|
|
Ennakko
Isot Punaiset Hakametsän lauantai-illassa
(1.10.2005) Tamperelaisille kiekkojännäreille tarjoillaan tänään A-luokan herkkua, kun kolmen ottelun pisteputkelleen jatkoa hakeva Ilves isännöi kautensa takellellen aloittanutta Helsingin IFK:ta. Tupsukorvien ja punanuttujen keskinäisiä kamppailuja voidaan hyvällä syyllä pitää nykyajan SM-liigan klassikkokohtaamisina, sillä perinteikkäät joukkueet ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana ottaneet useasti yhteen ikimuistoisissa merkeissä. Vuoden 1998 SM-finaalit, maraton-pelien sävyttämät kevään 2001 puolivälierät ja vuoden 2004 neljännesfinaalien huikea seitsemän ottelun fyysinen sarja muistetaan vielä pitkään
Kuusi peliä, kuusi tappelua
Robert Schnabel, Kim Hirschovits, Eetu Holma, Mikko Turunen, Heikki Laine, Patrik Lostedt. Nämä kuusi IFK:n pelaajaa ovat tällä kaudella ehtineet hankkia itselleen suihkukomennuksen otettuaan vastustajista mittaa ilman pelihanskoja. Stadin Kingien kuudessa ottelussa on siis nähty yhteensä kuusi tappelua. Rapakon takana tahti olisi aivan normaali, mutta Suomessa se on herättänyt ihmetystä varsinkin niissä piireissä, joissa jääkiekkoilun edustamaa arvomaailmaa on viime aikoina muutoinkin kyseenalaistettu vahvasti. On turha luulla, että kyse olisi mistään muusta kuin IFK:n ulkoisen imagon tietoisesta vahvistamisesta. Seurapomo Pentti Matikainen tiesi, mitä sai palkatessaan AHL-valmentajana kannuksensa hankkineen Doug Sheddenin joukkueen käskijäksi.
IFK:n kotiottelut ovat vetäneet yleisöä SM-liigan toiseksi parhaalla keskiarvolla. Joukkue on voittanut vain yhden ottelun varsinaisella peliajalla, mutta silti se on houkutellut kotikatsomoonsa keskimäärin 6344 silmäparia per peli. Vieraspaikkakunnilla punanutut ovat kiinnostaneet yleisöä enemmän kuin yksikään toinen liigajoukkue. Helsinkiläisseura onkin onnistunut rakentamaan itselleen jotain sellaista, mitä koko sarja kipeästi kaipaisi säilyttääkseen kiinnostavuutensa. Iso Paha IFK on selkeä ja tunnettu brändi, johon ihmiset ympäri Suomen liittävät tietyt arvot ja mielikuvat. Yhtä vahvaan profiloitumiseen tulisi myös muiden liigaseurojen pyrkiä – kunkin tietysti omien leimallisten mielikuvaominaisuuksiensa kautta.
Mikä on Ilveksen todellinen taso?
Ilves aloitti kautensa kolmella tappiolla, jotka saivat osan kannattajista jo painamaan kuuluisaa paniikkinappulaa ja huutamaan seurajohdon päitä vadille. Tupsukorvien avauskierrosten vastustajat Tappara, HPK ja Blues miehittävät sarjataulukon kolmea kärkisijaa, joten ehkä kauden alku ei sittenkään ollut niin katastrofaalinen kuin monissa tuomiopäivän ennustuksissa maalailtiin. Toki osalle kovasta kritiikistä on ollut myös hyvät perustelut. Kauteen lähteminen ilman muutamaa tärkeimpien roolien avainpelaajaa asetti uuden valmennusjohdon erittäin epäkiitolliseen asemaan. Amerikkalaissentteri Jason Guerrieron hankkiminen johtamaan hyökkäyspelin ykkösaseeksi tarkoitettua ketjua toi kuitenkin kaivattua tasapainoa pelaajamateriaaliin ja roolituksiin.
Voitot KalPasta ja Jokereista tulivat hyvillä peliesityksillä, mutta lienee syytä tunnustaa, että vastustajien heikko taso edesauttoi numerollisesti suurten voittomarginaalien syntymistä. Torstaina Ilves pelasi Jyväskylässä uneliaan ottelun, mutta onnistui loppuhetkien hurjalla taistelullaan saalistamaan pisteen matkatuliaiseksi. Joukkueen todellinen taso onkin monen mielestä vielä mittaamatta. Ensimmäisen kolmen pisteen voittonsa toissapäivänä HPK:n isäntänä ottanut IFK lienee oiva mittari tupsukorvien iskukyvylle. Vaikka punanuttujen pelaajamateriaali on totuttua heikompi, ei IFK:n voittaminen ole koskaan helppoa. Tänään Hakametsässä nähdään kahden samoille sijoille veikkaillun joukkueen yhteenotto, joka antaa osviittaa sarjan keskikastin voimasuhteista.
Seuraa heitä!
Jason Guerriero, Ilves. Dale Derkatch, Peter Larsson, Steve Kariya, ... Pienikokoisilla ulkomaalaishyökkääjillä on ollut tapana onnistua Ilveksessä. Kolmen ensimmäisen ottelunsa perusteella Guerriero ei näytä tekevän tähän jatkumoon poikkeusta. Jo hurjat seitsemän tehopistettä saalistanut newyorkilainen on erittäin hyvä luistelija ja taitava kiekonkäsittelijä, joka näkee kentän erinomaisesti ja pystyy ennakoimaan tilanteiden kehittymistä. Mikä tärkeintä, Jasonilla on pohjoisamerikkalaisille pelaajille tyypillinen tahto hakea ratkaisuja ja taistella tilanteet loppuun asti. IFK yrittänee pehmittää Guerrieroa kovalla pelillä, mutta onko piskuinen sentteri horjutettavissa?
Tony Salmelainen, HIFK.Punanuttujen taskuraketti on kuulunut joukkueensa harvoihin valopilkkuihin alkukaudella. Ennen AHL-vuosiaan Ilvestä edustanut Salmelainen on iskenyt jo neljä osumaa ja löytänyt pikku hiljaa yhteisen sävelen ketjunsa sentterin, JYPistä siirtyneen Janne Hauhtosen, kanssa. Tony tunnetaan yhtenä liigan nopeimmista luistelijoista, mutta aiempina vuosina mies ei läheskään aina saanut kiekkoa pidettyä mukanaan kovassa vauhdissa. Nyt Salmelainen kuuluu sarjan vaarallisimpiin hyökkääjiin, joka pelivälineen saadessaan on aina uhka vastustajan puolustukselle. Pysyvätkö Ilves-pakit Salmelaisen kyydissä?
Mikko Rainio
Lähetä sivu kaverillesi
|
|
1.10.2005
|
|