|
Tulevana maanantaina pelataan kauden ensimmäinen paikallispeli. Kauden aikana kohtaamisia tulee runkosarjassa kahdeksan. Viime vuonna paikallisia hegemoniakamppailuja nähtiin peräti 11, kun Ilves ja Tappara kohtasivat välierissä. Tappara oli keskinäisissä otteluissa murskaavan ylivoimainen vieden otteluvoitot 9-2. Tällä kaudella jo ennen runkosarjan alkua joukkueet ovat kohdanneet kahdesti. Tappara oli kummassakin Tampere-Cupin koitoksessa askeleen edellä Ilvestä. Nytkin Tappara lähtee selkeänä ennakkosuosikkina paikalliskamppailuun numero yksi.
Tappara on aloittanut kautensa voitolla Kärpistä ja hieman yllättävällä tasapelillä liigan jumboksi ennustetun Lukon kanssa. Ensimmäiseen paikalliskamppailuun kotijoukkueena lähtevä Tappara on arvioitu jopa suurimmaksi mestarisuosikiksi alkaneella kaudella. Eikä syyttä. Joukkue pelasi jo viime keväänä tasapäiset loppuottelut TPS:aa vastaan, mutta turkulaiset vetivät vielä tällä kertaa pidemmän korren. Alkaneeseen kauteen joukkue lähti vain hieman muuttuneena, ehkä jopa hieman vahvistuneena. Pahin menetys, Edmonton Oilersiin lähtenyt Jussi Markkanen korvattiin Bluesissa fanien hampaisiin joutuneella Tom Draperilla. Harjoituspeleissä ja liigan alussa Draper on osoittanut olevansa mies paikallaan. Yhteistyössä puolustuksen kanssa on vielä hiomista, mutta aikaa kauden tärkeimpiin peleihin on runsaasti.
Puolustuksen ainoaksi menetykseksi kirjattiin Alain Coten lähtö takaisin isiensä maille. Paikkaamaan hankitut Ilves-kasvatti Pasi Puistola ja Jyväskylästä hankittu Jyrki Välivaara tuovat lisää leveyttä jo muutenkin vahvaan Tappara-puolustukseen. Puolustuksesta löytyy jopa kuusi aivan kelvollista maajoukkue-ehdokasta. Nimet Mäntylä, Grönvall, Kangasniemi ja Luoma yhdessä Vaälivaaran ja Puistolan muodostavat liigan parhaan puolustuksen. Puolustuspäässä kaikki pystyvät sekä kovaan fyysiseen peliin että pelin rakentamiseen.
Hyökkäyksessä Tappara säästyi Jussi Tarvaisen lähdöltä. Edmontonin varaama Tarvainen oli lähellä siirtoa rapakon taakse, mutta sopimustarjous ei tyydyttänyt ja mies jäi Tapparan onneksi vielä ainakin vuodeksi Suomeen. Timo Vertala pakkasi kamppeensa ja suuntasi Montreaalin. Vertalan lähtö oli menetys, mutta ei niin merkittävä kuin Tarvaisen olisi ollut. Muita merkittäviä lähtijöitä Tapparassa ei ollut, ellei sellaiseksi lasketa Bluesiin siirtynyttä Tero Lehterää. Tulosarakkeeseen merkittiin nimet Pirnes, Sjögren ja Reijonen, jotka paikkaavat varmuudella kadotetut pörssipisteet.
Ilves avasi pistetilinsä lauantaina voittamalla kärkinelikkoon yleisesti arvioidun Bluesin maalein 2-0. Voitto oli varmasti todella tärkeä henkisesti, etenkin nuorten puolustajien sekä maalivahti Mika Pietilän itseluottamukselle nollapeli teki terää. Jos Mika Pietilä avauksessa Jokereita vastaan hieman haparoi, oli Body lauantaina aivan eri mies. Varsinkin Bluesin kolmannen erän hurjassa pyörityksessä Pietilä oli todella hyvä. Jos Pietilä jatkaa samalla tavalla, voidaan katsomossakin jatkossa olla hieman luottavaisempia. Mailatyöskentely on edelleen Pietilän suurin heikkous, jonka kehittämiseksi olisi tehtävä paljon työtä.
Ilves pelasi lauantaina ajoittain näyttävääkin peliä, mutta taas oltiin liian usein vaikeuksissa mies miestä vastaan kamppailuissa. Tapparaa vastaan on kaksinkamppailuja voitettava huomattavasti paremmalla prosentilla, muuten fyysinen Tappara menee menojaan. Toinen asia, johon mielestäni pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ovat aloitukset. Lauantaina Ilves hävisi miltei järjestään ns. tärkeät aloitukset, eli oman puolustus- ja hyökkäyspään B-pisteillä. Liian monta kertaa Ilves antaa suoraan aloituksesta vaarallisen maalipaikan vastustajalle. Terävöitymistä siis tälläkin osastolla kaivataan.
Ilveksellä on tällä hetkellä kaksi todella vaarallista hyökkäysketjua, Helmisen ja Miettisen ketjut luovat miltei jokaisessa vaihdossaan ainakin yhden maalintekomahdollisuuden. JP Pajulan johtamassa nelosketjussa Ilveksellä on koossa todella hyvä rikkova ja raastava kokonaisuus, joka pystyy myös maalintekoon kuten lauantaina nähtiin. Suurin murheenkryyni tällä hetkellä onkin kolmosketju. Ville Hirvosen johtama ketju on pahoissa vaikeuksissa omassa päässä eikä hyökkäysvoimaakaan ainakaan vielä olla suuremmin nähty. Potentiaalia kolmosessakin on, kunhan yhteinen sävel löytyy.
Puolustuspäässä suurin vaikeus on ollut vaarallisten pyöritysten purkaminen keskialueelle. Milloin purku pysähtyy tuomari luistimiin, milloin oman kaveri selkään. Huonoista purkukiekoista johtuen vaihdot venyvät liian pitkiksi, eikä ylipitkästä vaihdosta ehdi kunnolla palautua ennen kuin käsky seuraavan kerran kentälle käy. Ei ole mitenkään hävettävää lyödä tiukassa paikassa pitkää kiekkoa, päinvastoin. Etenkin kotiyleisön edessä Ilveksen purut olivat jo viime kaudella ajoittain heikkoja. Vieraskaukalossa on muka oikeutetumpaa lyödä ns. hätäreitä. Puolustuspäässä nuoret Koistinen ja Jääskeläinen ovat suoriutuneet vaativasta tehtävästään kohtuullisen hyvin, kaksinkamppailuissa heilläkin on vielä paljon tekemistä. Matt Smith, Jani Nikko ja Antti Bruun joutuvat kantamaan kiekollisesta pelillistä tällä hetkellä todella paljon vastuuta, toistaiseksi kolmikko on suoriutunut massiivisesta peliajastaan huolimatta hyvin.
Seuraa heitä!
Pasi Puistola, Tappara. Porista takaisin kotiin Tampereelle muuttanut nuorten maailmanmestari. Ei mahtunut viime kaudella Ilves-miehistöön ja haki vauhtia sarjajumbo Porin Ässistä. Nyt urallaan käännekohdassa, joko nousu ehdottomaan eliittiin tai vajoaminen keskitason sarjajyräksi. Tulokaskausi osoitti, että hyvien ketjukavereiden avustuksella potentiaalia todella korkealle. Rautakorven koulussa on ennenkin kehitytty huimin harppauksin, saa nähdä miten Passon käy.
Christian Sjögren, Tappara. Ehdolla liigan ärsyttävämmäksi pelaajaksi. Joukkueelleen tärkeä likaisen työn tekijä. Luonnehdittu harvinaisen härskiksi ruotsalaiseksi, jonka paras apu on liukas luistelu. Harjoituspeleissä osoitti myös kiekon pysyvän mukana. Mielenkiintoinen tuttavuus.
Mika Nieminen, Ilves. Koko kansan Veikko. Polvivamman jäljiltä ei vielä parhaimmillaan, mutta tulossa. Avauksessa käsittämätön tehosaldo –6. Esitteli harjoituspeleissä jo maagisia jalkakikkojaan, liigassa vielä hieman jäässä. Tehokkaan ylivoiman tärkeä lenkki, ei hätäile tiukassakaan paikassa.
Ville Hirvonen, Ilves. Valloitti vihdoin ja viimein pelipaikan kasvattajaseurassaan. Harjoituspeleissä esitti todella hyviä otteita, sopimuksen saatuaan taantunut. Kolmosketjultakin pitää löytyä tehoja, muuten kahden ensimmäisen kentän varaan kaatuu liikaa. Ominaisuudet aivan huipulle asti, mahdollisuus läpimurtokauteen.
Taistelupari, Roman Vopat vs. Marko Mäkinen
Ei, en odota mitään raskaansarjan Tampereen mestaruusottelua, en todellakaan. Kaksi kentän vahvinta pelaajaa, joilla myös pelillisiä vahvuuksia, tärkeitä miehiä joukkueilleen. Maanantaina kaksikko varmasti herättelee tarpeen tullen joukkuettaan kovilla ja sääntöjen mukaisille taklauksillaan.
Marko Mäkinen valloitti viimein itselleen vakituisen liigapaikan Tapparasta. Pitkin Suomea liigapaikan perässä juossut Mäkinen nousi viime kaudella Tappara-fanien suureksi suosikiksi kovalla ja peräänantamattomalla pelityylillään. Osoitti loppuotteluissa kykenevänsä myös hienoihin yksilösuorituksiin. Rooli Tapparassa nelosketjun laituri, mahdollisuudet korkeammallekin.
Ilveksen harjoituskauden ylivoimaisesti toimivin hyökkäyskolmikko oli Salmelainen-Miettinen-Vopat. Miettisen rakentaessa ja Salmelaisen polkiessa on Vopatin rooli selkeästi fyysinen vääntäjä, joka tekee tilaa muille. Kykenee myös maalintekoon. Lahdesta Ilvekseen tullut kovaluinen tsekki tuo Ilvekseen kauan kaivattua röyhkeyttä ja suoraviivaisuutta. Todella käyttökelpoinen alivoimapelaaja, josta osoituksena viime kaudella tehdyt neljä AV-maalia. Harjoituskausi jäi hieman rikkonaiseksi Romanin telottua kätensä venäläisleukaan. Todella tärkeä pelaaja tupsukorville.
Ilman paineita Tapparan kaatoon
Lauantain avausvoitto oli henkisesti todella tärkeä. Sarjaohjelma on asettanut kauden kolme suurinta suosikkia vastaan heti kärkeen, kaksikin pistettä näistä kolmesta pelistä olisi ollut hyvä saldo ainakin etukäteen ajatellen. Nyt koossa on jo ne kaksi pistettä, ja Tapparan kaatoon voidaan lähteä tyystin ilman paineita. Kukaan ei odota maanantaina Ilvekseltä mitään. Jokainen tehty maali on plussaa, jokainen mahdollisesti saatava piste olisi todella suurta plussaa. Ilveksen ryhmässä on tällä hetkellä loistava henki, eikä maanantain peliin lähdetä viimekautisia tuloksia tuijottaen. Pelin alkaessa taululla on lukemat 0-0, ja jokaisen maalin eteen Tapparan on tehtävä suuri määrä töitä. Siitä taisteleva Ilves pitää huolen.
Mika Rosenberg |
|
- 
Tappara-Ilves 17.9.2001
Kautta aikojen vs Tappara
162 62 31 69 590-605
Kausi 00-01 vs Tappara
11 2 0 9 21-45
Kuntopuntari:
Tappara: 1-1-0 05-02
Ilves: 1-0-1 06-07
Tappara, 2 peliä ilman tappiota
Ilves, 1 voitto
Parhaat
pistemiehet kaudella 01-02:
Vesa Viitakoski Ilves 3+0=3
Esa Pirnes Tappara 2+1=3
Raimo Helminen Ilves 0+2=2
Aleksander Barkov 0+2=2
Ilveksestä pisteputkessa:
Vesa Viitakoski, 2 peliä
Lähestyviä rajapyykkejä:
Vesa Viitakoski
399. liigaottelu
Tommi Miettinen 394. liigaottelu
Raimo
Helminen 393. liigaottelu
Timo Koskela 98. liigaottelu
Mika Nieminen 396 tehopistettä
Ilvekseltä poissa
kokoonpanosta:
Arto Tukio (silmä) 3 viikkoa
Tomi
Pettinen (nilkka) 3 viikkoa
|
|
|
|
Sivun
alkuun