Nuorten SM-liiga käynnistyy Ilveksen osalta keskiviikkona Helsingissä IFK:n vieraana. Hakametsässä Ilveksen A-nuoria voi käydä katsomassa ensimmäistä kertaa lauantaina klo. 13.00. Silloin vastassa on Jokerit. Tuore päävalmentaja Tuukka Poikonen ja valmentaja Pasi Saarinen kertoivat kauden alla A-nuorten kuulumisia.
Ilves pelasi kauden alla viisi harjoitusottelua, joista joukkue voitti kolme ja hävisi kaksi. Harjoituspelikausi sujui hyvin, vaikka valtion velvollisuudet ovat pitäneetkin osan pelaajista poissa harjoituksista.
– Ihan hyvää kuuluu A-nuorille . Harjoituspelit meni kuitenkin ihan positiivisissa merkeissä ja jätkät ovat ehjinä, muutamaa kaveria lukuun ottamatta, Poikonen kertoo.
– Meillä on neljä jätkää armeijassa ja heille tämä on iso haaste. Toiset ovat olleet jo monta viikkoa jäällä ja he hyppäävät sitten käytännössä suoraan sarjaan mukaan, Saarinen lisää.
Viime keväästä uusiutunut joukkue on painanut lujasti töitä tulevaa ajatellen. Päävalmentaja Poikonen on tyytyväinen pelaajiensa työntekoon.
– Hyvin tekivät jätkät hommia. Tietysti nuorilla pelaajilla on aina paljon hommia ja toisilla vähän enemmän kuin toisilla, mutta asetetut tavoitteet täyttyivät. Voimaa tehtiin paljon ja testiarvot ovat kaikillla kehittyneet. Kaikki on mennyt kaikin puolin suunnitelmien mukaan, Poikonen avaa.
– Tuukka tuli B:stä ja se on hyvä puoli. Suurin osa jätkistä on tuttuja Tuukalle jo entuudestaan ja se helpottaa asioita, ”Pate” Saarinen jatkaa.
Poikosella alkaa jo seitsemäs kausi Ilveksen eri junioreissa. Kaksi edellistä kautta meni B-nuorten päävalmentajana ja Tuukalla onkin joukkue täynnä aikaisemmilta vuosilta tuttuja pelaajia.
– B on aina eri kuin A ja sekin helpottaa aina, kun jätkät ovat vuoden vanhempia. Osaa olen jo kaksi vuotta ehtinyt valmentaa ja oikeastaan koko ryhmässä on vain kaksi sellaista pelaajaa, jota en ole koskaan valmentanut. Tietysti tuttujen pelaajien kanssa pitää omaankin toimintaan keksiä jotain uutta, että se ei ole aina sitä samaa, Poikonen miettii.
Saarinen aloittaa kolmannen kautensa A-nuorissa. Vaikka joukkue on muuttunut viime kaudesta paljon, on iso osa pelaajista Saarisellekin tuttuja Ilves-junioreiden yhteisiltä aamujäiltä viime vuosilta.
– Kyllä minäkin aikaisemmilta vuosilta aamutreeneistä tunnen pelaajia. Varsinkin pakkien kanssa on tullut siellä touhuttua. Kyllä siinä oppii pelaajia tuntemaan ja Tuukalta on sitten pysynyt kyselemään pelaajien taustoja ja vahvuuksia, Pate toteaa.
Isoja saappaita tarjolla
llveksessä on vain kourallinen pelaajia, joilta löytyy muutamia otteluita vankempaa kokemusta A-nuorista. Poikonen kääntää nuoruuden positiivikseksi asiaksi.
– Ei sitä missään nimessä kannata nähdä huonona asiana – päinvastoin. Nyt meillä on jätkillä tilaa ja aikaa kasvaa ja tietyllä tapaa tehtiinkin sellainen päätös, että otettiin enemmän nuoria jätkiä mukaan.
– Aika vähissä ovat ne A:n sarjaa aikaisemmin pelanneet. Varsinkin pakisto on tosi nuori ja kokematon, mutta siitä löytyy paljon talenttia. Ei se kokemattomuus välttämättä huonokaan asia ole – ainakin intoa löytyy, Tuukka pohtii.
– Jos pakeista puhutaan niin se osasto on ainakin monipuolinen. On kiekollista taitoa ja myös fyysistä puolta. Siinä on ihan hyvä miksaus, puolustajien kanssa ahertava Saarinen avaa.
Hyökkäys on mennyt Ilvekseltä myös täysin uusiksi. Viime vuonna dominoinut ykköskenttä (Ikonen-Koppanen-Haapanen) on nyt isommissa ympyröissä ja paljon muitakin runkopelaajia on kasvanut ulos A-nuorista.
– Hyökkäyspäässä se ns. kovin kato on viime vuoteen käynyt. Silloin ykkösketju ratkoi paljon pelejä ja niitä jätkiä ei tässä A:ssa lähtökohtaisesti tulla näkemään. Hyökkäyskalusto on nuori ja vanhemmasta päästä kolme jätkää on vielä armeijassa.
– Harjoituspeleissä suoriuduttiin kuitenkin senkin suhteen positiivisesti. Isoja saappaita on tarjolla ja osa on niitä pystynyt jo vähän lunastamaankin. Isokoinen hyökkäyskalusto meillä on ja sen pitää tietysti myös näkyä kentällä. Varmaan vähän erityylinen Ilveksen A tullaan tällä kaudella näkemään, mihin on viime vuosina totuttu, Poikonen kuvailee harjoituspeleissä railakkaita otteita esittänyttä Ilves-hyökkäystä.
Aktiivisuus isoin juttu
Moni Ilveksen pelaajista pelasi viime kaudella B-nuorissa. Siellä painetaan menemään enimmäkseen nuoruuden innolla, mutta A-nuorissa taktinen puoli alkaa nostaa enemmän päätään.
– Kyllä siinä on iso ero. Ihan jo kun mietin omaa valmentamistakin. B-nuorissa pyrittiin lähinnä olemaan aktiivisia ja pitämään tietyistä jutuista kiinni. B:ssä se kuuluu hommaan, että mennään niin pirusti ja opitaan sitä kautta pelaamista. Mutta A:ssa pitää jo oppia pelaamaan taktisemmin ja se on osa sitä juttua. Kärki täällä A:ssa on jo niin hyviä pelaajia, että pitää osata vähän fiksumminkin pelata, eikä vaan mennä ja koohottaa.
– Aktiivisuus on edelleen iso juttu. Puolustuspelaamisessa pyritään aktiivisesti puolustamaan jo hyökkäysalueella ja keskustan kautta ohjaamaan peliä laitaan ja sitä kautta riistää jo kiekkoja. Ohjauspeliä on muutettu myös vähän viime kaudesta ja pyritään siinäkin aktiivisempaan suuntaan, Poikonen nostaa esille muutaman pointin Ilveksen pelitavasta.
Voittamisen merkitys junioreissa on ikuisuuskysymys. Pelaajien kehittäminen on tärkeintä, mutta A-nuorten uusiutunut sarjasysteemi, jossa vain kymmenen parasta jatkaa joulun jälkeen ylemmässä loppusarjassa, asettaa omat paineensa myös pelien voittamiseen.
– Tärkein juttu on tietenkin tuottaa pelaajia Liigaan ja Mestikseen. Mutta silloin kun on peli, niin eihän sitä mistään muusta pelata kuin voitosta. Sarjasysteemin muutos luo myös painetta voittamiseen. Joulun jälkeen kymmenen parasta jatkaa ylemmässä sarjassa, joten alusta asti pitäisi saada pisteitä, Saarinen pohtii.
– Jätkille voittaminen ja mestaruudet on tietysti se isoin juttu. Meidän valmentajien tehtävänä on tasapainoitella harjoittelun ja pelaamisen välillä. Välillä pelaajia kehittäessä panostetaan harjoitteluun vähän pelienkin kustannuksella. Niin kuin Pate sanoi, niin tämä sarjaohjelma aiheuttaa omat ongelmansa pitkäjänteisessä kehittämisessä. Sinne kymmenen joukkoon olisi päästävä, sillä pelin tasossa on iso ero ylemmän ja alemman sarjan välillä, Poikonen miettii.
Äijäporukka pistää laidat soimaan
Valmentajat istuvat Hakametsän uumenissa tutussa omassa pienessä kopissaan ja odottavat jälleen yksien harjoitusten alkamista. Salamavalot eivät näihin koppeihin ylety, mutta valmennuskaksikko viihtyy työssään.
– Viime talvena oli jo vähän puhetta, että Tuukka tähän tulee ja ei minulla ollut mitään ongelmia jatkaa tässä. Tuukka oli tuttu jo aamutreenikuvioista ja tiedossa oli, että aika samalla sapluunalla mennään kuin viime vuosina. Nuorten kanssa on mukavaa tehdä hommia varsinkin tässä A:ssa. Jätkät tietävät, että seuraava steppi on ammattilaisuus tai ainakin puoliammattilaisuus ja motivaatio on sitten sen mukainen. B:ssä joku vielä voi harrastaa jääkiekkoa, mutta A-nuorten SM-liigassa tämä on jo tavoitteellista kilpaurheilua. Innolla tässä odottaa kauden alkua, yli 500 ottelua SM-liigaa omalla peliurallaan tahkonnut Saarinen juttelee.
Poikonen palaa tuttuun koppiin parin vuoden tauon jälkeen, joka vierähti B-nuorten parissa.
– Voi sanoa, että B-nuoret on sellainen valmennuksen korkeakoulu. Siellä tulee eteen kaikki mahdolliset asiat ja siellä saa keskittyä valmentamisen ohella paljon myös kasvattamiseen. A:ssa on jo eri meininki, eikä ihan kaikkia asioita tarvi miettiä. Vanhemmat jätkät ohjeistavat nuorempia ja touhu on selkeästi aikuisempaa. Nyt saa pistää enemmän voimavaroja siihen itse valmentamiseen.
Ilveksessä on totuttu näkemään aina kiekollisesti taitavia pelaajia. Päävalmentaja Poikosen mukaan tämän kauden Ilveksen A-nuoret antavat kiekon lisäksi liikettä myös kaukalon laidoille.
– Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tulee riittämään. Sen voin luvata, että Ilveksen A taklaa enemmän kuin moni muu joukkue ja varmaan tässä hallissa ei ole hetkeen taklattukaan niin paljoa. Meillä on isokokoinen äijäporukka, joka pelaa varmaan vähän erilaista kiekkoa kuin on totuttu, mutta unohtamatta niitä perinteisiä Ilves-arvoja.
