Ilves Akatemia vie junioreita yksilöllisesti eteenpäin
Teksti: Riku Teiskonlahti
Kuvat: Jouni Valkeeniemi
Viime kevään ja tämän syksyn aikana Ilveksessä on pyöräytetty käyntiin Liiga-Akatemia. Akatemian tavoite on tukea juniorien yksilöllistä kehitystä ja siten auttaa pelaajaa matkalla junioriliigasta ammattilaispelaajaksi. Akatemian parissa työskentelevät muun muassa urheilupäällikkö Juha Hautamaa ja A-nuorten valmentaja Sami Hirvonen.
- Suurin muutos on se, että nyt on haalarit päällä ja valvotaan sitä, että tehdään niitä extra-hommia ja mennään järjestelmällisesti eteenpäin. Aikaisemmin niistä vain koko ajan puhuttiin ja niitä tehtiin vähän vasemmalla kädellä, toteaa Ilveksen urheilupäällikkö Juha Hautamaa Akatemian tuomista muutoksista.
Yksi osa Akatemiaa ovat kehityskeskustelut, joita on tarkoitus käydä muutaman kerran vuodessa, mikäli erityistä tarvetta ei ilmene. Hirvonen muistuttaa, että valmennusjohto luonnollisesti kävi jo ennen Akatemian perustamista keskusteluja pelaajien kanssa päivittäin.
Valmennuksen tehtäviin kuuluu myös fyysisen kehittymisen tarkkaileminen. Valmentajille on jaettu omat tarkkailuryhmänsä, joiden kehitystä valvotaan. Tavoite on, että esimerkiksi puolivuosittain tarkasteltuna kenenkään pelaajan kehitys ei taannu, mikäli loukkaantumiset eivät häiritse kehitystä.
Vaikka tekemistä Akatemiassa on paljon, ei Hautamaa usko resurssien muodostuvan ongelmaksi. Pelkkään Akatemiaan keskittyvää työntekijää ei mukana ole, mutta Hautamaa uskoo laajan vastuuhenkilökaartin olevan vain hyödyksi.
- Joku voi näyttää jonkun jutun vähän eri tavalla ja tuoda oman mausteensa, jota joku toinen ei tuokaan. Ja se toinen voi taas tuoda jotain erilaista. Pyrimme tekemään pelaajista monipuolisempia sillä, että saavat mahdollisimman monelta imettyä pientä jujua, jolla voi voittaa tilanteen, Hautamaa valottaa.
Harjoitteluasenne kuntoon
Yhdeksi painotettavaksi asiaksi Akatemiassa on nostettu ammattiurheilijalta vaadittava asenne. Hautamaan mukaan asennekasvatus on lähinnä sitä varten, että saadaan myös pelaajat ymmärtämään työnteon tärkeys.
- Näen lahjakkuuden niin, että voi olla lahjakas teränkäyttäjä tai lahjakas harhauttelija, mutta yhtä tärkeä osa lahjakkuutta on asenne harjoittelua kohtaan. Maailman huipuilla on kaikki nämä asiat kunnossa, Hautamaa pohtii.
- Pitää ajatella, onko tyytyväinen siihen, että saa vetää liigajoukkueen pelipaidan päälleen ja riittää se, että pelaa kolme minuuttia. Vai tekeekö oikeasti hommia sen eteen, että on joskus ykkös- tai kakkosketjun pelaaja. Käydä harjoituksissa ja harjoitella on ihan eri asia, Hirvonen lisää.
Kentän ulkopuolella asennekasvatusta ei liiemmin harrasteta. Hautamaa toteaa kuitenkin, että tarpeen vaatiessa huomiota voidaan kiinnittää. "Lastentarhameininkiin" ei kuitenkaan lähdetä. Kentän ulkopuolisista asioista esille nousee oikea ruokavalio sekä se, että täysi-ikäiset pelurit ymmärtävät käydä viihteellä silloin, kun on sen aika.
- Tämä liittyy siihen, mitä vaatii olla urheilija. Siihen kuuluu ravinto, lepo ja fyysinen harjoittelu. Lisäksi koulunkäynti nuoremmilla ja elämänhallinta yleisesti, sanoo Hirvonen.
- Kyllä se vaatii kokonaispaketin sekä verta, hikeä että kyyneleitä, että jätkä astuu liigajoukkueen koppiin. Tosin se kynnys ei saa olla liian korkea. Ei se voi olla sellainen, että ei saa kuin ovelta kurkata. Mutta siinä vaiheessa, kun pistää ensimmäistä kertaa liigan pelipaidan päälle, pitää tuntee itsekin se, että on tehty hirveä määrä töitä sen paidan pukemisen eteen, Hautamaa toteaa.
Omavaraisuus tärkeä tavoite
Vuonna 1988 päivänvalon nähneet kiekkoilijat muodostavat yhden Ilveksen kaikkien aikojen lahjakkaimmista ikäluokista. Maalivahti Riku Helenius on jo siirtynyt ikäluokasta NHL:ään. NHL-varaus on myös Joonas Lehtivuorella ja Niko Snellmanilla, joiden lisäksi Ilveksen liigajoukkueeseen on sopimus Jarkko Näppilällä, Juuso Antosella ja Jaakko Pellisellä.
Muihin liigajoukkueisiin ovat siirtyneet Jan-Mikael Järvinen ja Olli Palola. Hautamaan mukaan kaksikon jäämisestä Ilvekseen käytiin keskusteluja, eikä mitään sellaista jäänyt tekemättä, mikä olisi kannattanut tehdä.
- Me emme kertakaikkiaan voi nostaa kaikkia, joilla on mahdollisuus tehdä liigaura. Toivottavasti Järvinen, Palola ja kumppanit ottavat pelipaikan muualta ja tulevat joskus takaisin kuten Arto Tukio nyt. Mitä enemmän Ilves-lähtöisiä pelaajia on maailmalla, sitä todennäkösemmin Ilves-lähtöisiä pelaajia on meilläkin. Tällä hetkellä meillä on ylivoimaisesti eniten omia kasvatteja liigajoukkueessa. Tarkoitus ja tavoite on, että jatkossakin on näin. Ainoa mahdollisuus siihen on se, että joku käy muualla, Hautamaa visioi.
Vielä tällä kaudella "kasikaseja" saa pelata A-junioreissa rajattomasti. Vuoden kuluttua tilanne on toinen, sillä ikäluokasta saa pelata vain yli-ikäisten verran A-junioreiden otteluissa. Hautamaa ei kuitenkaan pidä asiaa ongelmana, sillä etenkään B-juniori-ikäisenä A-junioreihin nousseiden ei ole enää vuoden päästä järkevää pelata A-nuorten liigassa.
- Liigajoukkue tulee kokemaan jonkinnäköisen murroksen ensi keväänä. Sinne tulee normaalin vaihtuvuuden lisäksi muutakin vaihtuvuutta. Katsotaan, ketkä ovat tarpeeksi hyviä napatakseen paikan liigasta. Sitten katsotaan, ketä kehittää parhaiten Mestis ja pelaako joku pelaa vielä A:ssa, Hautamaa kertoo.
Nuorta voimaakin A-nuoriin on tulossa. Tällä kaudella A-nuorten mukana ovat pelanneet 90-luvulla syntyneet Matias Sointu, Joonas Rask, Matias Myttynen ja Toni Rajala. Näiden pelaajien mahtuminen kokoonpanoon olisi tehnyt tiukkaa, mikäli lähtijöitä 88-ikäluokassa ei olisi ollut. Hautamaa näkee, että B-junioreissa pelaaminen olisi heikentänyt nuorten hyökkääjien mahdollisuuksia taistella pelipaikasta alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa.
Tulevat tähdet kuuntelevat, kun valmentaja Sami Hirvonen selvittää kuvioita.
"Ei pelkkää kiekkoelämää"
Akatemian parissa olevat pelaajat käyvät vielä monessa tapauksessa koulua. Koulun ja jääkiekon yhteen sovittaminen ei ole järin suuri ongelma, sillä Pirkanmaan taitokeskuksen urheilupainotteisella linjalla ja Sammon urheilulukiossa opiskelevat pelaajat ovat koulun kanssa jäällä kolmesti viikossa. Koulun harjoituksia vetää Sami Hirvonen yhdessä Mika Niemisen ja Pekka Kangasalustan kanssa.
Koulunkäyntiä pyritään muutenkin tukemaan, vaikka samanaikaisesti tähtäin onkin kiekkoilijoiden kasvattamisesta. Ketään Ilves-peluria ei ole haettu pois oppitunneilta harjoitusten takia. Peleihin kokoonpanoon mahtuvat nuoret on pyritty saamaan, mikäli se koulun puolesta on ollut mahdollista.
- A:ssa ja B:ssä on tärkein jääkiekkoilijana kehittymisen tukijalka, että on vähän muutakin kuin jääkiekko. Käyt koulua tai armeijaa. Että ei ole pelkkää "hokilaiffia", Hirvonen toteaa.
Armeijan osalta Ilveksen pelaajia menee pääasiassa Parolaan, Lahden urheilujoukkoihin sekä Pirkkalaan. Hautamaa kertoo käyneensä alkusyksystä keskustelemassa kiekkoilijoiden armeijan suorittamisesta Pirkkalan varuskunnan komppanianpäällikön kanssa. Hautamaa kertoo keskustelujen sujuneen hyvässä hengessä.
- Komppanianpäällikkö on urheilumiehiä ja ymmärtää meidänkin tilanteemme. Sieltä tuli erittäin hyviä ratkaisumalleja ja olen todella kiitollinen siihen suuntaan, että puolustusvoimatkin ymmärtää tilanteen. He tulevat vastaan ja auttavat siinä, ettei kaverin urheilu-uraa kohtuuttomasti häiritä siksi, että varusmiespalvelus pitää hoitaa, Hautamaa kiittelee.
LeKi tarjoaa kehitysmahdollisuuden
Hautamaa ja Hirvonen toteavat kuin yhdestä suusta, että pelaajien kehitys ja joukkueen menestys kulkevat vahvasti käsi kädessä. Laajasta juniorijoukosta kuka tahansa voi ottaa ratkaisevat askeleet kohti liigaa jo tulevalla kaudella. Suurinta harppaajaa pohdittaessa niminä esiin nousevat liigasopimuksen alla olevat juniori-ikäiset sekä A-nuorten pistepörssin kärkipäähän kuuluva Juuso Rajala.
- Vähän vanhemmista Niemi ja Anttila ovat ottaneet ison portaan viime kauteen, Hautamaa kehaisee.
Kehittymiseen on tarjolla monta reittiä. SM-liigajoukkueessa tällä kaudella pelanneista Sami Sandell ja Mikko Kuukka valitsivat aikanaan WHL:ssä pelaamisen. Hautamaa ja Hirvonen näkevät WHL:n yhtenä vaihtoehtona, mutta esimerkiksi koulun suhteen puhutaan niin suuresta muutoksesta, että siirtyminen ulkomaille lähtee aina pelaajasta itsestään..
- Siellä kehittyminen perustuu pelaamiseen - täällä taas harjoittelun ja pelaamisen yhteensovittamiseen. Pohjois-Amerikan junnuliigat ovat kovia sarjoja ja mikäli et siellä pääse pelaamaan, niin voi olla tuskaistakin. Mutta näen kyllä yhtenä mahdollisuutena sinne lähtemisen, sanoo Hirvonen.
Suomessa yksi vaihtoehto kehittymiselle on Mestis. Ilveksellä on yhteistyösopimus Lempäälän Kisan kanssa, ja sitä olisi hyödynnetty heti kauden alusta lähtien, elleivät loukkaantumiset olisi sotkeneet liigajoukkueen tilannetta.
- Meillä oli jo sovittuna selvät sävelet, että yhtä tai kahta pelaajaa sinne laitetaan koko ajan, mutta tottakai liigan menestys tulee päällimmäiseksi. Ne kaverit, joita on mietitty sinne, ovat olleet meillä liigakokoonpanossa. Tämän yhteistyön pitää elää päivittäin, ja jos joku sinne laitetaan, niin on mahduttava pelaamaan kunnolla, Hautamaa sanoo.
- Toivottavasti LeKi pärjää ja pelaa ensi vuonnakin Mestistä. Meillä on laaja materiaali, joten jos paikka liigaan ei aukea nyt, niin Mestis-vuosien jälkeen parin vuoden päästä. Nämä ovat aika nuoria kavereita, Hirvonen sanoo.
Maalintekijä Roppo, syöttäjä Rajala
Ilveksen A-nuorten kausi käynnistyi syyskuun puolivälissä vauhdikkaasti. Joukkue otti kauden alkuun kolmen voiton putken, jonka kirkkaimpana saavutuksena oli Kärppien kaataminen kotiottelussa peräti lukemin 7-0.
Kauden alussa kovia pistesaldoja tehtailleet hyökkääjät Antti Roppo ja Juuso Rajala kertovat, että heidän kesänsä on sujunut hyvin, sillä loukkaantumisilta on vältytty. Armeijakaan ei kesän aikana syönyt harjoitteluaikaa, sillä molemmat astuvat palvelukseen vasta heinäkuussa 2008.
Vuonna 1988 syntynyt Rajala ja vuosimallia 1989 oleva Roppo ovat pelanneet alkukauden samassa ketjussa, jossa kolmantena lenkkinä on pelannut Juuso Antonen. Kun kaksikkoa pyytää arvioimaan toisiaan pelaajina, tulee ketjun työnjaosta ainakin jotain selväksi:
- Rajala syöttää ainakin aina, tekee ne paikat.
- Roppo viimeistelee.
 Juuso Rajala (vas.) ja Antti Roppo (kesk.) kuuluvat A-nuorten valmentajan Sami Hirvosen luottopelaajiin.
"Pudotuspeleihin ensin"
Ensi kevään tavoitteita joukkue ei ole vielä tarkentanut loppuun asti. Selvää lienee kuitenkin se, että viime kaudella nähty pudotuspelitappio Tapparalle halutaan tällä kaudella välttää.
- Se oikein kruunasi kaiken, kun Tapparalle hävittiin, Rajala manaa viime kevään kirvelevää puolivälieräsarjaa.
- Jätkien kanssa sovittiin, että pudotuspeleihin ensin. Se on lyöty joukkueen kanssa lukkoon. Sitten katsotaan, mutta mahdollisimman pitkälle, toteaa 1989 syntynyt laitahyökkääjä Roppo joukkueen tulevan kauden tavoitteista.
Hyvä alkukausi otettiin huomioon myös alle 20-vuotiaiden maajoukkuevalmennuksessa. Koko ikänsä Ilveksessä pelannut kaksikko oli Jaakko Pellisen, Jarkko Näppilän ja Juuso Antosen tavoin alle 20-vuotiaiden mukana, kun joukkue kohtasi Mestis-kiertueella Kotkan Titaanit ja Kouvolan KooKoon. Ilves oli ainoa joukkue, josta oli mukana viisi pelaajaa. Ropolle kirjattiin otteluista kaksi syöttöpistettä, Rajalalle yksi.
Katse SM-liigassa
Molemmat ovat olleet mukana Ilveksen Liiga-Akatemian extrajäillä, joita on alettu pyörittää syksyn aikana. Akatemia panostaa yksilöllisyyteen ja juuri yksilötaidon kehittyminen Akatemian myötä on Ropon ja Rajalan toiveissa.
- Joukkueharjoituksissa niitä ei kuitenkaan ehdi kauden aikana harjoitella, Roppo toteaa.
Alkavan kauden henkilökohtaisiksi tavoitteiksi kaksikko toteaa ehjän kauden A-junioreiden mukana, sillä ilman ehjää A-juniorikautta Rajala ja Roppo arvioivat liigapaikan saavuttamisen hankalaksi. Kolmivuotistavoite on molemmilla selvä.
- Eiköhän me liigaa hakata, kaksikko toteaa yhteisesti.
|
Ajankohtaista 
