Pistetili auki pussinokkien kustannuksella

Tiistaina Lahdessa kohtaavat kaksi vielä pisteittä olevaa joukkuetta Pelicansin isännöidessä Ilvestä. Vieraileva Ilves on tosin pelannut vasta kerran, kun kotijoukkue on ehtinyt ennen tiistain kohtaamista poistua jäältä kolme kertaa tappion karvas kalkki niskassaan. Ilveksen lähtöasetelma peliin ei kaikkein otollisin ole, loukkaantumisten sävyttämä liiga-avaus Tapparaa vastaan jätti ilmaan monta kysymysmerkkiä.

Odotetun vaikeaa

Pelicansin viime kausi oli lähes nappisuoritus, kautta aikojen paras lahtelainen saavutus jääkiekon SM-liigassa. Runkosarjan viides sija olisi hyvä saavutus mille tahansa pienehkön paikkakunnan joukkueelle, saati sitten vielä pari vuotta sitten liigapaikkansa vasta kabinetissa varmistaneelle pussinokkalaumalle.

Loistava viime kausi tuotti kuitenkin kovan veron, parhaat pelaajat suunnistivat muille maille vierahille. Pelicansissa uuteen loistoon hieman vaisumpien kausien jälkeen nousseet Mikko Peltola (Rapperswill), Toni Koivunen (Timrå) ja Tommi Turunen (Jokerit) ottivat jälleen yhden askeleen urallaan jättämällä Lahden taakseen. Kun lähtijöiden listalle lisätään vielä viime kauden runkopuolustajat Mika Niskanen (HV-71), Kalle Koskinen (Timrå) ja Veli-Pekka Laitinen (Brynäs), voidaan todeta Pelicansin olleen siirtomarkkinoiden suurin häviäjä, varsinkin kun vastaavan tasoisia korvaajia ei Lahteen saapunut. Ehkä suurimman menetyksen Pelicans koki kuitenkin valmentajarintamalla, sillä Lahdessa kulttimaineessa oleva Kari Eloranta päätti hänkin hakea uutta haastetta uralleen. Uutena pääkäskijänä Pelicansin ruoria kääntelee viime kaudella Elorannan kakkosena ollut Petteri Hirvonen.

Lahtelaisten maalivahtiosasto jatkaa jo viime kaudelta tutulla kaksikolla Pasi Kuivalainen-Mikko Rämö, jälkimmäisen pyrkiessä haastamaan tosissaan kauteen ykkösvahtina lähtevän Kuivalaisen. Viime kauden puolustuksen kahdesta ensimmäisestä pakkiparista vain Jan Latvala on jäljellä. Niskasen, Laitisen ja Koskisen jättämiä aukkoja on yritetty, mutta ei onnistuttu, paikata Jyväskylästä saapuneella Martin Cechillä, Itävallan Lustenausta Lahteen muuttaneella Jaako Niskavaaralla, HIFK:ssa viime kaudella esiintyneellä Tero Paappasella sekä Bluesista hankitulla Jermu Pistolla. Pelicans-puolustus ei ole kokonaisuutena liigatasoa, ainoastaan Jan Latvala ja varauksin Martin Cech pystyvät edes jonkinlaiseen kiekolliseen peliin. Jussi-Antti Reimarilta, Esa Saksiselta ja Henri Laurilalta vaaditaan vahvaa profiilinnostoa.

Hyökkäyspäässä jo mainittuja Peltolaa, Turusta ja Koivusta hankittiin paikkamaan lähinnä nuoruuden intoa. Oliver Setzinger tuli Ilveksestä, Tomi Hirvonen Jyväskylästä, Teemu Sainomaa Jokereista ja Olli Julkunen Ruotsin 1. divisioonan Kiirunasta. Kokemusta lahtelaishyökkäykseen tuo kotiin palannut keskushyökkääjä Jari Kauppila. Kauppilalla on suuri vastuu Pelicansin hyökkäyspelistä, sillä pois muuttaneiden mukana lähti aimo annos kokemusta. Nyt kolmikon Kauppila – Joonas Jääskeläinen – Lasse Jämsen on otettava kokonaisvastuu esimerkiksi lahtelaisten ylivoimapelistä. Jos kolmikko pettää, on pussinokilla edessä todella pitkä talvi.

Pelicansin kausi on lähtenyt käyntiin juuri niin heikosti kuin etukäteen oli aavisteltavissa. Kolme peliä, kolme tappiota, maaliero 6-15. Yksi piste lahtelaisilla toki on, sillä HIFK iski voitto-osumansa vasta jatkoajalla. Vastustajat eivät tosin ole olleet mitään häntäpään joukkueita, kun avauskierroksilla vastaan ovat asettuneet HPK, jo mainittu HIFK ja Kärpät. Tiistaina Pelicansilla on todellinen näytön paikka. Vieraaksi saapuva Ilves ei varmasti pääsekään helpolla, kun pussinokat saalistavat avausvoittoaan.

Pää pystyyn

Ilveksen hieman vajaan viikon takaisesta liiga-avauksesta Tapparaa vastaan ei kovinkaan paljoa kehuttavaa keksi hakemallakaan. Bruce Racine oli luotettavan hyvä, huippupeliin hänkään ei tosin kyennyt. Ville Koistinen oli hyvä kiekon kanssa, mutta kiekottomana aivan yhtä paljon vaikeuksissa kuin kollegansa. Hyökkäyspäässä Ville Snellman väläytteli alussa, Marko Luomala keskivaiheilla ja Lubomir Korhon ottelun loppuhetkillä. Koko peliä arvioitaessa yhdenkään pelaajan kohdalle ei tyydyttävää arvosanaa parempaa voi merkitä.

Tomi Källarssonin ja Bruce Racinen loukkaantumiset jättivät avauksesta tuplatappion tunnun. Hyvin kesän aikana kehittynyt ja vahvoja otteita harjoitusmatseissa pelannut Källarsson on pakistolle todella paha ja vaikeasti paikattava menetys. Racinen nivusvamma arvioitiin ainakin aluksi lieväksi, ja tiistaina miehen oletetaan olevan jos ei täydessä, niin ainakin kohtuullisessa pelikunnossa. Tätä kirjoitettaessa ei varmaa tietoa miehen pelaamisesta kuitenkaan ole. Sama tilanne on nilkkatulehduksesta toipuvalla Mikko Kuparisella sekä lauantaina jo A-junnujen pelissä esiintyneellä Jesse Niinimäellä. Jesseä kuitenkaan tuskin vielä tiistaina jäällä nähdään. Kuparisen paluu kokoonpanoon olisi pakistolle todella tärkeä asia.

Mikä Tapparaa vastaan sitten meni pieleen, missä Tappara oli parempi? Tapparan liike oli huomattavasti parempaa. Loppua kohden ero koko ajan kasvoi, eikä Ilves pystynyt missään antamaan painetta Tapparan ennakkoon omassa päässä kiekon kanssa kädettömälle puolustukselle. Paljon puhuttua Ilveksen uutta, kiekolliseen peliin ja vahvaan liikkeeseen perustuvaa pelitapaa ei nähty kuin väläyksittäin ensimmäisen kymmenen minuutin aikana. Jos joku odotti, että Ilves pelaisi jo sarja-avauksessa HPK-kiekkoa, saattoi hän pettyä pahasti. Muutos on vaikea, ja vanha pelitapa tulee tiukoissa paikoissa kuin automaattisesti. Tapparaa vastaan Ilves-pakit pyrkivät ensimmäisen kymmenen minuutin ajan pelaamaan uudella, rohkeammalla pelitavalla, liikuttaen kiekkoa nopeasti ja pyrkien joka kerta löytämään kanssapelaajan mailan lavan. Kymmenen minuutin jälkeen pelitapa muuttui täysin, jostain syvältä selkärangasta nousi esiin viimekautinen, laitojen kautta kiekkoa päätyyn roiskiva Ilves. Itsessään sana pelitapa on hieman kyseenalainen, sillä loppujen lopuksi pelitapa muodostuu yksittäisten pelaajien tekemistä yksittäisistä ratkaisuista. Hyvä joukkue voittaa pelitavalla kuin pelitavalla, samoin kuin huono joukkue häviää.

Ennen Pelicans-matsia Ilveksellä on ollut viikon tauko, jonka aikana on ehditty tehdä paljon. Jesse Niinimäelle ja Mikko Kupariselle viikon tauko peleistä oli luojan lykky, kumpikin mies nähtäneen laatikossa jo tiistaina. Ilveksen on löydettävä tiistaiksi liike. Heiveröistä ja kiekollisena todella epävarmaa Pelicans-pakistoa on kyettävä painostamaan toden teolla. Nyt Vesa Viitakosken, Korhonin, Luomalan ja kumppanien on päästävä aivan pussinokkapakkien iholle. On myös mielenkiintoista nähdä, mnkälaisilla ketjukoostumuksilla Ilves Lahdessa aloittaa. Allekirjoittanut on kaivannut Lubomir Korhonia Raimo Helmisen rinnalle. Nähdäänkö kaksikko Lahdessa rinnakkain, jää nähtäväksi.

Seuraa heitä!

Oliver Setzinger, Pelicans. Siirtyi Tampereelta Lahteen, kun Ilveksestä ei pelipaikkaa enää löytynyt. Oli jo lähellä siirtyä rapakon taakse Nashville Predatorsin organisaatioon, mutta Pelicans oli nuoren itävaltalaisen mielestä vielä tässä vaiheessa parempi vaihtoehto. Harjoituspeleissä Olli soitti verkkoa melko mukavasti, ja lauantaina aukesi hanat liigassakin. Jos saa lisää malttia kovan vauhtinsa rinnalle, saattaa vahvan läpimurron heikossa Pelicans-joukkueessa. Vastuuta on ainakin tarjolla.

Tomi Hirvonen, Pelicans. Ilves-kasvatti, joka hakee uutta vauhtia paikallaan polkeneelle uralleen Lahdesta. Liigakokemusta melko nuoresta iästään huolimatta jo kosolti, mikä on lahtelaisille todella tärkeää. On jo juuttunut sarjajyräksi, mutta silti kyvyt edellyttävät askelta eteenpäin.

Ville Koistinen, Ilves. Liiga-avauksessa kaksi maalia Tapparan verkkoon iskenyt Koistinen on ottamassa Ilvekselle tärkeää askelta urallaan. Pakiston rivien harventuessa uusia vastuunkantajia on löydyttävä, ja harjoituspeliotteiden perusteelle Ville on valmis kasvavaan vastuuseen. Vahvaa panosta Tapparaa vastaan tukee myös laukaustilasto, jonka kärjessä Koistinen kuudella laukauksellaan Ilves-ryhmässä oli.

Raimo Helminen, Ilves. Liiga-avauksessa 300 syöttöpistettä SM-liigassa täyteen saanut Ilves-ikoni on paremmassa kunnossa kuin viime syksynä. Ei Raipenkaan peli Tapparaa vastaan vielä erityisen hyvää ollut, mutta takuuvarmaa suorittamista, jonka varaan kaksikon Selin-Pajuoja on helppo rakentaa.

Mika Rosenberg

Sivun alkuun