OTTELURAPORTTI: ILVES-TAPPARA 3-5 (1-1, 0-1, 2-3)

Tappara terävämpi liiga-avauksessa

 
(17.09.2002) Ilveksen urakka tämän kauden SM-liigassa pyörähti tiistaina käyntiin Tampereen paikallisottelulla, jossa Tappara oli vahvempi maalein 3-5. Kiekkoilullisia hienouksia ei liki 7000-päiselle yleisölle tarjoiltu, mutta kiivasta keskustelua herättäneitä tapahtumia pelissä oli yllin kyllin.

Lupaava alku

Ilves aloitti ottelun hyvällä liikkeellä. Muutaman ensimmäisen vaihdon ajan näytti siltä, että tupsukorvat ovat ehtineet omaksua viimekautista nopeamman ja suoraviivaisemman pelitavan. Puolustajat pyrkivät avaamaan peliä nopeasti ja hyökkääjät polkivat vauhdilla keskialueen yli. Vaarallisia tekopaikkoja Ilves ei alun positiivisesta ilmeestään huolimatta kuitenkaan saanut luotua.

Ajassa 13:44 Tapparan Marko Ojanen viimeisteli Hakametsän kauden avausmaalin karattuaan Ilveksen ylivoimapelin päätteeksi läpiajoon. Teemu Jääskeläinen yritti katkaista purkukiekon hyökkäyssinisellä, mutta peliväline ohjautui hänen mailastaan epäonnekkaasti suoraan Ojasen lapaan.

Hieman avausosuman jälkeen Kirvesrintojen Toni Mäkiaho taklasi Jukka Laamasta rumasti kyynärpäällä Laamasen syötettyä kiekon jo pois lavastaan. Mäkiaho palkittiin suihkukomennuksella, mutta Ilveksen viiden minuutin ylivoimapeli oli sekavaa ja hätäistä. Miesylivoiman lähestyessä loppuaan Raimo Helminen pääsi laukomaan hyvältä paikalta. Kiekko meni hieman maalin ohi ja kimposi päätylaidasta suoraan Ville Koistisen lapaan. Villellä oli helppo työ iskeä Ilveksen tasoitusmaali tyhjään Tappara-verkkoon.

Viisikkopeli sekoaa

Toisenkin erän Ilves aloitti pelillisesti hyvin. Pelaajien keskinäiset etäisyydet viisikoissa pysyivät tarpeeksi pieninä, eikä Tappara löytänyt tilaa hyökkäysten järjestelemiseen. Periodin lähestyessä puoliväliään tupsukorvien peli alkoi kuitenkin luhistua, ja vastustaja pääsi viemään ottelua. Esa Pirneksen maalin turvin Tappara pääsi toiselle erätauolle 2-1 -johtolukemissa.

Toisen erän aikana peli alkoi muistuttaa tyypillistä liiga-avausta hermoiluineen ja epätarkkuuksineen. Etenkin Ilveksen puolustajat olivat omassa kenttäpäädyssään todella pahoissa vaikeuksissa, eivätkä saaneet kiekkoa ajoissa liikkeelle. Harhasyötöt seurasivat toistaan ja liike lopahti täysin. Uljaasta uudesta Ilveksestä ei ollut enää tietoakaan, kun hyökkäyksiinlähdöt puuroutuivat viime kauden tapaiseksi pyöriskelyksi omalla puolustusalueella.

Terävämpi Tappara karkaa

Kolmannen erän alkuun Marko Ojanen iski illan toisen osumansa Tapparan terävää vastahyökkäystä seuranneen painostuksen päätteeksi. Maali syntyi tavalla, joka kuvaa joukkueiden välistä eroa tiistaina. Tilanne luotiin suoraviivaisesti ja pelattiin loppuun asti. Kirvesrinnat hyökkäsivät ja puolustivat viisikkoina selvästi Ilvestä terävämmin. Jokaiseen irtokiekkoon iski lähes aina parikin sinipaitaa ennen ensimmäistäkään valkonuttua.

Alexander Barkov kasvatti Tapparan johdon kolmeen maaliin löysällä, mutta yllättävällä ylivoimalaukauksellaan ajassa 54:14. Ilves-vahti Bruce Racine loukkaantui samassa tilanteessa Tappara-hyökkääjän kaaduttua hänen päälleen. Loppupelin ajan kotijoukkueen maalia vartioi nuori Tuomas Nissinen.

Ilves onnistui reilu minuutti Barkovin osuman jälkeen ylivoimalla, kun Lubomir Korhon sai mailansa väliin Antti Bruunin ponnettomaan siniviivasutaisuun. Jussi Tarvainen jatkoi pelin Hawaiji-vaihetta hyödyntämällä Ilves-puolustuksen kardinaalivirheen vain 46 sekuntia edellisen osuman jälkeen. Loppunumerot 3-5 viimeisteli Ville Koistinen Raimo Helmisen syötöstä ottelun viimeisellä sekunnilla.

Uusi ilme vielä hukassa

Ilves oli tiistaina paha pettymys. Vastustajankaan kuviot eivät vielä olleet kunnossa, mutta tupsukorvilta ei löytynyt keinoja kamppailla pisteistä tasaväkisesti. Tappioasemassa joukkue alkoi jostain syystä pelata kuin viime kaudella - varovasti, hidastellen ja roiskien. Uuden pelitavan iskostumisessa pelaajien selkäytimiin menee vielä aikaa. Ylivoimapeliin olisi pikaisesti löydettävä uusia juonia, sillä nykyinen mielikuvitukseton sisäänvienti ja kaavamainen järjestely ovat liian helposti ennakoitavissa ja estettävissä.

Henkilökohtaisia virheitä tuli paljon, mikä on tietysti liiga-avauksessa aivan ymmärrettävää. Jotain on kuitenkin vialla, jos sama pelaaja toistaa saman virheen monta kertaa peräkkäin.

Hyökkääjistä Timo Peltomaa oli hyvässä pelivireessä. Lubomir Korhon aiheutti Tapparan pakeille paljon ongelmia. Treenipeliotteistaan parjattu David Nemirovsky taisteli tosipelien alkamisen edellyttämällä tavalla, mutta hukkui kuvasta toisen erän puolivälin jälkeen. Ville Snellman väsyi loppua kohden oltuaan ottelun alussa kentän parhaita pelaajia. Vanhat herrat Raimo Helminen ja Vesa Viitakoski eivät olleet vielä terävimmillään.

Puolustajista Antti Bruunilla oli erityisen huono päivä. Bert Robertsson oli tutusti hyvä ilman kiekkoa, mutta kohelsi kiekollisena vaarallisesti. Tomi Källarsson pelasi varmaotteisesti, kunnes loukkaantui kaksinkamppailutilanteessa. Ville Koistinen onnistui hyökkäyspäässä mainiosti. Bruce Racine esiintyi tyydyttävästi maalinsa suulla: muutama loistopelastus ja yksi todellinen imaisu.

Tiistaisesta Ilveksen on ainakin melko helppo parantaa. Onneksi joukkueella on aikaa hioa kuvioita kuntoon ennen seuraavaa ottelua.

Lopuksi toteaisin, että myös katsojilla on parantamisen varaa. Ilveksen fanikatsomo ei mielestäni tukenut joukkuetta vaadittavalla tarmokkuudella, vaan jäi äänenkäytössä todella vaatimattomalle tasolle. Omia saa - ja pitää! - kannustaa myös tappioasemassa. Silloin kannustus on kaikkein tärkeintä.

Tapparalla ehjempi viisikkopeli

Ilveksen vastuuvalmentaja Ari-Pekka Selin oli selvästi harmissaan, kun joukkue ei saanut kunnon tempoa liiga-avaukseen. Lisää harmia toivat loukkaantumiset. - Ottelun ratkaisu oli selvästi viisikkopelaamisessa, joka Tapparalla oli paljon ehjempää. Tappara voitti lisäksi kaksinkamppailut - varsinkin kolmannessa erässä - ja meni kakkoskiekoille rajummin ja röyhkeämmin kuin me, Atu arvioi.

- Omassa viisikkopelissä varsinkin omassa päässä tehtiin vääriä valintoja. Parilla blokilla ja kierrolla vastustaja löysi reikiä. Lisäksi oli joukko pelaajia, jotka jännittivät peliä eivätkä olleet omalla tasollaan. Ei ollut sellaista rentoutta pelissä, mitä tänään olisi tarvittu koko joukkueelta, pohti Atu.

Timo Peltomaa oli pitkästä aikaa mukana liigapelissä Tampereen hegemoniakamppailussa. - Onhan siinä eroa takavuosiin verrattuna. Peli on mennyt paljon yksinkertaisemmaksi - minunhan pitäisi periaatteessa silloin pärjätä, naureskeli Tinke.

Ruotsiin verrattaessa Tinke tuumaili, että peli on fyysisempää ja aktiivisempaa. - Yleisöä oli hyvin ja fiilinki hyvä, mutta hannattiin tämä homma eikä saatu sellaista draivia päälle kuin olisi pitänyt, harmitteli Tinke.

- Loppu meni siihen, että Tappara alkoi peruutella ja antoi pelin meille. Ei päästy oikein nopeisiin lähtöihin. Syötöt oli vähän huonoja - tempo alkaa olla niin kova, että tarvitaan yksinkertaisia nopeita syöttöjä eteenpäin. Tähän tämä on menossa: äijät kasvaa ja tempo kovenee. Lopussa tuli vähän vettäkin kentälle, mutta viikolla treeneissä jää on ollut ihan hyvä, jutteli Tinke ja vakuutti: - Ei tässä päätä pensaaseen työnnetä. Ei mutta kuin eteenpäin.

Källarssonilla solisluumurtuma?

Tomi Källarssonin vamma vaikutti alustavassa tutkimuksessa pahalta - solisluumurtumalta. Källarsson lähti hallilta välittömästi sairaalahoitoon. Bruce Racinen vamma on nivusessa, mutta vamman tarkempi laatu selvinnee keskiviikkona.

Otteluraportti: Mikko Rainio
Valmentajakommentit: Tarkki Hurskainen

Sivun alkuun