Ilves-talvilehti 2007

Ilves-Hockey Oy ja Ilves ry. – kaksi eri organisaatiota, joilla kuitenkin pohjimmiltaan yhteinen tavoite: pyrkimys menestyksekkääseen Ilves-merkkiseen jääkiekkoiluun.

Junioripuoli eli Ilves ry. koulii ja kasvattaa nuorista pojista kiekkoilijoita, aina B-ikäluokkaan saakka. Huippukiekko eli SM-liigajoukkue ja A-juniorit kuuluvat Ilves-Hockey Oy:n piiriin.

Oy:n ja ry:n yhteistyö muistuttaa vankalla perustalla olevaa avioliittoa. Vaikka aina ei olla kaikista seikoista prikulleen yhtä mieltä, on kulkusuunta kuitenkin sama. Molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan.

Junnuista halutaan tehdä pelimiehiä

- Tällä kaudella peräti 17 A-junioria on ollut ainakin jossain vaiheessa SM-liigajoukkueen kokoonpanossa. Voisin lyödä vetoa, ettei mikään muu organisaatio pysty esittämään vastaavaa lukua, sanoo Ilves-Hockey Oy:n toimitusjohtaja Esa Honkalehto.

Eikä kyse ole pelkästään siitä, että varsinainen liigamiehistö olisi huvennut liki olemattomin. Toki nuoria on tarvittu paikkaamaan loukkaantumisia, mutta Ilveksen tietoisena tavoitteena on antaa näytönpaikkoja mahdollisimman monelle junnulle.

Puhutaan Poika ja Ilves –projektista. Se on Ilves-Hockeyn omaksuma strategia, jonka tavoitteena on kasvattaa pojista ilveksiä, tehdä junnuista pelimiehiä. Omat kasvatit ovat tärkeä elementti koottaessa menestyvää liigajoukkuetta.

Ilveksessä on mistä ammentaa. Erityisesti 1987 ja 1988 syntyneissä ikäluokissa on tavallista enemmän lahjakkuuksia.

- On ilmeistä, että osa kiekkoväestä on ymmärtänyt strategian hieman väärin, Honkalehto toteaa.

- Nuoret ovat tärkeitä, mutta ei Ilves voi tavoitella menestystä pelkästään omilla junioreillaan. Ei meiltä sentään löydy joukkueellista Perttu Lindgrenin ja Tuukka Raskin kaltaisia lahjakkuuksia.

Honkalehto pitää erityisen tärkeänä, että pojille maltetaan antaa aikaa kehittyä SM-liigatason pelaajiksi. Vain harva A-junnu pystyy yhtäkkiä nousemaan liigakaukaloissa pärjääväksi kiekkoilijaksi. Valtaosalle matka on pitkä ja työläs – eikä kaikista edes tule koskaan pääsarjatason pelaajia.

- Se, että on muutaman kerran pukenut liigapaidan ylleen, ei tarkoita että olisi valmis liigapelaaja.

Esikuva on tärkeä nuorille

Ilves ry:n jääurheilujaoston puheenjohtaja Jouni Antila pitää erittäin merkittävänä, että Ilves-junioreille on olemassa ”elävä esikuva”, siis saman tunnuksen alla pelaava edustusryhmä.

- Vaikka varsinainen seurauskollisuus on heikentynyt, niin siitä huolimatta oman seuran liigajoukkueella on suuri merkitys.

- Merkityksen muoto on kuitenkin jatkossa muuttumassa. Enää junnupelaajille ei riitä pelkkä mahdollisuuden saaminen, vaan nyt haetaan organisaatioilta näyttöä osaamisesta. Liigaorganisaatiot joutuvat varmasti jatkossa antamaan entistä enemmän näyttöjä kyvystään kasvattaa lahjakkaista nuorista menestyviä liigapelaajia.

Antilan mukaan junioriorganisaatiot ovat jo nyt joutuneet selkeän laatumittauksen piiriin. Toiminnan hinta-laatu –suhde on varsin merkittävä kriteeri harrastuskohdetta valittaessa.

- Kilpailu harrastajista ei enää kohdennu jääkiekon sisälle ja seurojen välille. Nyt kilpailua käydään myös eri lajien välillä.

- Sama laatukriteeri siirtyy jatkossa varmasti myös liigaorganisaatioiden toimintaan ja tulee olemaan nuorten pelaajien seuravalintaan vaikuttava tekijä.

Tulevaisuutta ajatellen Antilan mielestä on olennaista, että Ilves pystyy vakuuttamaan nuoret pelaajat ja heidän vanhempansa kyvystään tuottaa junioripelaajista vastuunkantajia myös liigajoukkueeseen.

- Tällä hetkellä meillä on noin 25 pelaajaa eri ikäluokkien maajoukkueissa. Seuraava haaste onkin näiden pelaajien kehittäminen vastuullisiksi liigakiekkoilijoiksi. Samalla pitäisi myös pystyä kehittämään uusia maajoukkuetason pelaajia.

Ilves ei solmi juniorisopimuksia

Ilves-Hockey Oy:ssä on lähtökohtana, ettei poikien kanssa solmita ns. juniorisopimuksia. Perusajatus on, että A-junioritasolla ei makseta palkkaa, vaikka toiminta on jo hyvin ammattimaista.

- Ehdotamme ensimmäistä pelaajasopimusta yleensä siinä vaiheessa, kun havaitsemme nuorella olevan todellisia mahdollisuuksia tulla liigapelaajaksi, Esa Honkalehto sanoo.

Kansainvälisessä jalkapalloilussa on kohistu pitkäaikaisista sopimuksista, joilla suurseurat ovat sitoneet 10-14 –vuotiaita poikia organisaatioonsa. Honkalehdon mielestä näissä tapauksissa liikutaan eettisesti hyvin harmaalla alueella.

- Toivottavasti tällainen toiminta ei tule jääkiekkoiluun. Meillähän on olemassa sääntö, etteivät alle 16-vuotiaat pojat saa olla missään tekemisissä pelaaja-agenttien kanssa.

- Näkyvissä on kuitenkin vaarallisia ennusmerkkejä, Honkalehto jatkaa.

Yhteistyöllä kohti menestystä. Suunnittelupalaverissa Ilves-Hockey Oy:n toimitusjohtaja Esa Honkalehto (vas.) ja Ilves ry:n jääurheilujaoston puheenjohtaja Jouni Antila.

Tulossa päätoimisia junnuvalmentajia?

Ilves ry:ssä jääurheilun pelaajamäärät ovat olleet pienoisessa kasvussa muutaman vuoden ajan. Seurojen välistä yhteistyötä on pyritty kehittämään, ja Jouni Antilan mukaan saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä.v - Oli todella suuri muutos toimintatavassa, kun siirryttiin NHL-kaupunginosatoiminnasta ja ulkokaukaloista halleissa tapahtuvaan alueelliseen toimintaan. Nyt uusi tapa eli Ilvespolku alkaa pikku hiljaa saada niitä muotoja mitä siltä alun perin kaavailtiinkin.

- Pelaajat ja heidän vanhempansa ovat hiljalleen huomanneet, että kaikista ei tarvitse tulla liigapelaajia vaan jääkiekko voi olla myös hieno harrastus.

Valmennuksen laadun säilyttäminen – tai pikemminkin sen parantaminen – on haasteellinen tehtävä Ilveksessä.

Antila uskoo, että päätoimisten tai puolipäivätoimisten juniorivalmentajien tulo seuratyöhön Ilveksessäkin on tulevaisuutta. Jatkossa tarvitaan myös erilaisia erikoisvalmentajia, samoin kuin laadukkaita ikäluokkavastaavia nykytilanteen tapaan.

- Päätoimisten juniorivalmentajien saaminen seuraamme riippuu paljolti siitä, miten pystymme kasvattamaan taloudellisia resursseja. Päätoimiset valmentajat tulevat olemaan taloudellisesti erittäin suuria ponnistuksia.

Antila pitää merkittävänä tulevaisuuden haasteena myös lasten urheilullisuuden yleistä rappeutumista.

- Aiemmin jääkiekkoilun pariin tulleilla lapsilla oli jo tietyn tasoinen liikunnallinen pohja. Nykytilanne on kuitenkin varsin huolestuttava.

Ylipaino uhkana jo alakouluikäisenä

Huomattava osa jääkiekkoilun aloittavista lapsista painii jo ala-asteikäisinä ylipainon - joissakin tapauksissa jopa liikalihavuuden - kanssa. Samoin suurella osalla on perusliikunnassa merkittäviä puutteita.

- Yksi suuri syy on koululiikunnan totaalisessa rappeutumisessa. Koululiikuntaa on vähennetty liikaa, ja toisaalta on siirrytty sellaisiin lajimuotoihin, joissa ei ole edellytyksiäkään kehittää lasten ja nuorten liikunnallisia perusedellytyksiä.

- Samoin koululiikunnassa, varsinkin ala-asteella, vetovastuu valitettavan usein saattaa olla opettajalla, jonka pääasiallinen opetettava oppiaine on esimerkiksi jokin lukuaineista. Hänellä ei välttämättä ole liikunnallista koulutusta, tai pahimmassa tapauksessa jo valmiiksi kielteinen kanta koko liikuntaan.

Antila peräänkuuluttaa koululaitoksen vastuuta asiassa.

- Ei ole oikein, että kokonaisvastuu lasten ja nuorten liikunnallisuudesta kaadetaan vapaaehtoistoimintaa toteuttavien urheiluseurojen niskaan.

Ilves-junnut kaipaavat lisää jääaikaa

Ilveksen juniorikiekkoilijat pääsevät liian harvoin jäälle. Ilves ry:n jääurheilujaoston puheenjohtajan Jouni Antilan mukaan jäävuorojen viikkovaje on jatkuvasti 5-6 tunnin tasolla.

- Nykytilanteessa emme pysty täyttämään vajetta edes ”kalliilla” hallijäällä, koska jäähallien kapasiteetti on varsin tehokkaasti käytetty.

- Parempaan lopputulokseen voimme päästä vain jos jäänjakoperustetta muutetaan kaupungin halleissa ja toisaalta myös yksityisissä halliyhtiöissä. Näissä perusteissa ei ole mitenkään huomioitu harrastajamäärämme suuruutta verrattuna muihin seuroihin.

Antilan mielestä myös uusien kunnallisten harrastuspaikkojen suunnittelusta pitäisi aloittaa yhteiskunnallinen keskustelu.

- Varsinkin Tampereella kaupungin toimet lasten ja nuorten jääurheilun kehittämiseksi ovat olleet viime vuosina melko vaisuja. Ennemminkin ollaan karsimassa paikkoja kuin kehittämässä niitä, Antila viittaa ulkokaukaloiden määrän vähenemiseen.

Teksti ja kuva: Jouni Valkeeniemi