Masi Marjamäki hakee nostetta uralleen
25.3.2008 / Tarkki Hurskainen

Ilvekseen siirtynyt Masi Marjamäki pelasi nyt vasta ensimmäisen kauden SM-liigassa. Hän lähti Pohjois-Amerikan johtavaan junioriliigaan WHL:ään jo 17-vuotiaana vuonna 2002. Pohjois-Amerikan kaukaloissa hän rymistelikin viisi kautta, kun WHL:stä tie vei New York Islandersin organisaatioon ja sen AHL-liigassa pelaavaan farmijoukkueeseen Bridgeport Sound Tigersiin. Pääsipä mies haistelemaan NHL-ilmapiiriäkin yhdessä ottelussa Islandersin paidassa.

- Nyt haen tavallaan uutta alkua uralleni. SM-liigasta Ilves oli paras vaihtoehto. Joukkueessa on ensi kaudella monta urallaan tiukasti eteenpäin pyrkivää pelaajaa, ja sellaisessa ryhmässä on hieno olla mukana, kertoo Marjamäki.

Masi Marjamäki kuvailee itseään suoraviivaiseksi ja taistelevaksi laituriksi, joka mielellään ajaa voimalla maalille.

- Valmentaja tietenkin määrittelee roolin, mutta odotan vastuuta ja yritän lunastaa näyttöjeni perusteella paikan kahdesta ensimmäisestä ketjusta. Toivottavasti työnteko palkitaan aina välillä maalillakin, pohtii porilainen voimahyökkääjä.

Räväkkä laituri on joutunut maksamaan hintaa pelityylistään. Viime kesänä leikattiin lonkka ja syksyllä meni nilkka. Viime kausi Ässissä olikin miehelle rikkonainen ja raskas.

- Itse joutui olemaan toipilaana ja joukkueella ei kulkenut. Eihän ne fiilikset kovin hyviä olleet. Kun paikka sääliplayoffeihinkin karkasi, niin kyllähän loppukausi oli väkisinkin sellaista pelailua, muistelee Marjamäki ensimmäistä kauttaan SM-liigassa.

Kokemukset SM-liigasta olivat Marjamäelle kuitenkin muutoin hyviä.

- Kyllä tämä hyvätasoinen liiga on - paljon hyvin liikkuvia pelaajia, sopivasti fyysisyyttä ja paljon taitoa. Jos AHL:ään vertaa, niin siellä jo pienempi kaukalo tekee pelistä suoraviivaisempaa ja fyysisempää, mutta SM-liigassa on enemmän taitoa, erittelee Marjamäki.

AHL:ssä Marjamäki ainakin oppi pelaamaan paljon, sillä kaudella oli 80 peliä - usein kolme peliä neljässä päivässä. Ja bussit tulivat tutuiksi ottelumatkoilla.

- Ei ole tarvinnut yhtään katua sitä, että sinne lähti. Päällimmäisenä mukaan tarttuivat kanadalainen pelityyli ja voitontahtoinen asenne, joka näkyi kaikessa tekemisessä. Toisaalta se opetti myös kärsivällisyyttä - ja tulihan sieltä jonkinlainen kielitaitokin, mutta hirveästi sillä en alkaisi kehua. Porin murre sujuu paremmin, naureskelee 188-senttinen ja 93-kiloinen voimanpesä.

Ihan outoon joukkueeseen ei Marjamäki liittynyt, sillä entuudestaan hän tuntee hyvin Ilves-puolustaja Mikko Kuukan, joka pelasi kaudella 2003-04 samassa joukkueessa WHL:ssä kuin Marjamäkikin. Kevin Kanteen kanssa Marjamäki pelasi vuoden 2004 junioreiden MM-kisoissa. Myös Sami Sandell tuli tutuksi WHL-reissulla.