1960 Ilves palasi kultakantaan: seuran 12. mestaruus. Raimo Kilpiö teki uuden syöttö- (21) sekä
piste-ennätyksen (44). Allan Tokoi valittiin
puheenjohtajaksi. Ilves oli perustamassa KooVeen ja Tapparan kanssa Tampereen jääkiekkoallianssia.
1961 Ilves jäi seitsemänneksi. Seura palkkasi
ensimmäisenä palloiluseurana päätoimisen toiminnanjohtajan,
joka oli Seppo Helle . Helteestä tuli myös Aarne Honkavaaran seuraaja joukkueen valmentajana. Helle käynnisti junioreiden kaupunginosatoiminnan TBK:n jälkeen toisena seurana Suomessa.
1962 Ilves voitti 13. mestaruutensa. Seuran
puheenjohtajaksi valittiin Pekka Terho . Kauden jälkeen Ilveksen merkiksi kokovartaloilveksen tilalle tuli ilvespää, jonka suunnitteli Rauno Broms.
1963 Ilves sijoittui pronssille.
1964 Ilves oli toistamiseen peräkkäin pronssilla.
1965 Ilves jäi hopealle hävittyään
uusintaottelussa Porin Karhuille 5-1. Valmentajana oli Rauli Virtanen . Tero Jaakolasta tuli
seuran puheenjohtaja.
29.1.1965 Tampereelle valmistui maan ensimmäinen jäähalli.
Hallin 10200 paikkaa olivat varsinkin kauden loppuvaiheissa
usein lähes loppuunmyydyt.
1966 Ilves voitti kultaa. Joukkueen peräsimessä oli Erkki Koiso . Jorma Peltonen rikkoi Aarne Honkavaaran 20 vuotta vanhan seuran
maaliennätyksen. Uusi ennätys oli 28 osumaa.
2.2.1966 Joukkueen huippupuolustaja Jarmo Wasama menehtyi auto-onnettomuudessa. Kukaan ei enää koskaan pelaa
ilvespaidassa numerolla 2.
1967 Ilves tuli sarjassa kolmanneksi. Ilves pelasi myös
Euroopan cupissa ja sijoittui toiseksi ZKL Brnon jälkeen.
1968 Ilves tuli hopealle. Joukkuetta valmensi Aarne Honkavaara . Kalle Lehtosen suunnitteleman lipun vihki pastori Timo Saarelma .
1969 Ilves sai toisen kerran peräkkäin hopeaa. Pekka Leimu teki Ilveksen maaliennätyksen 36 osumaa. Jorma Peltosen 35 syöttöä ja 58 pistettä ovat
niinikään seuran ennätyksiä. Valmentajana toimi Raimo
Vasama .
