Nuoratun neliön kautta omatoimiselle jaksolle
13.6.2007 / Tarkki Hurskainen

Ilveksen yli kaksi kuukautta kestäneet kevään ja alkukesän yhteisharjoitukset saavat tulisen päätöksen ensi tiistaina. Silloin otetaan miehestä mittaa nuoratussa neliössä.
- Käydään nyrkkeilyssä seuran mestaruusturnaus, naureskelee päävalmentaja Sakari Pietilä ja heittää vinkin vedonlyöntiin: - Eiköhän kannata sijoittaa Järvisen Turoon.

Joukkue lähtee 20.6. omatoimiselle harjoitusjaksolle ja palaa yhteen jälleen heinäkuun 25. päivänä. Jäälle mennään heinäkuun 30. päivänä.
- Omatoiminen harjoitusjakso on täysin yksilöllinen. Jokaiselle pelaajalle on räätälöity henkilökohtainen harjoitusohjelma. Toivottavasti kevään aikana näkynyt hyvä harjoitusasenne kantaa myös omatoimisella jaksolla. Kotiläksyjen tekeminen testataan heti, kun kokoonnumme taas yhteen heinäkuun lopulla, kertoo Pietilä.

Ilves aloitti uuteen kauteen valmistautumisen yhteisharjoituksilla huhtikuun 10. päivänä. Viikko-ohjelmaan on kuulunut kahdeksan yhteisharjoitusta sekä viikonloppuisin yksilöllinen harjoitus. Harjoituspaikkoina ovat olleet pääasiassa Nääshalli, Elixia, Varala ja Ratina. Myös uimahallia on käytetty.
- Kertyyhän tuosta aika suuri harjoitusmäärä, mutta urheilijan uraan suhteutettuna määrä ei ole iso. Se tarkoittaa sitä, että yhdessä kesässä ei yksilötasolla pysty pankkia räjäyttämään, muistuttaa Pietilä.

Keskiviikkoisin on yksi harjoitus, joka sisältää tiukan 80 minuutin spinningin sekä keskivartalotreenin ja perusteellisen venyttelyn. Muina päivinä harjoituksia on kaksi kertaa. Maanantaisin punttia, nopeutta, luistelukulmaa ja kimmoa. Tiistaisin nyrkkeilyä, muita kamppailulajeja ja yläkropan kuntopiiri. Torstaisin voimaa, juoksuvetoja ja pienpelejä. Perjantaisin jyrätään portaat Pyynikillä - lisäksi kuntopiiriä ja palloilua. Viikonlopuksi jokaiselle on suunniteltu yksilöllinen omatoiminen harjoitus.
- Hienointahan olisi, jos voisi suunnitella jokaiselle täysin henkilökohtaisen ohjelman, jonka tuloksia seurattaisiin testeillä. Tämä ei ole kuitenkaan meillä Suomessa mahdollista. Me emme ole kasvaneet ainakaan vielä sellaiseen kulttuuriin, miettii Pietilä.

Hän kuitenkin kiittelee harjoitusasennetta.
- Tietenkin kesän pitää olla myös hyvää ja rentoa aikaa, mutta se ei tarkoita sitä, että harjoittelusta tingitään. Joukkue on pääsääntöisesti harjoitellut hyvällä asenteella ilman ruoskaa ja piiskaa. Silloin harjoitus on myös rennon tehokasta. Hyvällä sykkeellä on menty. Ainahan joitakin täytyy hiukan tökkiä eteenpäin, kuvailee Pietilä.

Keskivartaloprojekti

Urheilupäällikkö Juha Hautamaa on muutamana kesänä seurannut läheltä Ilveksen harjoittelua ja pystyy tekemään vertailuja.
- Ei harjoitteluun varmaan enää mitään hirveää mullistusta kukaan pysty kehittelemään. Nyt on kuitenkin harjoittelu ollut monipuolisempaa ja erityisesti on kiinnitetty huomiota nopeuteen ja vammojen ehkäisyyn. Harjoitteluun on ujutettu paljon apulihaksia vahvistavia liikkeitä, ja keskimääräistä enemmän nopeuden kehittämiseen vaikuttavia harjoitteita. Voimaa on nyt jalostettu paremmin, Hautamaa on huomannut.

Pietilä nyökkäilee ja nostaa erityiseksi projektiksi keskivartalon vahvistamisen.
- Se on ollut meillä iso osa-alue. Sieltä juontavat usein juurensa jääkiekkoilijan lihasvammat vatsassa, nivusissa ja selässä. Myös perusteelliseen venyttelyyn on panostettu ja siihen pitäisi panostaa oikeastaan vieläkin enemmän oma-aloitteisesti. Puhtaita nopeusharjoituksiahan on ollut keskimäärin kolmesti viikossa, muistuttaa Sakke.

Monet pelaajat ovatkin kommentoineet, että harjoittelussa on joutunut käyttämään lihaksia, joiden olemassaolosta ei heillä aikaisemmin ollut edes tietoa!

Joukkueen lääkärin Markku Tuomisen vastaanotolla on ollut hiljaista. Tuominen sanookin, että alkukesän harjoitusjaksolla ei ole yhtä vähän ollut vammoja vuosikausiin.
- Kun paikat pysyvät ehjinä, niin harjoitusmotivaatio säilyy korkealla. Muistan hyvin omalta pelaajauraltani, kuinka joskus joka aamu otti päähän mennä harjoituksiin, kun oli jatkuvasti pientä vammaa tai ehtinyt palautua maitohapoilta, muistelee Hautamaa.

Urheilullisempi ilme

Sekä Pietilä että Hautamaa vakuuttavat, että joukkue on nyt selvästi urheilullisempi kuin viime kaudella.
- Kaikki uudet pelaajat ovat todellisia urheilijoita ja ovat tuoneet hienoa esimerkkiä treeneihin. Esimerkiksi Henrik Malmström oli aivan ylivoimainen kevään puolen tunnin juoksutestissä. Ruotsissa näyttää olevan kova taso kestävyysurheilussa, naureskelee Pietilä.

Pietilä sanoo, että päivittäisissä harjoituksissa pystyy seuraamaan pelaajien ominaisuuksien kehittymistä, mutta tietenkin myös testejä tehdään.
- Testeissä mitataan kimmo-ominaisuuksia, jalkojen voimaominaisuuksia, erilaista liikkuvuutta sekä kestävyyttä. Teimme ensimmäiset testit, kun olimme harjoitelleet pari viikkoa. Ennen omatoimisella jaksolle lähtöä on seuraava testi ja jälleen heinäkuun lopussa, valaisee Pietilä.

Alle 20-vuotiaiden maajoukkueleirillä olleet ilvesläiset Juha Metsola, Juuso Antonen, Jarkko Näppilä, Joonas Lehtivuori ja Niko Snellman testattiin leirillä perusteellisesti. Testitulokset olivat erinomaiset.

Uutta energiaa

Valmennustiimiin on tullut uutena kasvona fyysiseksi valmentajaksi Pasi Keskumäki.
- Ei ole helppo paikka hypätä ulkopuolelta jääkiekon liigajoukkueen valmennustiimiin. Pasi on kuitenkin saanut hyvän luottamuksen joukkueelta, mikä näkyy mm. niin, että pelaajat kyselevät häneltä paljon erilaisia asioita. Hyvä on myös se, että Pasilla ei ole näistä ympyröistä mitään rasitteita, vaan hän on pystynyt lähtemään puhtaalta pöydältä. Uusi, aktiivinen jäsen valmennustiimissä tuo mukanaan energiaa ja vireyttä, kehuu Pietilä.

Ilveksellä on 12 harjoitusottelua ennen liigan alkua. Aiemmasta harjoituspeliohjelmasta poiketen Ilves pelaa nyt monessa turnauksessa.
- Harjoituspelien määrä on ihan hyvä. Turnauksissa on kuitenkin aina vähän paremmin panosta kuin yksittäisissä, pienissä halleissa pelatuissa harjoitusotteluissa. Lisäksi se antaa mahdollisuuden olla aina pari päivää yhdessä joukkueena ja jättää viikolle ehjiä harjoitusjaksoja, Pietilä listaa.

Pietilän tavoitteena on päästä pelisysteemien ja erikoistilanteiden harjoitteluun ja hiomiseen mahdollisimman pian jääharjoituskauden alettua.
- Ensin pitää tutustua jäähän eikä silloin saa vetää täysillä, koska siinä vaiheessa esimerkiksi loukkaantumisriski on suuri. Mutta mahdollisimman pian alamme hioa kuvioita ja erikoistilanteita, vaikka emme tietenkään varmasti heti löydä esimerkiksi ykkösylivoimaviisikkoa, pohtii Sakke.

Tampere Cupin jälkeisen viikon ennen Lahden-turnausta joukkue viettää Pajulahden urheiluopistolla leirillä.
- Se on meille tiivis ja tärkeä viikko.

Ilveksellä on vielä yksi ulkomaalaispaikka täyttämättä.
- Meillä on viime kauden jäljiltä pari pelaajaa, jotka yrittävät kuntoutua vanhoista vammoistaan. Heidän tilanteensa kehittymisen mukaan määräytyy se, mille paikalle vahvistusta etsitään. Sen näemme sitten loppukesällä, Hautamaa sanoo.

Viitakoski viihtynyt

Vesa Viitakoski on monet kesäharjoittelut kokenut konkari, joka sanoo viihtyneensä harjoituksissa nyt erittäin hyvin.
- Keväällä teimme Saken kanssa suunnitelmat ja ohjelmat. Olen niitä pystynyt hyvin toteuttamaan. Aika paljon olen ollut mukana joukkuetreneissä, mutta myös omatoimista on mukana. Se sopii minulle henkisesti hyvin, koska silloin ehtii olla myös perheen kanssa. Olen ollut todella tyytyväinen, Viitakoski juttelee.
- Harjoitukset ovat olleet hiukan erilaisia kuin aiemmin. Yhtään junnaavaa harjoitusta ei ole ollut, vaan on harjoiteltu monipuolisesti ja liikkuvuutta korostaen. Minulle sopii hienosti tällainen harjoittelu. Kroppa tuntuu olevan hyvässä kunnossa eikä mitään vammoja ole ollut. Harjoituksiin on aina lähtenyt mielellään, Vesku kertoo.

Viitakoski kuitenkin korostaa, että nyt alkaa eräs tärkeimmistä jaksoista, kun joukkue aloittaa omatoimisen harjoittelun.
- Olen huomannut, että minulla täytyy olla mukana kovaa treeniä, mutta myös irtiottoja. Pelkkä lihas- ja peruskunnon ylläpitäminen ei riitä. Siinä on pelaajallakin iso vastuu, että noudattaa ohjelmaa. Jäälle lähdettäessä täytyy olla fyysisesti kunnossa, muistuttaa Viitakoski.