|
|
|
|
| Joukkue | O | P | |
|---|---|---|---|
| 1. | Blues | 0 | 0 |
| 2. | HIFK | 0 | 0 |
| 3. | HPK | 0 | 0 |
| 4. | Ilves | 0 | 0 |
| 5. | Jokerit | 0 | 0 |
| 6. | JYP | 0 | 0 |
| 7. | KalPa | 0 | 0 |
| 8. | Kärpät | 0 | 0 |
| 9. | Lukko | 0 | 0 |
| 10. | Pelicans | 0 | 0 |
| 11. | SaiPa | 0 | 0 |
| 12. | Tappara | 0 | 0 |
| 13. | TPS | 0 | 0 |
| 14. | Ässät | 0 | 0 |
Jääkiekko on muuttunut pelinä paljon Koulukadun vuosista
nykypäivään. Peli kehittyy nopeammaksi, taitavammaksi ja
taktisemmaksi koko ajan.
Maalit – jääkiekon suola – ovat vähentyneet vuosikymmenien
takaisista, sillä nyt pelataan puhtaasti tuloksesta. Ajatusmaailmakin
on muuttunut. Se, kumpi tekee enemmän maaleja, voittaa ottelun. Tämä
on täysi fakta, mutta ajatusmalli on vain toisin: se, kumpi päästää
vähemmän maaleja, voittaa ottelun. Kun yleisön kaipaamia
maaleja ei synny enää liukuhihnalta, mikä saa väen tulemaan
jatkuvasti jäähalliin katsomaan ottelua? Jääkiekko-ottelu
on nykyään tapahtuma, jonka ydin on itse peli, mutta sen ympärillä
on paljon muutakin. Onko ottelutapahtuma kehittynyt samaa tahtia kuin itse
peli?
Pohjois-Amerikassa jääkiekko-ottelu on puhdas viihdetapahtuma. Peli on ennen kaikkea kanadalaisille kaikista tärkein tekijä, mutta Yhdysvalloissa kulttuuri on toinen kuten lajin suosiokin. Perheet saapuvat peleihin nauttimaan tarjoiluista, haistelemaan tunnelmaa, näkemään tuttuja ja siinä sivussa katsomaan ottelua. Jäähallit ovat eri tasoa kuin Suomessa, ja sekin mahdollistaa viihteen tarjoamisen eri skaalassa. Hakametsän jäähalli on Suomen ensimmäinen, eivätkä remontit ole siitä tehneet uutta. Toki halli on nykyaikaistettu, mutta pelkästään seinät tulevat kirjaimellisesti vastaan ja asettavat omat rajansa.
Suomessa ottelutapahtuma on periaatteessa kunnossa. Peli on – huonoista hetkistä huolimatta – tarpeeksi hyvätasoista, monissa halleissa on upeat videokuutiot, tarjoilupisteitä on lisätty ja niin edelleen. Mutta jokin puuttuu edelleen.
1960-luvun lopulla oli jäähalleissa mm. autoesittelyjä. Ne toimivat silloin, miksi eivät toimisi nytkin? Nykyaikainen markkinointiosaaminen ja uusi tekniikka tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Ihmiset ottavat ilolla vastaan kaiken ilmaisen tavaran. Pystyvätkö yritykset ja yhteistyökumppanit tekemään ottelusta viihdyttävämmän tapahtuman jakamalla käytävällä ilmaistuotteita samalla itseään promoten? Pelkkä avaimenperä lämmittää ihmisen mieltä, mikäli sellaisen saa yllättäen, eikä rahaa kulu.
Videokuutio näyttää maalit ja parhaat tilanteet hidastettuina. Hieno palvelu, mutta kuutiolla voisi tehdä paljon enemmänkin. Mitä ja millä ehdoin? Muilla paikkakunnilla syntyneet maalit kiinnostaisivat yleisöä, mutta samaan aikaan on myös mietittävä seuran taloutta. Mainokset tuovat tuohta kassaan, mutta maalikoosteet palvelevat katsojia.
Jäähallin monet myyntikojut ovat välttämättömiä palvelumuotoja. Virvoitusjuomien ja ruuan ostaminen on seuran etujen mukaista, mutta käytävälle aiheutuvat tukkeumat puolestaan ärsyttävät ainakin osaa katsojista. Erätaukoviihde jäällä saattaisi pienentää käytävien ruuhkia, kun katsojat marssisivat eri aikaan palvelupisteille, mutta jäisikö silloin osa maksavista katsojista vain paikoilleen istumaan koko erätauon ajaksi?
NHL- ja AHL-otteluissa seurojen maskotit jakavat yleisölle mainoskatkojen aikana seuran tai yhteistyökumppaneiden tuotteita. Toimisiko tämä jäyhässä suomalaisessa kulttuurissa vai tekisikö maskotti vain itsestään ärsyttävän turhakkeen? Monissa maissa ravintolat pysyvät auki pelien jälkeen ja väki kokoontuu yhteen analysoimaan lopputulosta. Hakametsässä hanat sulkeutuvat jo hyvissä ajoin, eikä ottelun jälkeen ole muuta vaihtoehtoa kuin suunnata ulos suorinta reittiä.
Pitääkö meidän suomalaisten – ja ennen kaikkea tamperelaisten – tyytyä siihen, että jäähalliin mennään katsomaan vain itse peliä? Mikäli viihdettä tuodaan lisää, onko pelko, että se tehdään ja koetaan teennäiseksi? Muilta seuroilta ympäri maailmaa on imettävä ideoita, mutta lopulta ottelutapahtuman tulee olla Ilveksen näköinen.
Kiilusilmä