Ilves-talvilehti 2007

Marraskuun lopulla valmennusvastuun Ilveksessä ottanut Sakari Pietilä on nähnyt ja kokenut jääkiekon parissa paljon. Oululaislähtöinen Pietilä pelasi kiekkoa Kärppien A-nuoriin saakka, kunnes päätti lähteä opiskelemaan liikunnanohjaajaksi Pajulahteen.

- Olen pienestä pitäen urheillut paljon. Halusin olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja kun olin ollut koko ajan jääkiekkoilussa mukana ja valmennuksellisesti orientoitunut, niin siitä se into valmennusuralle syntyi.

Mies toimi 1990-luvulla maajoukkueiden valmentajana ja oli mukana voittamassa muun muassa Canada Cupin pronssia ja MM-hopeaa vuotta myöhemmin 1992. Sen lisäksi Saken ura valmentajana käsittää JypHT:n, Luulajan, HPK:n, Jokereiden ja Bluesin organisaatiot, mutta ensimmäinen liigapesti päävalmentajana tapahtui juuri Ilveksessä 1987-1990.

Miehen paluu vaihtoaitioon vuosien tauon jälkeen oli monelle yllätys. Pietilä kertookin, että kaikista ensimmäisenä hän laittoi itsensä henkisesti valmiiksi.

- Tavallaan olin kaivannut valmentamista. Tällainen sauma, tuttu paikka ja tuttuja ihmisiä... Soitin muutamille pelaajille ja (huoltaja) Laukkasen Lasselle, missä mennään tällä hetkellä. Ilves-johdon kanssa pidetyssä palaverissa kerroin, mitä itse haluan ja mitä näen yhteistyönä. Pelisysteemeitä ei käyty tarkemmin läpi - yleislinjaukset kerroin ja se on pitkälti sentyylistä, mitä Ilveksessä on totuttu nähdä.

Pietilä naurahtaa, että on lähtenyt elämysmatkalle.

- Tunteita - ahdistusta ja hyviä adrealiinimyrskyjä. Kun niitä tulee koko ajan, sitä miettii, että tätäkö tämä valmennus olikaan...

Sakke analysoi itseään seuraavasti:

- Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, pääsen heidän lähelleen - ihmisten johtaminen on alaani. Vastavuoroisesti olen ehkä liian lyhytjännitteinen. Minun pitäisi olla myös järjestelmällisempi.

Eloonjäämistaistelua

Pietilä myöntää, että Ilves on pelannut jo pitkän aikaa hiostavia ja tärkeitä pelejä.

- Peleissä on pitänyt reagoida varmempaan suuntaan, ja tästä ovat omat juniorimme kärsineet. Jokainen peli on hirmuisen tärkeä meille, joten kokemus on isossa roolissa. Tosin sekin unohtuu helposti, että maalissa pelaa vuonna 1987 syntynyt kaveri ja samoin joka kentässä löytyy hänen kanssaan samana vuonna syntyneitä jätkiä.

Pietilä teki Ilveksen kanssa 1,5 vuoden sopimuksen, mutta hän korostaa, että koko ajan eletään tässä hetkessä.

- Olen pyrkinyt saamaan pelitapaan pieniä muutoksia, lähinnä aktiivisemman liikkumisen ja häirinnän suhteen. Sen lisäksi olemme käyneet läpi hyvää, oman tyylistä ohjaustapaamme.

Sakke kertoo, että töitä on vielä paljon edessä. Hän toteaakin, että Ilveksen tulee yksinkertaistaa peliään entisestään.

- Ei tämä joukkue ole niin hyvä ja taitava kuin yleisesti luullaan. Se on tosiasia. Meidän tulee yksinkertaistaa peliämme ja viedä sitä tehokkaampaan suuntaan, linjaa 52-vuotias päävalmentaja.

Pietilä muistuttaa, että tavoitteen tulee olla joukkueella, valmennuksella ja seurajohdolla yhteinen. Hän jatkaa, että oikein asetettu tavoite antaa energiaa.

- Sitä on valmis tekemään kaikkensa ja uhrautumaan. Tavoitteen pitää olla tarpeeksi haastava - se ei saa olla liian matalalla tai ihan taivaissa. Meidän tavoitteemme on nyt lähteä pelaamaan hyvin ja saada paikkamme pudotuspeleissä. Kun olemme siellä, olemme valmiita haastamaan kenet tahansa.

Kykyjenetsijänä NHL:ssä

Pietilä muistetaan valmentajauransa lisäksi pitkäaikaisena NHL-scouttina. Mies aloitti työnsä San Jose Sharksissa silloin, kun seura perustettiin NHL:ään. Välillä mies oli kaksi ja puoli vuotta legendaarisessa Montreal Canadiensissa, kunnes joulukuussa 2001 aloitti hommansa Chicago Blackhawksin organisaatiossa.

- Jos jääkiekosta pitää, niin onhan se hienoa, kun näkee 250 kiekko-ottelua kauden aikana.

Sakke toteaa, ettei scoutilla ole tavallista työpäivää laisinkaan.

- Jos on esimerkiksi turnaus tiedossa, katselen 2-3 peliä päivässä ja teen parhaista pelaajista raportit eteenpäin. Jos taas ei ole turnauksia, niin sitten sitä tulee vain kierreltyä.

- Scouttaamisen ohella pystyin pitämään luentoja ja kouluttamaan - pystyin täyttämään omaa almanakkaani aika vapaasti. Nyt kun on taas valmentajana, saadaan SM-liigan toimitusjohtajalta pelikalenteri ja sitten edetään puhtaasti sen armoilla.

Pietilä kertoo, että hänellä oli muutama luottomies Tsekeissä, Venäjällä ja Ruotsissa, jotka raportoivat pelaajista suoraan Pietilälle, jonka jälkeen oli hänen vuoronsa käydä katsomassa kyseisten pelaajien otteita.

- Jos halusin, että joku pelaaja varataan alhaisella varausnumerolla NHL:ään, piti minun nähdä hänet tositoimissa vähintään 10-15 kertaa. Sekä koti- että vieraskaukaloissa.

Sakke toteaa, että ensimmäisen ja toisen kierroksen varaukset ovat kaikkien tiedossa. Sen sijaan esimerkiksi Tapparan Petri Kontiola - yksi SM-liigan parhaista pelaajista - on Saken löyty.

- Kontiola on kieltämättä hyvä löytö. Näin hänen koko pudotuspelisarjansa, kun Tapparan A pelasi mestaruudesta. Kontiola oli mennyt muutamaan otteeseen koko draftista lävitse, mutta silloin ajattelin varata hänet, kertaa Pietilä Chicagon seitsemännen kierroksen varausta vuodelta 2004.

Pietilän vastuualueena oli koko Eurooppa. Hän kertookin, että parhaimpina vuosina tuli vietettyä yli 200 vuorokautta ulkomailla.

- Scouttaus vaatii yhteistyökykyä ja matkustamista. Kävin Jenkeissäkin 6-8 kertaa vuodessa, vaikka pääasiallinen alueeni olikin Eurooppa. Lentokentillä notkumista ei ole juuri tällä hetkellä ikävä, hän myöntää.

Sakke peräänkuuluttaa urheilullisuutta ja johtajuutta

Pietilää saatetaan pitää miellyttävän olemuksensa ansiosta niin sanottuna pehmeänä valmentajana. Mutta kun kysytään, mitä muutoksia hän Ilveksen kaipaa, kuuluu vastaus jämäkästi.

- Meistä pitäisi tulla kovempi urheiluseura, jossa vaadittaisiin itseltämme enemmän. Sellainen happy family -toiminta tulisi kitkeä. Turvallisuus ja hyvänolontunne ovat tärkeitä asioita, mutta myös nälkää tulee olla nykyistä enemmän.

- Kynnys tulla nuorista liigajoukkueeseen on liian matalalla tällä hetkellä. Kun on ollut loukkaantumisia, ovat nuoret päässeet liian helpolla mukaan. Nuorella pitäisi olla kovemmat näyttöhalut.

Hän on luennoinut pelaajille tietyistä asioista.

- Tavoitteiden tulee olla selvät, joukkueen pelisäännöt kunnossa, tietää miten toimitaan ja käyttäydytään, oman roolinsa hyväksyminen... Näiden asioiden tulee olla kunnossa.

Pietilä korostaa, että vaikka yksilöt ratkaisevat otteluita, ei yksikään yksilö voi olla suurempi kuin itse joukkue.

- Yhteistyökyky ja kova vaatimustaso niin itseään kuin joukkuekaveria kohtaan. Pelaajana tulee olla hyvä liikkuvuus ja taitotaso sekä halu käyttää niitä joukkueen hyväksi, luettelee Pietilä ominaisuuksia, joita hän kaipaa pelaajiltaan.

Sakke on tyytyväinen, että Ilveksen kokeenempi osasto on ottanut johtajuutta esimerkillisesti kapteeni Raimo Helmisen johdolla.

- Tuntuu siltä, ettei kovia jätkiä ja liidereitä enää tule samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Johtajuutta ei ole missään joukkueessa liikaa. Raipenkin tapauksessa henkilökohtainen gloria ei mene joukkueen edun ylitse. Hän on urotekonsa pistepörsseissä tehnyt ja hänelle käy, että varjostaa vastustajan parhaita jätkiä ja hoitaa alivoimaa - todellinen johtaja pystyy uhrautumaan joukkueen edessä.

Liigapelaajat ovat käytännössä ammattilaisia. Enää ei käydä päivätöissä ja opiskelutkin ovat pääasiallisesti nuorten vastuulla. Ovatko liigakiekkoilijat nykypäivänä täysiverisiä urheilijoita?

- Eivät ole. Monet nuoret ovat harjoittelleet paljon, mutta henkinen kovuus puuttuu. Kyllä tässä on mietitty, kuinka huippujätkistämme saataisiin todellisia huippu-urheilijoita. Sinne on vielä pitkä matka, myöntää Sakke.

- Nykyään tyydytään liian helposti siihen, että ollaan liigajoukkueessa - ei edes nähdä, kuinka hyväksi voisikaan tulla.

Pietilä kertoo, että ensi kesänä harjoittelussa painotetaan entistä enemmän yksilöllisyyttä. Hän sanoo, että nuoret kaipaavat lisää voimaa ja osan pitää saada ylimääräisiä kiloja pois.

- Harjoittelun pitää osua ja napsahtaa sellaisiin ominaisuuksiin, mitä kukin yksilö tarvitsee. Ei kesän aikana voida harjoitella yhtenä massana.

- Kun liiga loppuu keväällä ja uusi kausi alkaa syksyllä, niin eihän siinä 3-4 kuukauden aikana yksittäinen pelaaja muutu fyysisiltä ominaisuuksiltaan niin paljoa kuin kuvitellaan. Se on lyhyt aika. Mutta kesä on kuitenkin tärkeää aikaa kokonaisuuden kannalta.

Pietilä on ehdottomasti sitä mieltä, että joukkueenrakennuksessa pitää kuunnella valmentajia tarkasti. NHL:ssä kuvio on toisin - siellä touhu on manageripohjaisempaa ja valmentaja saa joukkueensa vain valmennettavakseen.

- En epäile, etteikö minun ja Juhan (Hautamaa) yhteistyö toimisi hyvin niillä pelimerkeillä, mitä meillä on käytössämme. Ensi kauden joukkuetta on hahmoteltu ja työnimiä on papereissa. Huisketta tulee tapahtumaan paljon. Sehän olisi ihanne tilanne, että joukkue olisi hyvissä ajoin valmis.

Pietilä kaipaa Suomeen rehellisempää käytöstä seurajohdon ja pelaajien välillä.

- Täällä tehdään toisen seuran pelaajan kanssa sopimuksia jo joulukuussa. NHL:ssä on toisin - siellä kunnioitetaan sääntöjä.

Teksti: Ilkka Uitti
Kuvat: Jouni Valkeeniemi