Ilves-talvilehti 2007

Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) puheenjohtaja, Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) varapuheenjohtaja Kalervo Kummola haluaisi Tampereelle uuden jäähallin seuraaviin Suomessa järjestettäviin MM-kisoihin, jotka pelataan 2012 tai 2013.

- Suomessa on menossa jääkiekkoilun talouteen liittyvä vaarallinen vaihe, kun vanhoja halleja vain korjataan, mutta uusia kilpahalleja ei ole rakennettu sitten Espoon Areenan valmistumisen.

Kummola pitää jo yli 40-vuotiasta Hakametsän kiekkopyhättöä edelleen ”aika toimivana” jäähallina, mutta ennen pitkää sekin tulee tiensä päähän. Hallin kantavat rakenteet muun muassa estävät lisätilojen rakentamisen ulkoseiniä siirtämällä.

- Lyhyellä tähtäimellä Ilveksen ja Tapparan kannalta olisi tärkeää, että Hakametsään saataisiin kunnon näyttötaulu ja uusia looseja. Uuden hallin toteuttamista ajatellen seuraavat MM-kisat Suomessa olisi hyvä tavoite.

Paikalliskilpailu Manse-kiekon suola

Takavuosina Kalervo Kummola heitti ilmaan ajatuksen Ilveksen ja Tapparan yhdistämisestä, mutta hän on sittemmin kääntänyt reilusti takkinsa..

Kokemukset kahdesta rannikkokaupungista osoittavat, että yleisön mielenkiinto kiekkoiluun hiipuu, jos yksi paikkakunnan seuroista nousee liikaa dominoimaan lajia.

- Hyvä esimerkki on 1980-luvun lopulta, kun Jokerit putosi liigasta. Silloin HIFK:n miehet löivät käsiä yhteen, mutta kyllä Frank Mobergkin tunnusti myöhemmin, että iloitseminen tästä oli paha virhearvio. HIFK:n katsojakeskiarvo putosi tuolloin kuudesta tuhannesta neljään tuhanteen per matsi.

- Turussa on juuri nyt huono tilanne, kun TuTo ei ole pelannut pitkään aikaan liigatasolla. Kiinnostus Tepsiäkin kohtaan on laskenut, Kummola luettelee.

Paikalliskilpailu on homman suola Tampereella, hän korostaa. Mistä muusta kumpuavat ihmisen voimakkaimmat tunteet, kuin rakkaudesta (omaa seuraa kohtaan) ja vihasta (naapuriseuralle ei missään nimessä saa hävitä!)?

Liigaseura on riskibisnes

Liigaseurojen pyörittäminen on Kummolasta silkkaa riskibisnestä.

Harvassa ovat seurojen toimitusjohtajat, jotka ovat julkisesti verranneet työtään ruusuilla tanssimiseen. Keväällä suunnitellessa ei voi olla mitenkään varma, kuinka asiat lopulta lutviutuvat syksyn ja talven aikana.

- Aina on jokin seura vaikeuksissa. Meillä ei ole päästy niin vakaaseen tilanteeseen, että millään seuralla olisi esimerkiksi vuoden tai kahden vararahastoja.

Liiketaloutta ajatellen liigaseuran toiminnassa on epävarmaa lähes kaikki muu paitsi suuret menot. Pelaajapalkkiot ovat kasvaneet, riippuvaisuus pääsylipputuloista on yhä turhan korkea.

Ja jos jostakin syystä peli takkuaa, ei katsojiakaan liiku kassan kautta hallille. Taloudellinen tappiokierre on valmis.

Kummolan silmissä tamperelaisjoukkueet Ilves ja Tappara eivät kuulu ainakaan eturiviin, kun puhutaan seuroja uhkaavista miinakentistä. Hänen mielestään SM-liigassa on monta seuraa, jotka ovat pahemman uhan alla kuin tamperelaisista kumpikaan.

Kun tamperelaisittain merkittävintä uhkatekijää oikein tivaa, Kummola vastaa näin:

- Jos jompikumpi joukkue sattuisi joutumaan oikein kykenemättömän johdon käsiin, ja monta asiaa menisi pieleen, voisi seurata konkurssi.

’Suljettu liiga ei saa olla pysyvä malli’

Kalervo Kummola oli 1975 aloittaneen SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja. Nykyisten liittotason ja kansainvälisen tason luottamustoimiensa ohella hän seuraa tarkasti liigaa.

- Nykyinen suljettu liiga ei voi olla pysyvä toimintamalli. Se vaan ei sovi eurooppalaiseen urheiluun, että joukkueita ei putoa eikä toisia nouse tilalle.

- Tämä johtaa siihen mitä nytkin on nähty, eli myydään miehiä pleijareiden ulkopuolelle jäävistä joukkueista. Ymmärrän, että myynnillä yritetään paikata taloutta, mutta kyllä se on hyvin lyhytnäköistä toimintaa.

Kummola näkisi ihanteellisena tilanteena SM-liigan, jossa olisi 12 joukkuetta, ja jonne pääsystä karsittaisiin.

- Jos nyt liigaa kasvatetaan 15:een joukkueeseen, aiheuttaa se entistä suurempaa pahoinvointia Mestiksessä.

SM-liigan ja Mestiksen välillä vallitsevaa kuilua pitäisi kyetä kaventamaan. Nyt – jos se olisi mahdollista – putoaminen liigasta koettaisiin missä tahansa liigaseurassa lähes kuoliniskuna.

Todellisuudessa Mestiksen pitäisi olla sillä tasolla, että perustaltaan rapautunut liigaseura voisi tarvittaessa käydä hakemassa vauhtia sarjaporrasta alempaa – ilman että joutuisi pelkäämään koko seurakiekkoilun jatkumisen puolesta.

Kerran veskari, aina veskari. Aktiiviuralla Kalervo Kummolan pelipaikka oli tolppien välissä. Ei siis ihme, että Tampere-taloa johtavan miehen työhuoneestakin löytyy maalivahdin maila.

Kova vauhti tappaa tekniset hienoudet

- Kotimainen jääkiekkoilu on hirveästi kehittynyt 30 vuoden aikana. Vanhoja nauhoja katselemalla näkee, miten vauhti on kasvanut, Kummola sanoo.

- Mutta kyllä siitä on vauhdin myötä paljon kadonnutkin. Teknisiä yksilösuorituksia näkee entistä harvemmin. Kaukalossa ei kerta kaikkiaan ole tilaa sellaisille ”pitkille vedoille”, mitä Jarkon Mara tai Suomisen Veka aikoinaan harjoittivat.

Kummola haluaisi pienentää pelipöytäkirjaan merkittävien pelaajien määrää 2-4 hengellä.

- Näin päästäisiin pois nelosketjuista, joiden tehtävänä on pelkästään vastustajan hyökkääjien eliminointi. Pienemmällä kokoonpanolla pelatessa pudotettaisiin vauhtia ja pelattaisiin enemmän taitokiekkoa.

Suomessakin otettiin viime syksynä käyttöön aikaisempaa selvästi tiukemmaksi kaavailtu tuomarilinja. Tarkoituksena oli mm. vähentää mailahäirintää sekä kiekottoman pelaajan estämistä. Alkukaudesta uusi linja toimi kohtalaisesti, mutta viime aikoina kahvaamista ja erilaista estämistä on katseltu yhä enemmän läpi tuomarien sormien.

- Liigassa pitäisi ehdottomasti hyvin pian siirtyä kahden päätuomarin systeemiin. Nykyään päätuomarien suoritukset ovat kovin epätasaisia, eikä yksi silmäpari millään näe kaikkia tapahtumia.

Toinen vaihtoehto on, että linjatuomarien valtuuksia jäähytuomioiden langettamisessa lisättäisiin.

Kehitteillä uusi kv. seuraturnaus?

Kummola rankkaa nykyisen SM-liigan Euroopan kakkoseksi Venäjän jälkeen. Perustelu on selkeä.

- Nyt on pelattu kolme seurajoukkueiden Super Six –turnausta. Joka kerta on toistunut sama asia: venäläinen seura on voittanut, ja suomalaiset ovat olleet kakkosia.

Jääkiekkoseurat eivät ole vielä keksineet tarpeeksi houkuttelevaa tapaa mitellä maanosan paremmuudesta. Jalkapallossa kaikki on toisin. UEFA Champions Leaguen voittaminen on noussut seuratasolla kaikkein himotuimmaksi saavutukseksi.

- Se on pelkästään tv-sopimuksista kiinni. UEFA (Euroopan Jalkapalloliitto) on neuvotellut sellaiset sopimukset, että ne melkein imuroivat rahat kaikilta muilta palloilulajeilta.

IIHF:llä on paraikaa kehitteillä viritelmä, jossa mm. Super Six ja Continental Cup kilpailumuotoina yhdistettäisiin.

- Olen sanonut, että siitä pitää tulla tosi vahva ja arvostettu turnaus. Meillä ei ole toista kertaa varaa epäonnistua, Kummola viittaa 1990-luvun lopulla neljästi pelattuun EHL-liigaan, jossa Ilveskin oli mukana kaudella 1998-99.

- Jääkiekossa olisi sama tilanne kuin jalkapallossa, jos saataisiin aikaan tarpeeksi hyvä sponsorisopimus. Silloin kansallisilla liigoilla ja seuroilla riittäisi mielenkiintoa kansainväliseen seuraturnaukseen.

Kiekkoilun kattojärjestöjä

Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) tarkoituksena on edistää ja kehittää jääkiekkoilua sekä toimia jäsenten valtakunnallisena liittona, aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

SJL:n puheenjohtaja on Kalervo Kummola ja toimitusjohtaja on Heikki Hietanen. Liitto on perustettu 1929, alun perin nimellä Suomen Jäähockeyliitto.

Kansainvälinen Jääkiekkoliitto (IIHF) on jääkiekon kattojärjestö, joka mm. hallinnoi vuosittain järjestettäviä Jääkiekon MM-kilpailuja. Liitto on myös mukana olympiakisojen jääkiekkoturnausten järjestelyissä.

IIHF on perustettu 1908. Sen päämaja sijaitsee Sveitsin Zürichissä. Liiton puheenjohtaja on Rene Fasel. Varapuheenjohtajana toimii Kalervo Kummola.

Teksti ja kuvat: Jouni Valkeeniemi