Hakametsässä käytiin sunnuntaiaamupäivänä perinteikäs Ilveksen ja Tapparan fanien välinen kiekkokamppailu. Ilves viritteli kolmannessa erässä eilisen liigapelin tapaan kiriä, mutta aika kellossa loppui kesken ja Tappara vei voiton lukemin 4-6. Fanipeleissä tulosta tärkeämpää on kuitenkin tarjota kannattajille mahdollisuus pelata legendaarisessa Hakametsässä oman suosikkijoukkueensa paidassa.
Pelin jälkeen Ilveksen pukukopissa kävi normaali pelin jälkeinen kuhina. Jutut ja huumori lensivät, kun pelaajat kävivät päivän pelin tapahtumia läpi. Jokunen pelaajista ehti vastailla ja analysoida pelin tapahtumia haastattelunkin muodossa. Omien laskujensa mukaan neljättä tai viidettä kertaa fanipelissä pelaamassa ollut Ossi Hartikainen kertoi tapahtumasta seuraavasti.
– Mukava oli pelata taas. Vähän ehkä läpsyttelyä peli oli välillä, mutta ihan mukavaa peliä puolin ja toisin. Hyviä tapahtumia nämä ovat aina olleet ja mukava, että tälläistä järjestetään.
Fanipeleihin joukkue kasataan nopeasti ja jäähän ehditään hakea yhdessä tuntumaa vain muutama minuutti ennen peliä.
– Eipä se oikeastaan haittaa. Sehän on oikeastaan aika perus harrastemeininkiä, että hallilla sitten katsotaan millä porukalla tänään pelataan, Hartikainen totesi.
Puolustajana pelannut Jari Katara oli mukana ensimmäistä kertaa.
– Ensimmäistä kertaa ollaan tässä pelissä tosiaan. Hienolta kyllä tuntui – saa lapsille kertoa, että iskäkin on nyt pelannut Hakametsässä, Katara hymyili pelin jälkeen.
Katara ja kolme muuta puolustajaa saivatkin tehdä täyden päivätyön Hakametsässä poisjääntien takia. Kunto kuitenkin kesti loppuun asti.
– Kyllä se nyt kesti, mutta kyllä siinä lämminkin tuli. Olisi se ollut ehkä hyvä, että olisi ollut vielä yksi pakkipari lisää. Itselläni ei ole paljon mitään joukkuetaustaa jääkiekosta, mutta höntsää on menty. Kuntoa tulee pidettyä muutenkin yllä – se on se tärkein asia, puolustaja mietti pyyhkiessään hikeä otsaltaan.
Pelaaminen Ilveksen paidassa Hakametsässä oli iso juttu ensikertalaiselle.
– Kyllä se hieno tunne oli. Eilen illalla katselin peliä ja mietin, että huomenna ollaan tuolla askissa itse. En ole ennen päässyt tässä kaukalossa pelaamaan, Katara tunnelmoi.
Comeback ja hokkarit naulaan
Tuomariksi peliin oli kaivettu mies, joka tätä nykyä katsoo pelit vähän korkeammasta perspektiivistä. Fun Tampereelle Ilveksen pelit selostavalta Mikko Aaltoselta löytyy vankka kokemus tuomaroinnista aikaisemmilta vuosilta.
– Ei se tempo niin kauhean kova ollut tässä pelissä, mutta kun siellä yksin painoi menemään niin kyllä siinä hyvän hien sai aikaiseksi. Mukavaa peliä kaikkiaan, Aaltonen mietti pelin jälkeen.
Vaikka vastakkain olivat kiihkeät paikallisvastukset, pysyi ikämiessäännöillä pelattu ottelu siistinä.
– Peli pysyi siistinä. Sopivasti oli tunnetta ja pikkuisen vääntöjä maalin edessä. Mutta ei mitään mistä olisi jäänyt traumoja, Aaltonen naurahti.
Vaikka pilli pysyi edelleen tiukasti Aaltosen hallussa, ei kiireinen selostaja kaipaile ainakaan tällä hetkellä kaukalon puolelle.
– Ennen selostushommia mietin vielä hetken aikaa, että pitäisikö lähteä uudestaan kokeilemaan tuomarinuralle. Mutta kyllä tämä nyt saa jäädä näihin kerran vuodessa vihellettäviin fanipeleihin – se riittää minulle ainakin toistaiseksi.
Pelin jälkeen käytiin vielä joukkueiden välinen rangaistuslaukauskisa, jossa jokainen pelaaja pääsi kokeilemaan taitojaan. Yksi Ilveksen onnistujista oli hyökkääjä Marko Toivonen, joka harmitteli pelin jälkeen joukkueensa tehottomuutta.
– Tappio tietenkin aina ketuttaa, mutta muuten ihan jees – ihan kivoja tapahtumia nämä ovat. Kyllä se maalinteosta meillä jäi tänään kiinni. Ainakin itselläni se oli tosi vaikeaa tänään, Toivonen päivitteli.
Ottelun jälkeen Toivonen kertoi, että tämänkertainen fanimatsi jää oman uran viimeiseksi ja hokkarit menevät pelien osalta naulaan.
– Onhan se hieno tapa lyödä hokkarit naulaan tekemällä Hakametsässä rankkarista maali Ilves-paita päällä, hyökkääjä fiilisteli.
Mutta onhan niitä lopettamispäätöksiä ennenkin pyörretty..
– Niinno ainahan sitä täytyy jättää se pieni jos, Toivonen hymyili.
Holvastin Hasek juttupäällä
Ilveksellä oli käytössä laadukas maalivahtikaksikko. Pelin ensimmäisen puolikkaan pelannut ja useammankin näyttävän heittäytymisen esittänyt maalivahti Matti Torvinen oli tyytyväinen päivän peliin.
– Pelihän oli oikein hyvälaatuista lähtökohdat huomioon ottaen. Yritystä löytyi ja peli oli reilua ja rehtiä puolin sun toisin, maalivahti kertoi varusteita pakatessaan.
Maalivahdeista puhutaan usein omana rotunaan, eikä fanipelin molari Torvinen tee asiassa poikkeusta kun vauhtiin päässyttä tarinaa kuuntelee.
– Aikalailla tasan vuosi sitten olen itse viimeksi ollut maalissa. Tässä on Sotshin jälkeen tullut pidettyä sellaista Tim Thomasin tyylistä olympiataukoa. Viimeisimpien vuosien aikana ei tosiaan ole ihan hirveästi tullut oltua maalissa, mutta mitään virallista ilmoitusta lopettamisesta ei kuitenkaan ole julkaistu. Olen vaan puolivahingossa pidellyt kynttilää vakan alla torjuntahommien suhteen, ”Holvastin Hasek” avasi viime vuosien kuvioitaan.
Maalivahti oli ensimmäinen pelaaja hallilla, mutta viimeinen jäällä. Tilannetta kompensoitiin loppupäästä molarin vasta miettiessä suihkuun menemistä muiden jo poistuttua hallilta.
– Siinä kävi vähän sellainen klassinen ajankäytöllinen nukahdus ennen peliä. Se täytyy tietysti laittaa vähän järjestävän organisaationkin piikkiin, kun peli alkoi lähes vartin käsitystäni aiemmin. Ehdin siinä neljä lämmittelyvetoa ottaa, että siihen nähden meni erittäinkin hyvin, veskari pohti kiireistä alkua.
Nopean alun jälkeen hyvään vireeseen päässyt Torvinen olisi tarvittaessa voinut huhkia vaikka koko pelin.
– Kyllä siinä alkoi koneet käynnistyä ja pelihuumori lisääntyi koko ajan pelin edetessä. Mutta etukäteen oli sopimuksessa sovittu, että puoliksi vedetään ja näillä mentiin. Maalivahtipeliin voidaan olla tänään kokonaisuutena tyytyväisiä.
Juttupäällä ollut maalivahti käänsi katseensa myös jo tulevaan.
– Urheilijalla pitää aina olla tavoitteena saada uusia haasteita ja mennä eteenpäin. Tässä oli nyt kymmenisen vuotta taukoa edellisen kutsun jälkeen, että jos näillä näytöillä löytyisi paikka seuraavaankin peliin, Torvinen virnuili.
”Hauskaa meininkiä joka vuosi”
Yksi fanipelien veteraaneista Ilveksellä oli numerolla kolme pelannut Kimi Kossi. Yleensä puolustajana pelaava Kossi pelasi tänään laiturin tontilla.
– Hyvää vääntöä oli. Loppuun asti taisteltiin, mutta ei vaan pomppinut sisään ja vastustajan veskari otti pari aika maagista koppia tänään, Kossi analysoi.
Mistä se tarvittava terävyys maalintekoon voitaisiin löytää?
– Eiköhän sitä taas ulkojäillä aleta hiomaan. Sinne ainakin itsellä matka vie, kun ne jäät vaan ensin tulevat.
Kossilla on useamman vuoden perspektiivi fanipeleistä.
– On näitä varmaan joku kuusi tai seitsemän tullut pelattua. Ei nämä hirveästi vuosien varrella toisistaan ole eronneet. Tänään oli aika tasainen matsi ja toivottavasti ensi vuonna kääntyy tuloskin toisin päin.
Ilveksen joukkueella on kokeneen pelaajan mielestä ollut aina hyvä yhteishenki.
– Alkuun oli tietysti penkillä vähän hiljaista, mutta kyllä siinä huumori pikku hiljaa pelin edetessä alkoi lentämään. Hyviä jätkiä täällä on aina ja hauskaa meininkiä on ollut joka vuosi, Kossi kiittelee.
Oma henkilökohtainen avausmaali on vielä Kossilla fanipeleissä tekemättä. Tänäänkin muutama paikka siihen oli.
– Yritetään, yritetään. Nyt oli kymmenen sentin päässä, mutta ensi vuonna se voi mennä jo sisään.
Kertaalleen Kossi oli lähellä heittää kiekon reppuun komealla luistinkeskityksellä.
– Yritin lähinnä tavoittaa kaveria maalin edestä sellaisella keskityksellä. Jalkapallotausta näkyy, Oriveden Tuiskun lahja Ilvekselle kertoo.
