|
Ilvekset maailmalla - Jarno Peltonen
Tällä hetkellä 32-vuotias Jarno Peltonen pelasi edellisen, ja viimeisen kerran Ilveksen edustusjoukkueessa kaudella 00/01, eikä hassummin pelannutkaan. Runkosarjan 28 pelissä kerätyt tehot 8+5 olivat ehkä hieman enemmän kuin kesken kauden Saksan 2. Bundesliigan Riesserseestä saapuneelta paluumuuttajalta odotettiin. Kausi päättyi huikeisiin HIFK-puolivälieriin, Tapparaa vastaan käytyihin välieriin ja loistavaan pronssiotteluun Kärppiä vastaan. Millaiset muistot tuosta kaudesta sinulle jäivät?
- Oikein hyvät muistot jäi! Joukkueessa oli monia mielenkiintoisia
persoonallisuuksia. Alku, eli joulu- ja tammikuu, oli henkilökohtaisesti
aika raskasta aikaa, mutta asiat paranivat loppua kohden kaiken aikaa. Oli
pitkästä aikaa hienoa pelata Suomessa ja Ilveksessä. Play-offien
HIFK-sarjahan oli melko ainutlaatuinen, siinä ei kotietu paljon painanut. Se
ottelusarja on jäänyt hyvin mieleen, varsinkin ensimmäinen ottelu oli
mielenkiintoinen kokemus ja sitä seurannut toinen peli heti seuraavana
päivänä. Ei jäänyt montaa tuntia palautumisaikaa. Oli hieno tunne voittaa
niinkin pitkäksi venynyt sarja.
Tappara-välierässä painoi alussa raskas
HIFK-sarja. Harmittamaan jäi erityisesti kolmas peli, joka meidän olisi
pitänyt pystyä voittamaan. Sen jälkeen tilanne olisi voinut muuttua siinä
sarjassa. Pronssiottelusta jäi mieleen hallissa ollut hyvä tunnelma. Ei
tuntunut yhtään turhalta ottelulta. Oli hienoa voittaa se peli, jäi kaudesta
hyvä maku. Mielestäni pelaajat ansaitsivat sen mitalin. Itse
pronssijuhlat olivat myös onnistuneet...
Muistot Ilveksen ajoilta ovat muutenkin pääosin mieluisia.
- Pääosin positiivisiahan nuo muistot ovat. Taitaa olla niin, että aika kultaa
muistot. Olihan 90-luvun alkupuolisko Ilveksessä kuitenkin aika värikästä
aikaa. Kaikenlaista sattui ja tapahtui, eikä kaikki aina mennyt
suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Tulipahan koettua Ilveksessä kaikkea aina
karsinnoista pronssimitaliin asti. Omasta tahdosta kuitenkin olen Ilveksessä
pelannut, ei ole tarvinnut kenenkään pakottaa!
Suomalainen kiekkoilu kiinnostaa varmasti edelleen, kuinka paljon ja mistä kotimaista kiekkoilua seuraat?
- Netin kautta tulee seurattua jonkin verran tuloksia ja tilastoja. Tutuilta
kuulee tietysti Tampereen kuulumiset ja uutiset.
Ilveksen tämä kausi on ollut ehkäpä historian vaikein. Millä mielin olet seurannut joukkueen rämpimistä?
- Eihän se hienoa ole, että kotiseura rämpii. Syitä on varmaan monia ja vaikea
täältä kommentoida kun ei ole yhtään peliä nähnyt. Joidenkin keskustelujen
perusteella voisi arvella, että Ilvekseltä puuttuu tietyn tyyppisten
liigapelaajien runko, joita ei siellä viime aikoina ole arvostettu, mutta
joiden puuttumisen nyt huomaa.
Viime kausi oli Peltosen kohdalla todella monivivahteinen ja värikäs. Kauteen mahtui 17 pelin visiitti Italian Serien A:n SV Renonissa, 13 pelin komennus ennestään tutussa 2. Bundesliigan Riesserseessä sekä onnistunut loppukausi Elitserieniin kauden päätteeksi nousseen Leksandin riveissä.
Millaisia ajatuksia viime kaudesta on jäänyt mieleen? Mikä oli kaudessa parasta ja mikä huonointa?
- Ensinnäkin, ei todellakaan ole mukavaa muuttaa viisihenkisen perheen kanssa
kolmea kertaa yhden kauden aikana. Ei ehkä maailman mukavin kausi, mutta
elämänkokemus sekin. Kun tein sopimuksen Italiaan, sieltä vakuutettiin, että
asumisolosuhteet olisivat erinomaiset. Kaikki luvattiin järjestää kolmen
pienen lapsen perheen toiveiden mukaisesti. Todellisuus oli kuitenkin aivan
jotain muuta. Asunnon kanssa oli suurimmat ongelmat. Jälkikäteen on helppo
todeta, että sieltä olisi pitänyt lähteä pois paljon aikaisemmin. Pelit
kuitenkin sujui hyvin, joten sen vuoksi koitimme kestää oleskelua siellä.
Joulukuun alussa mitta kuitenkin täyttyi lopullisesti ja halusimme nopeasti
pois Italiasta. Jo silloin olin yhteydessä Leksandiin, joka ei kuitenkaan
ollut valmis tekemään niin nopeita ratkaisuja kuin itse halusin. Siirto
Garmischiin sujui käytännössä kahdessa tunnissa. Tammikuun lopussa Leksand
kuitenkin kysyi yhä halukkuuttani pelata siellä loppukausi. En epäröinyt
hetkeäkään tarttua tilaisuuteen, varsinkin kun Garmischissa oli ilmennyt
suuria taloudellisia vaikeuksia. Leksandista jäi hyvä maku ja kauden alun
vaikeudet jäivät unohduksiin. Myös jääkiekon pelaamisen ilo palautui
Leksandissa. Ja olihan perinteikkään seuran nousu takaisin Elitserieniin
myös positiivista. Kokonaisuutena kaudesta voisi todeta, että tulipahan
nähtyä uusia asioita jääkiekon parissa. Eri paikoissa on eroa kuin yöllä ja
päivällä.
Värikkään kauden jälkeen Peltonen siirtyi Sveitsiin, Rapperswill Jonan joukkueeseen. Miten ajatus Sveitsiin muuttamisesta syntyi?
- Kun keväällä tieto varmistui, että minulla on Sveitsin jääkiekkolisenssi
(Peltosta ei lasketa joukkueen ulkomaalaiskiintiöön juniorina Sveitsissä vietettyjen vuosien takia) oli oikeastaan itsestään selvää,
että siirryn Sveitsiin. Nopeassa tahdissa käytiin agenttini Mika
Rautakallion kanssa useita vaihtoehtoja läpi ja päädyin Rapperswiliin. Olen
ollut tyytyväinen valintaani.
Miten kuluva kausi on sujunut joukkueelta ja itseltäsi? Oletko
tyytyväinen omiin esityksiisi?
- Joukkueen tavoite on pääsy pudotuspeleihin. Tällä hetkellä näyttää ihan
hyvältä, sillä olemme seitsemäntenä sarjassa. Syksyllä "asiantuntijat"
veikkasivat meidät joka mediassa viimeiseksi. Omalta osin kausi on sujunut
ihan tyydyttävästi, mutta ainahan on parantamisen varaa. Kautta on haitannut
vammat, jotka eivät ole kuitenkaan estäneet pelaamista.
Valmentajanne Kari Eloranta oli täkäläisten tietojen mukaan lähellä
tulla Ilveksen valmentajaksi ensi kaudeksi. Minkälainen valmentaja
K.Eloranta sinun mielestä on?
- Eloranta on melko rauhallinen ja asiallinen valmentaja. Hän olisi varmasti
ollut hyvä vaihtoehto Ilvekselle, varsinkin jos kysymyksessä olisi ollut
pitempiaikainen projekti. Eloranta on ilmoittanut useasti, että vuosi
samassa joukkueessa on lyhyt aika. Se oli varmasti myös yksi syy miksi hän
jäi Rapperswiliin.
Miten vertaisit SM-liigan ja Sveitsin tasoa toisiinsa? Miten esimerkiksi
sveitsiläiset joukkueet pärjäisivät SM-liigassa?
- Kokonaisuutena en näe kovin suurta tasoeroa. Pelityylit vain eroavat
toisistaan. Varsinkin 4-5 Sveitsin kärkijoukkuetta ovat hyviä. Uskoisin,
että ne menestyisivät SM-liigassakin ihan hyvin.
Minkälainen on pelaajien taso Sveitsissä? Ovatko joukkueet täysin
ulkomaalaisvahvistusten varassa, Suomessa kun ainakin tällainen käsitys on melko yleinen.
- Mediassa painotetaan aina ulkomaalaispelaajien merkitystä. Suomessakin on tosiaan aina vallalla se käsitys, että sveitsiläisjoukkueet ovat täysin
ulkomaalaispelaajien varassa. Tosiasia kuitenkin on, että ilman hyviä
sveitsiläispelaajia et voi menestyä. Kyllä sveitsiläinenkin osaa jääkiekkoa
pelata. Eikä pelkästään kolmen ulkomaalaisen avulla mestaruutta voiteta.
Toki ulkomaalaiset ovat tärkeässä roolissa joka joukkueessa, mutta
näinhän asia on myös Suomessa. Lisäksi Suomessa voidaan käyttää useampaa
ulkomaalaista. Täällä ulkomaalaiset ovat tarkemman suurennuslasin alla kuin
ehkä muissa maissa.
Oliko Sveitsin sarjan taso sinulle positiivinen tai negatiivinen
yllätys?
- Ei se mitenkään suuri yllätys ollut. Enemmän kuitenkin positiivinen, kyllä
täällä hyvää jääkiekkoa pelataan. Tykkään Sveitsin sarjan pelityylistä ja
tunnelmasta.
Tampere-cupissa olemme saaneet useampaan otteeseen todistaa Sveitsin ja Saksan fanikulttuuria, kun muutama hengen kannattajaryhmä on pitänyt enemmän meteliä kuin muu yleisö yhteensä. Miten kiekkokulttuuri eroaa Suomen ja Sveitsin välillä? Esimerkiksi juuri yleisön suhteen, ovatko kannattajat fanaattisempia kuin Suomessa?
- Kyllähän suomalainen kiekkokulttuuri pelillisesti on Sveitsiä edellä.
Yleisön suhteen asia on taas päinvastoin. Vaikka Suomessa on menty viime
vuosina paljon eteenpäin fanien kannustuksessa, on siinä kuitenkin huima ero
sveitsiläisten pelien tunnelman kanssa. Ero ei koske pelkästään jääkiekkoa,
vaan kaikkea urheilua yleensä. Suomessa organisaatiot taas ovat monessa
asiassa täkäläisiä edellä, ikä näkyy pelaajalle parhaiten
jokapäiväisessä hallielämässä esimerkiksi huoltotoiminnoissa, hieronnoissa ym.
Miten sinä ja perheesi olette kotiutuneet Sveitsiin?
- Erittäin hyvin. Olosuhteet täällä perheelle ovat mainiot, paljon paremmat
kuin monessa muussa paikassa, jossa on tullut pelattua.
Mitä kaipaat Suomesta?
- Näin keskellä talvea ainakin lunta, jota ei ole täällä kuin vuorilla.
Tampereelta Siipiweikkojen wingsejä ja ehdottomasti Lassen ja JP:n
tasoisia huoltajia!
Olet pelannut urallasi useassa eri maassa ja useassa eri joukkueessa.
Mistä maasta ja mistä joukkueesta sinulla on parhaat muistot?
- Kyllä parhaat muistot ovat Nürnbergistä ensimmäiseltä kaudelta (98-99)
jolloin menimme aina finaaliin asti. "Täydellinen" kausi kaatui viidennen
finaalin niukkaan tappioon. Joukkuetta veikattiin ennen kautta sarjan
huonoimmaksi mutta voitimme runkosarjan ja tie vei aina finaaleihin asti.
Nürnbergissa viihdyimme muutenkin hyvin. Leksandista jäi myös hyvät muistot
nousuineen, vaikka en siellä montaa kuukautta ollutkaan.
Suomessa on paljon puhetta herättänyt täkäläinen tuomaritoiminta, ja
sen puutteet. Millainen taso Sveitsissä on tuomareiden suhteen?
- No, ei kai tuomareita ikinä kehuta. Ei voi kuitenkaan väittää että Suomessa
olisi Euroopan huonoimmat tuomarit, kun on nähnyt Saksan, Itävallan ja
Italian tuomarit. Täällä Sveitsissä tuomarien taso on aika lähellä Suomen ja
Ruotsin tasoa. Sitä kuitenkin ihmettelen, että Suomesta poistettiin kahden
päätuomarin systeemi. Omat kokemukseni siitä olivat hyvät. Olisiko Suomessa
kuitenkin syytä pohtia muita syitä kuin vain haukkua tuomareita. Mielestäni
Suomen kaukaloiden kaventaminen oli virhe. Se on suurin syy siihen, että
aina valitetaan roikkumisista, kahvaamisesta ja puolustus voittoisesta
pelaamisesta. Uskon yleisönkin enemmän pitävän "ison" kaukalon pelistä.
Silloin koko peli on erilaista ja tällöin myös yksi tuomari riittää eikä
siitäkään tarvitse koko ajan valittaa. Tämä on tullut todettua niin Ruotsissa
kuin myös täällä Sveitsissä.
Olet pelannut urasi aikana monen huippukiekkoilijan kanssa samassa
joukkueessa. Kokoa samassa joukkueessa kanssasi pelanneista pelaajista
tähdistöketju, mukaan lukien maalivahti.
- Monen pelaajan kanssa on tullut pelattua, mutta tähdistökentästä tulee silti
melko Suomi-painotteinen, koska varsinkin 90-luvun alussa joukkueessa oli
kovia suomalaisnimiä. Suurimpana persoonana mieleen on jäänyt ehdottomasti
Sergio Momesso, joka oli myös todella hyvä pelaaja. Tähdistöketjun
hyökkääjät olisivat Raimo Summanen - Raimo Helminen - Sergio Momesso, puolustajat Ville Siren - Risto Siltanen, joka oli muuten minun ensimmäisen liigaleirin kämppis. Maaliin laitetaan Jukka Tammi, jolle oli aina mukava tehdä maaleja Saksassa. Laitetaan pienenä bonuksena vielä Ilves-kenttä, jossa olisin itse mukana. Laidoille opiskelevat "veljekset" Arvaja ja Ahlberg. Puolustajat, nurkkia putsaamaan Teemu Vuorinen ja maalin edustalle sekä pukukoppiin tunnelmaa luomaan Juha Lampinen. Maaliin joku, joka uskaltaa tämän kentän kanssa jäälle tulla, eli Samuli Peltosara.
Uran jatko, oletko miettinyt kuinka kauan ja missä haluat vielä pelata?
Tavoitteita?
- Minulla on sopimus Rapperswillin kanssa ensi kauden loppuun (2003-2004). Eli
seuraavan kauden aikana tehdään päätöksiä jatkon suhteen. Vanhin poika,
Julius, on silloin kouluiässä eli sekin voi vaikuttaa asiaan. Sitä en osaa
vielä sanoa kauanko pelaan. Se on kuitenkin varmaa, että niin kauan kuin
pelaan, pelaan Sveitsissä.
Uran jälkeen, onko kiinnostusta valmennuspuolelle tai muihin hommiin
kiekon parissa?
- Uran jälkeisestä elämästä ei ole mitään varmaa. Vain joitakin visioita.
Valmennushommat eivät minua kiinnosta oikeastaan yhtään, eikä varsinaisesti
muutkaan hommat ainakaan ammattilaiskiekon parissa. Valmennuskuvioita voisin
kuvitella ainoastaan juniorien parissa ihan vain harrastuksena.
Muuttaako perhe Peltonen peliuran jälkeen Tampereelle?
- Aivan varmasti muuttaa. Tampere on ollut koko ajan meidän perheen
"tukikohta", jossa on vietetty kaikki kesät näiden ulkomailla vietettyjen
kausien aikana.
Terveiset Tampereelle?
- Terveiset kaikille Ilvesläisille!
Jarno Peltosen pelaajatiedot:
Pelipaikka: hyökkääjä
Mailakäsi: vasen
Syntymäaika ja -paikka: 21.11.1970, Tampere
Pituus: 179 cm
Paino: 80 kg
Tilastot Ilves-kausilta:
Runkosarja
1988-89 Ilves Tampere A-SM 35 12+15=27 38 min
1989-90 Ilves Tampere A-SM 34 29+17=46 48 min
1990-91 Ilves Tampere A-SM 30 19+11=30 60 min
1991-92 Ilves Tampere SML 26 1+ 4= 5 4 min
1992-93 Ilves Tampere SML 48 8+20=28 49 min
1993-94 Ilves Tampere SML 47 12+ 8=20 26 min
1994-95 Ilves Tampere SML 32 4+11=15 16 min
1995-96 Ilves Tampere SML 48 16+22=38 28 min
1996-97 Ilves Tampere SML 9 2+ 3= 5 0 min
2000-01 Ilves Tampere SML 28 8+ 5=13 4 min
Playoffs
1989-90 Ilves Tampere A-SM 3 1+0=1 2 min
1990-91 Ilves Tampere A-SM 7 3+3=6 4 min
1992-93 Ilves Tampere SML 4 2+0=0 0 min
1993-94 Ilves Tampere SML 3 0+0=0 2 min
1994-95 Ilves Tampere SML 7 3+4=7 6 min
1995-96 Ilves Tampere SML 3 1+0=1 2 min
2000-01 Ilves Tampere SML 9 1+2=3 2 min
Haastattelu: Mika Rosenberg
Kuva: powerplay.ch
|
Jarno Peltonen
|
|
|
|
Sivun
alkuun