Tauon paikka

Ilves pelasi torstaina Lappeenrannassa kahdennentoista peräkkäisen voitottoman SM-liigakamppailun. SaiPa oli parempi maalein 5-3, eikä Ilves kyennyt missään vaiheessa haastamaan isäntäjoukkuetta kamppailuun voitosta. Lauantaina vastaan luistelee JYP, joka torstaina kukisti Helsingin IFK:n kotihallissaan Hippoksella. Lauantaina kamppailun jälkeen alkaa reilun viikon mittainen maaottelutauko, jolle olisi edes hieman mukavampi lähteä voitto taskussa.

Ikiliikkuja

JYP siis nappasi torstain kierroksella täyden pistepotin intensiivisessä ja kovavauhtisessa kamppailussa HIFK:ta vastaan. Jyväskyläläisten peli perustuu perinteisesti loppumattomaan liikkeeseen sekä ajoittain ärsyttävän hyvin toimivaan viisikkopuolustamiseen, vastustajan hyökkäysten pelin sumputtamiseen jo omalle puolustussiniselle, sekä nopeisiin vastahyökkäyksiin keskialueen kiekonriistojen seurauksena. Tomas Chlubnan ja Antti Virtasen kaltaiset miehet ovat omimmillaan juuri vastaiskupelaamisessa, miesten vauhti riittää haastamaan kenet tahansa, eikä Ilveksenkään puolustukselle voi helppoa iltapuhdetta lauantaiksi ennakoida.

JYP on aloittanut kautensa ennakko-odotuksiin nähden hyvin, vaikka sijoitus huipputasaisessa liigassa on vasta kymmenes. Eroa on neljänteenkin sijaan kuitenkin ainoastaan neljä pinnaa, joten muutaman pelin voittoputkella ”Suomen Ateenan” ylpeys nousisi taistelemaan kotiedusta. Kotiedusta joukkue kuitenkaan keväällä tuskin taistelee, tiukkaa saattaa tulla jo pudotuspelipaikankin suhteen. JYP on tullut viime vuosina tutuksi loistavana syksyn joukkueena, jonka puhti hiipuu kevättä kohti. Näin siis muutamana viime vuonna, tämä kausi voi tuoda asiaan korjauksen.

Hohhoijaa

17 peliä, 7 pinnaa. Sarjasijoitus 13. Matkaa pudotuspeliviivaan yhdeksän pistettä. Juuri nyt Tampereen ikuisen ykkösseuran loppukausi näyttää perin lohduttomalta. Vaikka peli paranisikin, on matkaa ”aurinkoon” kertynyt kenties jo liian paljon. Kausi ei ole kuitenkaan missään nimessä ohi, ja uskallan luvata Ilveksen antavan kannattajilleen vielä monta ilonaihetta maaottelutauon jälkeen.

Turha tuskailu ja syyttely on nyt turhaa. Ilveksessä on tehty virheitä ja niistä maksetaan nyt ankarasti. Virheet on nyt haettava ja niihin puututtava, sekä etenkin opittava. Selvää on, että Ilveksen fysiikka ei ole parhaalla mahdollisella tasolla, psyykkisestä olotilasta puhumattakaan. Pelaajien päiden sisällä myllertää suuri tuska voitottomuudesta, eikä tuohon tuskaan ole kuin yksi lääke. Voittaminen. Vaikka nopeasti ajateltuna tuntuisi, ettei yhdellä voitolla tässä vaiheessa ole niin suurta merkitystä, niin uskallan väittää Ilveksen kohdalle osuvan seuraavan voiton poikivan uusia onnistumisia. Ero voittavan ja häviävän joukkueen ilmapiirissä on valtava.

Lauantaina vastaan asettuu siis JYP, tuo kahvakiekon SM-liigajäille onnistuneesti juurruttanut opiskelukaupungin ylpeys. JYP on maineestaan huolimatta paljon muutakin kuin kahvaa. Joukkue ei pullistele megatähtiä, mutta kovaan työntekoon tottuneita ja määrätietoisia urheilijoita joukkueesta löytyy kosolti enemmän kuin esimerkiksi Ilveksen joukkueesta. JYPin nuorempi kaarti on huomattavasti äijämäisempi kuin Ilveksen nuoret. Tiedä sitten onko Tampereella päässyt junnuaikoina helpommalla kuin muualla, mutta jostain kumman syystä tamperelaisjuniorit vaikuttavat olemukseltaan ja luonteeltaan huomattavasti löysemmiltä kuin ikätoverit muualla Suomessa. Omatoimiseen harjoitteluun ei enää moneltakaan haluja löydy, minkä huomaa henkilökohtaisen tekniikan huomattavana heikentymisenä viimeisten vuosien aikana. Toki poikkeuksiakin on, enkä tällä kirjoituksellani missään nimessä halua langettaa mustaa synnin varjoa arvokasta juniorityötä tehneille sekä edelleen tekeville henkilöille.

Lauantaina me voitetaan. 12 kertaa se kutina on vallannut ennen peliä mielen, ja 12 kertaa olen saanut pettyä. Kutina on jälleen Lappeenrannan pettymyksen jälkeen palannut, vahvempana kuin aikoihin. Joskushan meidänkin on pakko voittaa, hyvänen aika. JYP on yksi niistä joukkueista, joiden kanssa Ilves keväällä pudotuspelipaikoista taistelee. Eron kurominen onkin hyvä aloittaa huomenna.

Seuraa heitä!

Jarkko Immonen, JYP. Ässissä yllättävän vähän vastuuta osakseen saanut Immonen pakkasi keväällä laukkunsa ja tarrasi kiinni JYPin tarjoukseen. Loistavat nuorten MM-kisat pelannut sentteri on yksi Suomen lupaavimmista hyökkääjäpelaajista. Nyt Jyväskylässä vastuuta tulee aivan eri tapaan kuin Porissa viime kaudella, ja kehitys on jälleen nytkähtänyt eteenpäin. Matkaa SM-liigaottelua dominoivaksi keskushyökkääjäksi on vielä paljon, mutta hyvät mahdollisuudet pitkään, maajoukkue- ja NHL-komennukset sisältävään uraan parikymppisellä nuorukaisella eittämättä on.

Tuomas Nissinen, Ilves. Liigan kolmen parhaan veskari joukossa tällä hetkellä, sanon minä. Huikea nousu vastuuvahdiksi, ollut Ilveksen ainoa onnistuja alkukaudella. Huippuhankinta, jonka otteita saamme toivottavasti ihailla vielä muutaman kauden ennen muuttoa rapakon taakse. Eleettömän varma, kovissakin liemissä keitetty nuorukainen on yksi vahvimmista ehdokkaista kauden liigatulokkaaksi.

Mika Rosenberg

Sivun alkuun