokerho. Ensimmäisen erän alkutahdit löi Ilves, painostaen vahvasti koko erän ensimmäisen puoliskon. Ilves vyörytti vahvasti heti erän alusta lähtien ja heti alivoimansa jälkeen vierasjoukkueella oli parikin paikkaa siirtyä ottelussa johtoon. Timo Peltomaa ja Ville Leino hukkasivat kuitenkin läpiajonsa vahvan ottelun pelanneen nuoren Miika Wiikmanin suojiin. Ilves pääsi myös testaamaan omaa ylivoimaansa erän puolivälin tienoilla, mutta kuviot sortuivat kerta toisensa jälkeen liikaan vastuunsiirtelyyn ja selkeässä vetopaikassa ylimääräisten syöttöjen tekemiseen.

Loppuerä viidellä viittä vastaan sujuikin Ilveksen pitäessä kiekkoa ja HPK:n yrittäessä iskeä vastahyökkäyksistä. Erän pahin ritaripaitojen vastahyökkäyksestä rakennettu sommitelma päättyi kuitenkin ohilaukaukseen, kun hyvin maalin eteen noussut Jyrki Louhi ohjasi kiekon hiuksenhienosti erinomaisen ottelun pelanneen Ilves-vahti Juha Pitkämäen vartioiman maalin ohitse.

Kotijoukkueella oli suuria ongelmia päästä peliin kiinni koko erän aikana ja se onnistuikin saamaan painetta vierasjoukkueen maalille vasta erän viime minuuteilla päästessään pelaamaan, ehkä hieman tuomarinkin avustuksella, 5-3 -ylivoimaa. Maali jäi kuitenkin syntymättä osittain Ilveksen vahvan ja erityisen uhrautuvaisen alivoimapelin ja osittain Pitkämäen varmojen otteiden ansioista. Erätauolle siirryttiin lukemissa 0-0.

Kotijoukkue iskee vastahyökkäyksistä

Toisessa erässä tunnuttiin jatkettavan siitä mihin ensimmäisessä erässä lopetettiin. Ilves hallitsi kenttätapahtumia ja HPK joutui käyttämään kiekottomaan pelaajaan kohdistuvaa estämistä useaan otteeseen. Tuomari Aleksi Rantala hyväksyi kuitenkin tällaisen pelin harjoittamisen ja keskittyikin enemmän katsomon huutojen kuunteluun kuin itse pelin tuomaroitsemiseen. Lopulta toisen erän puolessa välissä Rantala kuittasi Ilveksen viivyttelyn aloitukseen tulemisessa kylmästi kaksiminuuttisella pelin viivyttämisestä, ja keräsi samalla hämeenlinnalaiskatsomon suosionosoitukset.

HPK:n ylivoima näytti hetken sekaiselta, mutta kuin varkain kiekko toimitettiin kulmasta maalin eteen Vladimir Sicakille, joka kiitti Ilves-puolustuksen merkkausvirheestä niittaamalla kiekon Pitkämäen kilven kautta vierasjoukkueen häkkiin. Esityön maaliin tarjoili ottelun näkyvin pelaaja, Toni Mäkiaho.

Tasakentällisin ottelua selvästi hallinnut Ilves sai jälleen ajoittain hyviä pyörityksiä kotijoukkueen maalille, mutta varsinaisia maalipaikkoja ei tupsukorvilla tuhlattavaksi asti erässä ollut. Erän paras Ilves-tilanne siunaantui Tommi Turuselle, joka pääsi laukomaan aivan Wiikmanin maalin edestä illan Ilves-hahmon, Jussi Pesosen, oivan tarjoilun jälkeen - tuloksena lopulta ohi mennyt laukaus.

Tehottoman ylivoimahieromisen jälkeen Antti Miettinen joutui ottamaan koukkaamisjäähyn estäen samalla vaarallisen hämeenlinnalaistilanteen. Kauan ei HPK:n ylivoimaa ehditty pelata, kun Pitkämäki joutui kaivamaan kiekon toistamiseen selkänsä takaa. Janne Laakkonen punnersi kiekon maalin edestä verkon perukoille, mutta tupsukorvien onneksi Rantala levitti kätensä; peli oli vihelletty poikki ennen kuin kiekko ohitti maaliviivan. Helpotus oli kuitenkin valitettavan lyhytaikainen. Seuraavan aloituksen voittivat ritaripaidat ja hetken hakemisen jälkeen Hämeenlinnaan Ruotsista siirtynyt Jani Hassinen löysi takatolpalta tilaa hakeneen Hannu Väisäsen, joka tinttasi kiekon ylänurkkaan ohi hölmistyneen Ilves-vahti Pitkämäen. Erätauolle siirryttiin Kerho-merkkisesti numeroissa 2-0.

Viimeinen rutistus

Kolmanteen erään ketjumuutoksia tehnyt Ilves tuli kovalla ryminällä viimeiseen erään. Vierasjoukkueen lisääntynyt liike oli liikaa raskaasta Oulun-matkasta väsyneille hämeenlinnalaispelaajille ja Ilves pääsikin testaamaan ylivoimalla useita kertoja Miika Wiikmanin kestävyyttä, tuloksetta. Parhaat paikat onnistuttiin rakentamaan Cory Murphylle sekä Steve Kariyalle, mutta kanadalaiskaksikko ei onnistunut hyvistä tilanteista huolimatta siirtämään kiekkoa maaliin. Kolmannen erän koostumuksessa Kariya-Helminen-Peltomaa myllertänyt Ilveksen ykkönen toi suurta päänvaivaa kankean oloisille Kerho-pakeille, mutta ratkaisuyritykset kilpistyivät kerta toisensa jälkeen Wiikmanin suojiin.

Kuten niin usein aiemminkin, hallinnalla ei ole merkitystä, sillä maalit ratkaisevat. Erän ensimmäinen kotijoukkueen hyökkäys tuli vasta erän puolivälin jälkeen. 3-1 -ylivoimahyökkäyksen pääsi hyödyntämään takavuosien Vuoden tulokas, Jukka Voutilainen, joka tuli vahvasti toiseen aaltoon ampuen kiekon rautaisesti kilpikäden puolelle takanurkkaan ohi Pitkämäen: 3-0.

Vain puoli minuuttia myöhemmin Ilves-puolustus nukahti totaalisesti ja Tuomas Eskelisen vahvan nousun päätteeksi NHL:stä täksi kaudeksi kotimaan liigaan palannut Jani Rita pääsi iskemään Eskelisen poikittaissyötön jälkeen takatolpalta jo 4-0.

Ilves tuli vielä erän loppuun ahnaasti, mutta kuparista ei onnistuttu rikkomaan paikoista huolimatta. Wiikmanille kirjattiin uran ensimmäinen nollapeli liigassa ja torjuntojakin kertyi komeat 34 kappaletta.

Ilveksen yritteliäimmät olivat tänään vahvan paikallispelin jälkeen myös Hämeenlinnassa loistanut Jussi Pesonen sekä erittäin varmaa puolustustyöskentelyä esittäneet Henri Laurila ja sikakatsomon suosikiksi noussut Sami Helenius. Myös Ilveksen kolmosketju (muodossa Miettinen-Suvanto-Jäminki) ansaitsee erityismaininnan, sillä se onnistui luomaan hyviä paikkoja kotijoukkueen maalille läpi ottelun. Pahiten hukassa Ilves-pakasta oli try-outin kautta itselleen sopimuksen saanut Peter Messa, joka tuntui olevan läpi ottelun menossa aina väärään suuntaan.

Tappomeininki puuttui

– Tämä oli oikeastaan pelillisesti meiltä parempi ottelu kuin Tapparaa vastaan, mutta oikeanlainen tappomeininki puuttui. Ei menty tarpeeksi suoraviivaisesti maalille, vaan syöteltiin liikaa ja ajauduttiin kulmiin. Kaikkiaanhan peli oli tasainen, mutta kuten sanottu meiltä puuttui se tappomeininki, arvioi Ilveksen valmentaja Jarmo Jamalainen.

Immu myönsi myös, että eilinen makea voitto Tapparasta saattoi sittenkin tuntua pelaajien puseroissa. – Ehkä siinä oli juuri eilisestä voitosta johtunutta pehmeyttä, Immu pohti.

Immun mielestä Ilves sai kolmannessa erässä hiukan enemmän jo tahtoa mukaan, mutta Kerhon nopeat maalit haalistivat takaa-ajon. – Meillä kuitenkin moni pelaaja teki töitä ihan hyvin kuten Mikko Suvannon ketju kokonaisuudessaan sekä Simo Vidgren, antoi Immu tunnustusta.

Ylivoimapeli Ilvekseltä ei kulkenut ollenkaan. – Onhan sitä vasta vähän päästy harjoittelemaankin, mutta kyllähän ammattimiesten pitäisi pystyä liikuttamaan kiekkoa ja levittämään peliä ihan eri tavalla. Kerho tosin pelasi hyvin aktiivista boksia, mutta kyllä se olisi ollut rikottavissa paremmalla ja nopeammalla kiekon liikuttelulla, arvosteli Immu.

Kaksi peliä takana, mutta Immu ei suostunut vielä vetämään isoja johtopäätöksiä. – Jatkossa päästään ainakin hyvään ottelurytmiin. Jokainen meidän pelimme nähnyt tietää, mihin tarvittaisiin vahvistuksia, mutta näillä mennään. Eihän tämäkään meiltä kuitenkaan luokaton esitys ollut, mutta hiukan pehmeä, Immu muistutti.

Ilveksen liigataival jatkuu seuraavan kerran tiistaina, kun Hakametsään Ilveksen vieraaksi luistelee kautensa kahdella tappiolla avannut Porin Ässät.

Otteluraportti: Ville Nevalainen
Valmentajakommentit: Tarkki Hurskainen

Lähetä sivu kaverillesi

Tulosta tämä sivu

^^ Ylös 

Tilastot