Toimitusjohtajan kevätkatsaus
3.5.2007 / Esa Honkalehto

Tässä kevätkatsauksessa pyrin valottamaan joitakin sellaisia asioita, jotka tuntuvat kiinnostavan paljon Ilveksen kannattajia sekä muita sidosryhmiä.

Liigajoukkueen menestymisen ohella Ilveksen talous tuntuu kiinnostavan vuodesta toiseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme saaneet kasvatettua tuloja liki puolella miljoonalla. Lisäys tulee pääosin kehittyneestä yritysmyynnistä ja tv-tuloista. Uskon tuotteidemme jatkossakin kiinnostavan sekä yrityksiä että yksityisiä erityisesti, jos saamme vihdoin toteutettua Hakametsän jäähallin kasvojen kohotuksen. Lisäinfoa tulee asioiden varmistuttua, mutta jotain uutta halliin tulee ensi kaudella.

Suurin kasvun mahdollisuus tulopuolella on edelleen pääsylippu- ja kausikorttituotoissa, jossa viimekeväinen haasteeni ei tuottanut toivottua tulosta. Toki kotijoukkueen menestys/menestymättömyys aina vaikuttaa. Toivoisin sellaista fanikulttuuria Suomeen ja Tampereelle, jossa omaa joukkuetta mennään paikan päälle kannustamaan - oli sitten edellisestä pelistä tullut voitto tai tappio. Ilveksellä onneksi fanit ovat uskollisimmasta päästä, mutta Keski-Euroopan tai edes Ruotsin jalkapallokannatuskulttuuriin on vielä pitkä matka. Kiitos kaikille teille faneille siitä, että huolimatta syksyn seitsemän kotiottelun tappioputkesta jaksoitte tulla halliin odottamaan sitä voittoa!

Pudotuspelien yleisömäärät olivat pettymys. Kyse oli kuitenkin kauden ratkaisupeleistä. Pelkästään kausikorttilaisten erilainen laskentatapa ei asiaa selitä, koska "ilma" todellisten hallissa olevien katsojien ja maksaneiden välissä ei ole Ilveksellä kovin suuri. Ainoan eron tekevät juniorikausikorttilaiset, jotka eivät kaikki koskaan ole paikalla päällekkäisten tapahtumien vuoksi. Ilmiö on Ilvestä laajempi, joten meidän täytyy reagoida asiaan koko liigan tasolla. SM-liigan strateginen kehitystyö on menossa, ja ensimmäisiä hedelmiä siitä poimittaneen jo ensi kauden aikana.

Jääkiekkotoiminta on varsin työvoimavaltaista eli kaikkine sivukuluineen palkkakulut ovat kaksi kolmasosaa koko osakeyhtiön menobudjetista. Loppuosa muodostuu pääosin liiga- ja A-juniorijoukkueen varuste-, matka- ja harjoituspaikkakuluista eli urheilutoiminnan pyörittämisestä. Vertailun vuoksi: jos koko Ilves Hockey Oy:n toimiston henkilöstön voisi lomauttaa kokonaan vuoden ajaksi, saisi syntyneellä säästöllä yhden SM-liigan huippupelaajan vuosipalkan.

Edellä mainituista syistä satsaamme entistä enemmän aikaa ja myös rahaa poikien tekemiseen miehiksi. Perustamamme Ilves Akatemian päällimmäisenä tavoitteena on yksilöllisemmän valmentamisen keinoin varmistaa juniorin kehitys kohti ammattilaisuraa. Kehitykseen liittyy olennaisesti myös pelipaikka. Valitettavasti kaikille omille junioreillemme emme pysty tarjoamaan varmaa paikkaa liigajoukkueesta. Jos minuutit A-junnuissa eivät riitä takaamaan pelaajan eteenpäin menoa, Mestis tai joku toinen liigaseura ovat hyviä vaihtoehtoja. Olennaista on, että ovet ovat auki kasvattajaseuraan jatkossakin. Tulemme tekemään yhteistyötä eri sarjatasoilla ja eri maissa pelaavien jääkiekkoseurojen kanssa. Juuri Mestikseen noussut LeKi on toki yksi seuroista, jonka kanssa neuvotellaan. Mutta sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa on lupaavia yhteistyötahoja, joissa vuoden pelaamalla nuori pelimies voisi ottaa ratkaisevan askeleen urallaan.

Ilves Akatemian perusteeseinä on yksilökohtainen valmennus ja urasuunnitelma, mutta tärkeää on tehdä samalla myös asennekasvatusta jo juniori-ikäisenä. Liigajoukkueeseen ovat eri tahot peräänkuuluttaneet lisää urheilullisuutta jo vuosia. Uskon sen tulevan askel askeleelta eri muodoissa sekä uusien nuorten että raatamisen kulttuuriin tottuneiden muuttolaisten mukana. Ilves tarjoaa uuden toimintamallin mukana valmennustietoutta ja olosuhteita, mutta nuoret miehet itse lopulta ratkaisevat, mihin kyvyt ja halu riittävät.

Liigajoukkueen osalta viime kautta on analysoitu varmaan riittävästi sekä sisäisesti että varsinkin ulkoisesti. Varsinkin jälkiviisautta on ollut helppo esittää. Vielä elokuussa hyvältä näyttänyt joukkue olikin sitten marraskuussa täysin väärin rakennettu. Fakta on, että joukkueemme alisuoritti odotuksiimme nähden syksyllä, mutta onneksi pelaaja- ja valmentajavaihdokset osoittautuivat jälkikäteen tarkastellen pääosin oikeiksi. Lisäksi syksyllä joko vaisusti pelanneet tai loukkaantuneet avainpelaajat alkoivat joulun jälkeen vastata heihin ladattuja odotuksia. Uuden päävalmentajan aikaisella pistekeskiarvolla olisimme olleet runkosarjassa lähellä neljättä sijaa, mutta jossittelu sikseen. Ryhtiliike riitti pudotuspeleissä loistaviin voittoihin Lukosta, mutta Jokerit oli selkeästi parempi ja ansaitsi jatkopaikkansa. Parhaat joukkueet kohtasivat finaaleissa ja pelasivat loistavaa jääkiekkoa.

Ja lopuksi vielä pelaajapolitiikasta ja -hankinnoista, joissa tulevan kauden joukkue on tällä hetkellä polttopisteessä. Urheilupäällikkö Juha Hautamaa on tehnyt työtä jo viime syksystä lähtien ensi kauden joukkueen eteen. Lopulliset päätökset pelaajista teemme Ilveksessä aina yhdessä urheilupäällikön, päävalmentajan ja toimitusjohtajan kesken. Olemme pyrkineet saamaan Ilveksestä viimekautista nopeamman ja urheilullisemman joukkueen, jossa olisi riittävästi parhaassa iässä olevia urheilijoita.

Avainpaikkoja on vielä täyttämättä, mutta kovan tason pelureita on onneksi saatavilla - ainakin ulkomailta. Jokaisen pelaajan taustat pystytään selvittämään nyt aiempaa tarkemmin, sillä päävalmentaja Sakari Pietilän kontaktit täydentävät sopivasti Hautamaan verkostoa. Operoimme suunnilleen viime kauden tasoa olevalla pelaajabudjetilla.

Joukkue on harjoitellut jo pääsiäisestä lähtien päävalmentaja Sakari Pietilän ja II-valmentaja Petteri Hirvosen johdolla. Fyysisten harjoitusten ohjelmoinnista ja vetämisestä on vastannut uusi mies eli kamppailulajeista tuttu Pasi Keskumäki. Harjoittelu saa täten uutta virtaa ja uusia muotoja, mikä varmasti tukee urheilullista kehitystä.

Ilveksen tiedotustoimintaa on viime vuosina kehitetty siitä lähtökohdasta, että Ilveksen oma-aloitteinen ulkoinen viestintä olisi aina luotettavaa ja nopeaa. Pyrimme palvelemaan mahdollisimman hyvin massamediaa, jolla on kuitenkin erittäin merkittävä osuus urheiluviihteessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uutisarvoiset asiat pyrimme tiedottamaan mahdollisimmaan nopeasti - esimerkiksi pelaajauutiset heti, kun kaikki asiaan liittyvät paperit ovat kunnossa. Suhtaudumme aina myös avoimesti massamediasta esitettyihin haastattelypyyntöihin.

Ilveksen ulkoisen viestinnän pääkanava on tietenkin seuran oma verkkosivu ilves.com, joka uudistetaan kesän aikana.

Esa Honkalehto
toimitusjohtaja
Ilves-Hockey Oy