Aravirta kipsitilanteesta:
Ne ovat yhteiset talkoot
(16.10.2002) Leijona-joukkueen päävalmentaja Hannu Aravirta vieraili ottelussa Ilves-Lukko. Aravirtaa haastateltiin ennen ottelun alkua Ilves Klubilla. Sen lisäksi Ilves.comin toimitus sai kiireisen miehen nykäistyksi pariksi minuutiksi juttelemaan. Tässä haastattelun antia.
Ulkomaalaisvahvistuksista:
- Suomessa tehdään laajasti hyvää juniorityötä ja nämä nuoret kaverit mahdollisuuden saadessaan paikkaavat varsin nopeasti ainakin kakkostason ulkomaalaiset. Tosin ulkomaalaiset ovat korkealla pistepörssissä ja he ovat kieltämättä usein kovia kavereita, mutta myös saavat paljon peliaikaa ja paljon mahdollisuuksia. Maajoukkueen kannalta se on hiukan huolestuttavaa. Kyllä minä mieluiten näkisin nuoria, potentiaalisia kavereita niissä rooleissa. Onhan siellä esim. Carlo Grünn.
Ketkä ovat sellaisia nuoria, jotka ovat ottaneet suuren harppauksen eteenpäin - muitakin kuin Grünn?
- Kyllä heitä nousee. Se on osoitus tästä systeemistä eli suljetusta sarjasta, joka alkuun sai paljonkin kritiikkiä. Pikkuhiljaa se alkaa purra. Pari vuotta sitten se näkyi 20-vuotiaiden maajoukkueessa. Siellä alkoi olla koko joukkue pelaajia, jotka pelaavat SM-liigajoukkueessa, kun aikaisemmin oli vain puolen tusinaa pelaajaa liigasta. Ja pikkuhiljaa he nousevat miesten maajoukkueeseen. Tänä vuonna on parikymmentä kaveria noussut joukkueissaan rooleissaan esiin vakiopaikkoihin ja jopa ylivoimaa pääsevät pelaamaan.
Lähtevätkö pelaajat maajoukkueen kannalta NHL:ään liian raakileina?
- Mielelläni näkisin, että pelaajat pelaisivat 2-3 vuotta maajoukkueessa aika vakiona ja vähintään yhdet MM-kisat. Silloin alkaisi olla sellaista kansainvälistä rutiinia ja henkistä kypsyyttä lähteä ammattilaiseksi NHL:ään. Välillä tuntuu, että pojat lähtevät liian aikaisin. Tietysti ymmärrän hyvin, että iso raha houkuttaa nuoria. Pelaajilla on varmasti myös se pelko, että jos jotain sattuu eikä tulekaan toista mahdollisuutta. Tällainen Ville Niemisen tie on kova tie. Se ei onnistu kaikilta. Sen tähden toivoisin, että pojat lähtisivät vähän kypsempinä.
Onko tänään ketään tiettyjä pelaajia, joita olet seuraamassa?
- Raipe tietenkin. Kyllä se Raipen lätty on... Tietenkin tässä ensimmäisessä vaiheessa pyrkii katsomaan mahdollisimman laajasti, että löytyisi uusia nuoria pelaajia.
Esim. Koistisen Ville on nostanut selkeästi profiiliaan ja mielenkiintoista katsoa tämän tyyppisiä pelaajia yleensäkin. En tässä vaiheessa halua kiinnittyä liikaa yksittäisiin pelaajiin. Ensi maanantaina julkistetaan Karjala-turnauksen joukkue ja tarkkailuiden täytyy jo vähän konkretisoitua siihen valintaan.
Mitä aiot tehdä tämän kauden jälkeen, kun jätät maajoukkueen päävalmentajan tehtävät?
- Olympiakomitean valmennuspäällikön vakanssi minua todella kiinnosti, mutta perjantaina meni hakuaika umpeen. Päätin, etten hae sitä paikkaa. Katsoin, että se sittenkin on vähän liian byrokraattinen työ minulle. Takaisin haalarihommiin tai välivuosi jääkiekosta. Jos joku todella mielenkiintoinen homma löytyy jääkiekon puolelta, niin vedän haalarit päälle. Mutta mitään pakkoratkaisuja en aio tehdä.
Mitkä joukkueet ovat olleet sinun urallasi todella lähellä sydäntä?
- Kyllähän maajoukkuepelaajat ovat ollet kaikki todella hienoja ja karvat nousee pystyy, kun ajattelee, on saanut tehdä heidän kanssaan töitä. Lähes kaikissa maajoukkueissa on ollut todella hienoa tehdä työtä - ehkä Pietarin kisat sinne jäivät pikkumiinukseksi. Esimerkiksi Göteborgin kisojen joukkueen puolesta jäi harmittamaan, kun se joukkue jäi mitalien ulkopuolelle. Se oli niin fantastinen tiimi.
Miten joukkueessa yleensä saada auki sellainen umpisolmu kuin Ilveksellä tällä hetkellä on?
- Usein se lähtee voittopelistä. Mikään muu ei pysty simuloimaan kahta pistettä joukkueelle. Aina voi löytyä positiivisia asioita tappiopeleistä ja niistä tietysti pitää lähteä liikkeelle. Mutta ei millään pysty korvaamaan kahta pistettä. Täytyy vain kestää se paine, mikä tulee tappiopeleistä, tehdä hyvin töitä päivittäin ja uskoa siihen, että se voitto tulee. Ja sitten kun se tulee, se alkaa helpottaa heti.
Lähteekö yleensä joistain tietyistä pelaajista liikkeelle prosessi parempaan suuntaan?
- Kun asiat menee kaikkein huonommin, niin silloin tarvitaan eniten johtajuutta. Valmentaja ja muu joukkueenjohto on tärkeä generaattori, mutta kyllä silloin vaaditaan niitä kovimpia kavereita sieltä joukkueesta. Ei riitä, että valmennusjohto tekee entistä kovemmin töitä ja pyrkii vetämään joukkuetta kuiville. Kyllä se vaatii myös pelaajien esimerkkiä. Se on todella tärkeä asia - yhteiset talkoot.
Haastattelu: Tarkki Hurskainen
Kuva: © Poika Kotiin Oy
|
|
|
Sivun
alkuun