|
Ennakko
Pelikaaniparvi hakee revanssia
(18.11.2006)
Ilves ja Pelicans iskevät lauantaina yhteen toista kertaa tällä viikolla. Tupsukorvien 4-3 –voittoon päättynyt kamppailu tiistaina Lahdessa jätti pelikaaniparvelle paljon hampaankoloon, ja Hannu Aravirran komentama ryhmä saapuukin Hakametsään revanssihengessä. Pelicans ei pelannut torstain kierroksella, joten joukkue on voinut latautua huolellisesti lauantai-illan yhteenottoon. Ilveksen hyökkääjävahvistus Radek Duda tekee ottelussa ensiesiintymisensä uuden kotiyleisönsä edessä.
Asetelmat
Torstain paikallispelitappio tiputti Ilveksen jälleen sarjataulukon yhdennelletoista sijalle, eli playoff-karsintaviivan alapuolelle. Joukkueen ja koko organisaation tavoitteet tällä kaudella ovat mitalipeleissä, joten nykyistä sijoitusta voidaan pitää jos ei nyt katastrofaalisena, niin ainakin hälyttävän heikkona. Huolestuttavinta on se, että Ilveksen peli ei ole missään vaiheessa syksyä toiminut juuri yksittäisiä hyviä eriä pidempiä aikoja.
Olisi itsepetosta uskotella, että Ilveksen heikot tulokset johtuvat vain tehottomuudesta maalipaikoissa ja surkeasta ylivoimapelaamisesta. Nämä kaksi ongelmaa muodostavat vain Ilveksen pelillisistä vaikeuksista koostuvan jäävuoren huipun. Karu tosiasia on, että joukkueen pelistä on koko alkukauden ajan puuttunut huomattavan monta voittoisan kiekkoilun peruselementtiä. Hyökkäyksiinlähdöt ovat tuskallisen hitaita, syötöt pelataan liian usein paikallaan oleville miehille ja suoraviivaisuus puuttuu lähes tyystin. Ei siis mikään ihme, että Ilves ei ole saanut luotua läheskään tarpeeksi laadukkaita maalintekotilanteita.
Positiiviseksi asiaksi voidaan laskea se, että joukkueen työmoraali on pysynyt koko ajan korkealla. Yrityksen ja asenteen puutteesta Ilvestä ei voi syyttää. Kun vapauttavia onnistumisia ei ole tullut, on yrittäminen mennyt väkinäiseksi pakkopuurtamiseksi. Taitava hyökkäyskalusto on sortunut takomaan päitään vastustajien puolustussumppuihin sen sijaan, että olisi saanut osaamisensa hyötykäyttöön juonikkuuden ja yllättävien oivallusten kautta. Ilveksen peliin toivoisikin nyt löytyvän rentoutta, iloisuutta ja itseluottamusta vaikka sitten säkäpomppujen kautta. Joukkueella on yhä edellytykset menestyä tällä kaudella, mutta se vaatii pelillisen kipsin murtumista.
Jos on Ilveksen alkukausi ollut tuskien taivalta, niin Pelicansin pirteä lento sen sijaan on ollut yksi liigasyksyn iloisimmista yllätyksistä. Lahtelaisryhmä viihtyi alkusyksystä tovin jopa sarjataulukon terävimmällä huipulla, mutta tipahti voittoputkeaan seuranneen heikon jaksonsa takia kärkijoukkueiden kyydistä. Maaottelutaukoa edeltäneet voitot SaiPasta ja Ässistä kuitenkin palauttivat pussinokkien kurssin noususuuntaiseksi. Aktiivista ja vauhdikasta kiekkoa pelaava Pelicans on tällä kaudella varteenotettava vastustaja mille tahansa SM-liigaryhmälle.
Kuumat pelaajat
Raamikas tshekkilaituri Radek Duda on ominaisuuksiltaan juuri sellainen pelimies, jollaista Ilveksen hyökkäyskalusto on kaivannut. Fyysinen, röyhkeä ja ilkeä Duda parkkeeraa mielellään maalin eteen aiheuttamaan hämminkiä ja hakkaamaan irtolimppuja sisään. Mies on myös teknisesti taitava pelimanni ja pystyy haastamaan vastustajan puolustajia kiekon kanssa. Duda muodostaa yhdessä kultakypärä Mikko Peltolan ja työmyyrä Pasi Määttäsen kanssa Ilveksen tämän hetken vaarallisimman hyökkäysketjun.
Peräti kuuden Ilves-puolustajan ollessa loukkaantumisten takia sivussa tositoimista on joukkueen alakerta jouduttu järjestämään kokonaan uusiksi. A-junioreista edustusjoukkueeseen nostettu 18-vuotias Antti Savolainen on esittänyt hämmästyttävän kypsiä ja varmoja otteita kahdessa pelaamassaan miesten SM-liigaottelussa. Joukkueen ykköspakki Kristian Kudroc saa urakoida sydämensä kyllyydestä, mutta nyt järkälemäisellä slovakilla ei ole varaa turhiin jäähyihin. Viime kaudella lupaavasti esiintynyt Mikko Kuukka on nostanut profiiliaan tauon jälkeen.
Pelicansin viime kaudella Mestiksestä nappaamalla Karo Koivusella on tilillään jo 24 tehopistettä, joilla juonikas ja taitava laituri pitää hallussaan liigan pistepörssin viidettä sijaa. Koivusen ketjukaveri, keskushyökkääjä Matias Loppi, on vihdoin lunastamassa niitä odotuksia, joita hänelle juniorivuosiensa jälkeen asetettiin. Ilves-lähtöinen puolustajalupaus Anssi Salmela on lahtelaisryhmän alakerran kiekollinen johtaja, joka on etenkin ylivoimapelissä erittäin vaarallinen. Pussinokkien maalivahdeista Antti Niemi on saanut hieman enemmän vastuuta kuin Tommi Satosaari.
Ennuste
Ilveksen on alettava voittaa pelejä säännöllisesti. Tämän trendin soisi alkavan lauantai-iltana Pelicansia vastaan. Tupsukorvat lähtevät kamppailuun ehkä hienoisina ennakkosuosikkeina kotietunsa ja tasokkaamman hyökkäysmateriaalinsa turvin, mutta lahtelaisjoukkueen peli on toistaiseksi toiminut selvästi paremmin kuin Ilveksen. Toivoa sopii, että paikallisottelun päätöserässä nähty turhautumisen purkaminen ei ollut enne pelikurin katoamisesta, vaan merkki siitä, että Ilveksen pelaajilta löytyy luonnetta ja asennetta kääntää joukkueen kurssi. Mikäli tupsukorvien aggressiivisuus ja taistelutahto kohdistuvat lauantaina oikeisiin asioihin, kaatuu Pelicans parin maalin erolla.
Mikko Rainio
|
|
18.11.2006
|
|