Katkeaako tappioputki Nykäskylässä?

Jyväskylä on antanut maailmalle legendaarisen rallikilpailun, kaikkien aikojen parhaan mäkihyppääjän ja taitopelin tappajaksikin kutsutun kahvakiekkoilun. Lauantaina keskisuomalaisen sivistyskaupungin joukkueurheilun lippulaiva JYP isännöi pelillisen ja henkisen umpisolmun kiristämää Tampereen Ilvestä, jolle ottelu on ns. pakkovoiton paikka. Kotijoukkueen voitto merkitsisi tupsukorvien suistumista yhä syvemmälle tappioiden kierteeseen, josta irti rimpuileminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin siinä räpiköidään.

JYP viihtyy vieraissa

Lauantai-illan isännän peli on poikkeuksellisesti sujunut vieraskentillä huomattavasti paremmin kuin Hippoksen tutussa ympäristössä. Viidestä vieraspelistään JYP on napannut kolme voittoa, kun neljä kotiottelua ovat lihottaneet pistepussia vain yhden voiton ja tasapelin verran. JYPillä on ennen Ilveksen kohtaamista alla kolmen tappiottoman pelin putki, joka pitää sisällään komeat vierasvoitot perinteisesti kovista kotijoukkueista HIFK:sta ja Lukosta. Kotiluolassaan hurrikaanipaidat ovat voittaneet viimeksi TPS:n kauden avauskierroksella, joten joukkueella on lauantaina paljon todistettavaa faneilleen.

Nimekkäällä pelaajamateriaalilla JYP ei tälläkään kaudella pääse kehuskelemaan. Joukkueen hyökkäyksen selkärangaksi kaavaillut ulkomaanavut Tomas Chlubna, Eric Perrin ja Pavel Vostrak on vielä sijoitettu eri ketjuihin, joten yhtään vastustajissa pelkoa herättävää tehonyrkkiä ei JYPilla ole. Joukkueen vahvuus onkin sen tasaisuus. Ketjut ovat täynnä nopeita, innokkaita ja urheilullisia tyyppejä, joista kuka tahansa voi yhdessä pelissä nousta porukan sankariksi. Viime kaudella liigan maalikuninkuuden Vesa Viitakosken kanssa jakanut Chlubna on kaluston selvästi vaarallisin yksilö, mutta myös lupaavat Tuomas Pihlman ja Jarkko Immonen, kokenut Harri Sillgren, taskuraketti Antti Virtanen ja taitava sentteri Perrin ovat heilutelleet verkkoja.

JYP hyökkää ja puolustaa tiiviinä viisikkoina, mutta sen takalinjat ovat horjutettavissa, jos saa luotua painetta joukkueen puolustusalueelle. Mustapaitojen pakkikalusto ei vakuuta liikkeellään tai kiekollisella osaamisellaan. Hyökkäysvoimaa löytyy lähinnä Pekka Poikolaiselta ja Angel Nikolovilta. Nimet Jani-Matti Loikala, Petri Virolainen, Jyri Marttinen ja Jari Korhonen eivät sano suurelle yleisölle mitään, mutta JYP-pakisto pystyy parhaimmillaan varsin kurinalaiseen luutimiseen. Ilveksen onkin pystyttävä pelaamaan kiekkoa nopeasti eteenpäin, eikä hyökkäysalueella saa tuhlata energiaa kulmissa pyörimiseen. Näin JYPin heikkouteen, joksi sen pakkikaluston liike ja kamppailupelaaminen voidaan lukea, on mahdollista iskeä tehokkaasti.

Tarkoituksena iskeä terävästi

Ilves lähtee Jyväskylään pelaamaan keskialuetta tarkasti ja kääntämään peliä nopeasti kiekonriistojen jälkeen. Aiempaa ahkerampi koko viisikon osallistuminen puolustuspelaamiseen on toivelistalla. Kun vastustajalle ei anneta ylivoimahyökkäyksiä, pysyy peli huomattavasti helpommin kontrollissa. Pieniä muutoksia ketjuihin on luvassa, ja niistä tiedotetaan tuttuun tapaan huomenna hyvissä ajoin ennen illan ottelua.

Torstaina SaiPaa vastaan nähtiin kauden parasta Ilvestä varsinkin ottelun kolmannessa erässä. Vaikka peli ei silmiä hivellytkään, oli siinä jo paljon hyviä ja oikeita elementtejä sekä ehjyyttä. Varsinkin joukkueen taisteleva ilme herätti toiveita paremmasta. Puolustuspeli paranee pikku hiljaa, mutta toivottavaa olisi, ettei tämä tapahtuisi hyökkäystehojen kustannuksella niin kuin SaiPa-pelissä. Tupsukorvien itseluottamus on neljän peräkkäisen tappion ja huonojen peliesitysten jäljiltä alhaalla, eikä uskallusta ja terävyyttä ole löytynyt toivottuun iloiseen hyökkäyspeliin. Räikeät henkilökohtaiset virheet ovat vaikuttaneet henkisellä puolella ”kipsaantumisena” ja peli-ilon katoamisena.

Joukkueen työrauhan ja ennen kaikkea kärsimättömien fanien mielenrauhan säilymisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että Ilves pääsisi voittojen tielle mahdollisimman pian. Työmoraali joukkueessa on onneksi säilynyt erinomaisena, ja valmennusjohdolla on pelaajiston täysi tuki takanaan.

Seuraa heitä!

Tuomas Pihlman, JYP. Jo viime kaudeksi kaavailtu läpimurto näyttää olevan toteutumassa. Isokokoinen, vahva ja suoraviivainen jässikkä on onnistunut tänä syksynä maalinteossa jo viidesti. Pihlmania pidetään varmana tulevaisuuden NHL-pelaajana, sillä nuorukaisen ominaisuudet sopivat taalaliigaan erinomaisesti. Välillä hieman liiankin rajuin ottein itselleen tilaa raivaava JYP-laituri on paha pideltävä Ilveksen väsyneelle pakistolle.

Juha Pitkämäki, JYP. Erinomaisesti kauden aloittanut entinen Ilveksen kakkosveskari pelaa kaikella todennäköisyydellä JYPin maalin suulla myös lauantaina entistä seuraansa vastaan. Pitkämäki on tyyliltään rauhallinen, perusvarma maalivahti, joka silloin tällöin yltyy todellisiin unelmapeleihin. Suoritustason ajoittainen heilahtelu on hidastanut nousua huipulle, mutta tällä kaudella vastuuta on luvassa runsaasti.

Mika Niemi, Ilves. Erittäin vahva, monipuolinen ja järkevä sentteri pelasi SaiPaa vastaan kauden parhaan ottelunsa. Yhteistyössä Timo Peltomaan kanssa oli merkkejä toimivan parivaljakon löytymisestä. Niemi ampuu lujaa, syöttää tarkasti ja vääntää kulmissa tehokkaasti. Muutama onnistuminen tarvitaan vielä itseluottamuksen nousemiseksi tasolle, jolla Mika uskaltaa tehdä entistä röyhkeämpiä ratkaisuja kiekon kanssa.

Ratkaisuelementit

Ilveksen on pystyttävä pelaamaan ehjää viisikkopeliä ja vastattava JYPin alkurynnistykseen rauhallisuudella sekä kärsivällisyydellä. Jäähypenkiltä on pysyttävä poissa ja onnistuttava itse ylivoimalla. Kokeneimpien pelaajien, erityisesti Raimo Helmisen ja Vesa Viitakosken, on noustava johtamaan joukkuetta jäällä. Kulmiin ei saa jäädä painimaan, eikä energiaa saa tuhlata myöskään kiekon perässä juoksemiseen omalla puolustusalueella. Määrätietoisella taistelulla ja keskittymisellä oikeisiin asioihin JYP on kaadettavissa.

Mikko Rainio

Sivun alkuun