1940 Talvisodan takia ei harjoiteltu eikä kilpailtu. Kolminkertainen
SM-sarjan maalikuningas ja seuran puheenjohtaja Jussi
Tiitola kaatui rintamalla. Uudeksi puheenjohtajaksi
valittiin Väinö Teivaala .
1941 Ilves jäi toistamiseen peräkkäin pronssille.
1942 Jatkosodan vuoksi Ilves pelasi ainoastaan
ystävyysotteluja.
1943 Ilves sijoittui epävirallisessa sotasarjassa
kolmanneksi.
1944 Sarja jäi yhtä ottelua vajaaksi, kun
suurpommitukset katkaisivat liikenneyhteydet Helsingistä
Tampereelle ja ratkaisuottelu Kiffeniä vastaan jäi pelaamatta. Juhani Linkosuo käynnisti Ilvekselle juniorien
kaupunginosasarjan ensimmäisenä Suomessa. Risto Lindroos valittiin puheenjohtajaksi.
1945 Ilves voitti seuran neljännen kultamitalin.
14.12.1945 Ilves siirtyi 1200 katsojan Eteläpuiston kentältä uudelle Koulukadun jääradalle, jonka äärelle mahtui aluksi 4500 katsojaa. Vuonna 1964 tehtiin Koulukadun SM-sarjan yleisöennätys, 10655 katsojaa.
1946 Ilves viidennen kerran Suomen mestari. Aarne
Honkavaara voitti maalikuninkuuden 25 maalillaan.
Lisäksi seura sai uuden syöttö- (10) ja piste-ennätyksensä,
35.
1947 Ilves voitti kolmannen peräkkäisen ja seuralle
yhteensä kuudennen mestaruutensa. Valmentajana Risto
Lindroosin jälkeen toimi Henry Kvist. Ilves teki ennen kauden alkua ensimmäisen kilpailumatkansa ulkomaille - Ruotsissa pelatuista viidestä pelistä joukkue voitti kaksi ja hävisi kolme.
19.2.1947 Neljä vuotta ja 34 ottelua kestänyt tappioton
kausi päättyi Hämeenlinnassa 2500 katsojan riemuitessa
kotijoukkue Tarmon voittoa.
1948 Ilves teki SM-sarjan/-liigan "ikuisen" ennätyksen
voittamalla TPS:n 31-0. Ilves sijoittui sarjassa toiseksi.
Amerikansuomalainen Emil Peterson lahjoitti
seuralle täydelliset jääkiekkovarusteet ja hänet kutsuttiin
kunniajäseneksi.
