Haastattelu

Jyrki Seppä 60 vuotta – Ilves-Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtaja haastattelussa

Marko Herckman
Aarno Vuorinen/Ilves ry:n kuva-arkisto

Jyrki Seppä täyttää sunnuntaina marraskuun 14. päivä 60 vuotta. Tampereen Kaukajärvellä Ilveksen riveihin pikkupoikana hypännyt Seppä pääsi peliurallaan NHL:ään asti. Tällä hetkellä työ Ilveksen puolesta jatkuu Ilves-Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Haastatelussa Seppä muistelee peliuraansa ja avaa Ilveksen liigajoukkueen nykytilannetta, sekä tulevaisuuden suunnitelmia.

San Franciscon pingviini

Jyrki Seppä syntyi Tampereella marraskuun 14. päivä 1961. Ensimmäiset elinvuodet menivät Kalevassa, mutta vuonna 1966 Sepän urheilullinen perhe muutti silloin tuoreeseen Kaukajärven lähiöön. Liikunta ja urheilu on ollut Sepän elämässä mukana pikkupojasta lähtien.

– Meidän perhe oli kova urheiluperhe, mutta nimenomaan yksilöurheilussa. Isä oli poliisina Tampereella ja hiihti Tampereen poliisiurheilijoissa ja veljet hiihtivät myös. Itsekin hiihdin kilpaa pikkupoikana ja ainakin neljännellä luokalla voitin koulujen väliset hiihtokilpailut.

Ladut vaihtuivat kuitenkin pikku hiljaa kaukaloon.

– Siinä Kaukajärvellä ihan meidän talon edustalla oli silloin jääkiekkokaukalo. Kävin siinä luistelemassa ja kun junnujoukkueiden harjoitukset syksyllä alkoivat, niin olin siellä paljon katselemassa ja roikkumassa kaukalon laidalla. Isä sitten kysyi haluaisinko mennä mukaan pelaamaan ja siitä se sitten F-junioreissa lähti. Muistan vielä ensimmäisen pelinkin – pelattiin silloin Pyynikin F-junioreita vastaan ja voitettiin 5-1. Tein ne kaikki viisi maalia, että ei se ihan huonosti alkanut, Seppä hymyilee muistellessaan kiekkoilijan polkunsa alkuvaiheita.

Noina aikoina Ilveksen kaupunginosatoiminta oli voimissaan. Seppä aloitti kaupunginosajoukkueessa ja seuraavan vuonna pääsi jo edustusjoukkueenkin matkaan. Pelejä kertyi molemmissa joukkueissa.

– Siihen aikaan pelattiin sekä ykkösjoukkueen pelejä, että kaupunginosajoukkueiden pelejä. Meidän kaupunginosajoukkueen nimi oli San Francisco Penguins. Silloinhan joukkueiden nimet tulivat Pohjois-Amerikasta NHL-joukkueiden mukaan, mutta sitä en tiedä mistä meidän joukkueen nimi tuli kun ei sellaista seuraa ollut. Mutta siellä Montrealin ja Toronton seassa D-junioreissa oli meidän Kaukajärven San Francisco Penguins, Seppä naurahtaa.

– Silloin oli aina kaksi ikäluokkaa yhdessä ja enimmäkseen pelattiin niitä edustusjoukkueen pelejä. Heikkilän Kari jonka kanssa sitten SM-sarjassakin aloitettiin yhtä aikaa, pelasi jo kaupunginosajoukkueessa samaan aikaan ja muutenkin siellä oli paljon pelaajia, joiden kanssa pelattiin myöhemminkin yhdessä.

Jääkiekko vei lopulta mukanaan, mutta teini-ikään asti Jyrki Seppä liikkui ja harrasti monipuolisesti.

– Nuorena oli paljon muitakin lajeja mukana. Kaukajärvellä oli silloin kova melontabuumi. Mika Savilahden isä ja Eero Savilahden pappa asui samassa talossa meidän kanssa ja käynnisti silloin Pirkan melojien junioripuolta ja siinä olin monta vuotta mukana. Lisäksi pelasin Pyrinnössä koripalloa, työnsin kuulaa ja hiihtokin oli osittain edelleen mukana. Taisin olla jotain 13-14 vuotias kun ne muut lajit jäivät pois ja jääkiekko jäi omaksi lajiksi.

Ikäluokkansa kärkipelaajia

1970-luvulla maailma oli vielä kovin erilainen nykypäivään verrattuna. Ei Jyrki Seppäkään silloin vielä harvinaisesta jääkiekkoammattilaisuudesta haaveillut, mutta tavoite edustusjoukkueessa pelaamiseen kirkastui ajatuksiin melko varhaisessa vaiheessa.

– Me voitettiin Ilveksessä silloin kaikissa muissa ikäluokissa kuin C-junioreissa Suomen mestaruus. Olin kuitenkin niissä joukkueissa aina meidän joukkueen kärkipakkeja ja siinä se kirkastui, että voisi tästä jotain tullakin. Ei siihen aikaan ammattilaisuutta miettinyt, mutta haaveita oli edustusjoukkueeseen pääsystä ja poikien maaotteluedustuksista.

Kun ikää oli 17 vuotta, niin haave pääsi realisoitumaan. Ensimmäinen kausi meni vielä pienemmässä roolissa, mutta toisella kaudella Seppä kantoi jo isoa vastuuta Ilveksen puolustuksessa.

– Se oli se vuosi kun Ilves ja Koovee yhdistyivät. Pelaajia tuli silloin todella paljon ja kilpailu pelipaikoista oli kova. Pääsin ensimmäisenä vuonnakin pelaamaan säännöllisesti, mutta en missään nimessä mitään kärkiminuutteja. Aloitin vielä syksyllä A-junioreissa, mutta pääsin sitten kauden aikana edustusjoukkueen mukaan.

– Seuraavana vuonna valmentaja Määttäsen Raimo laittoi meidät Heikkilän ”Kaken” kanssa pakkipariksi ja meillä lähti peli kulkemaan tosi hyvin yhdessä. Niiltä ajoilta on kyllä hyviä muistoja.

Seppä pääsi pelaamaan myös yhdet nuorten MM-kisat, joista kotiin tuomisina oli MM-hopeaa. Samassa joukkueessa pelasi myös Risto Jalo.

– Edellisvuonna tipuin kisoista viimeisten joukossa, mutta seuraavana vuonna pääsin mukaan. Kisat oli silloin Saksassa ja saavutettiin hopeaa. Se oli hieno kokemus, Seppä muistelee.

Jyrki Seppä on nykyisessä roolissaan hyvin kartalla nykypäivän nuorten kiekkoilijoiden tilanteesta. Urheilujohtaja Timo Koskela johtaa Ilveksen urheilullisen puolen tiimiä, johon Seppä ja Ilves-Hockey Oy:n toimitusjohtaja Risto Jalo kuuluvat.

– Kyllä ajat ovat kovin erilaiset nykyään. 15-vuotiaasta lähtien saa nykyään sääntöjen mukaan käyttää ulkopuolisen agentin palveluita ja se on välillä haasteellista. Jotenkin toivoisi, että annettaisiin poikien vielä niin nuorena pelata ja käydä koulunsa, eikä sotkettaisi rahaa vielä mukaan siinä vaiheessa. On kova haaste, että siinä iässä pysyy nuorten poikien ja perheenkin pää kasassa. Kyllä ne lahjakkuudet sieltä joka tapauksessa esiin tulee ja jokainen saa jossain kohtaa ansaitsemansa, Seppä pohtii.

Pohjois-Amerikkaan ensimmäisten joukossa

Kahden Ilveksessä pelatun liigakauden jälkeen oli edessä muutto Helsinkiin.

– Hain kirjoitusten jälkeen opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon. Pääsin sinne toisena vuonna ja sitä kautta päädyin Jokereihin pelaamaan. Opiskelu yliopistossa oli ainakin silloin sen luontoista, että pelaaminen Tampereella ja opiskelu Helsingissä ei olisi onnistunut.

NHL-seura Winnipeg Jets varasi puolustajan vuonna 1981 numerolla 43. NHL-varaukset olivat tuolloin vielä harvinaisia ja Seppä olikin Markus Mattssonin ja Jari Viitalan jälkeen vasta kolmas Ilves-pelaaja joka varauksen sai. Samana vuonna Ilveksestä varattiin Risto Jalo.

– Kyllä ne kuviot oli silloin ihan erilaisia. Muistan kyllä kun Saksassa nuorten MM-kisoissa muutama NHL scoutti jutteli ja haastatteli minua, mutta ne nyt olivat vain sellaisia keskusteluja, enkä niitä sen kummemmin noteerannut. Aamulehdestä sitten luin, että minut oli varattu. Ei se kovin kovaa hypeä siihen aikaan ollut, Seppä naurahtaa.

Vaikka kotimaassa oli opiskelupaikka yliopistossa, päätti Seppä lähteä yhden Jokereissa pelatun kauden jälkeen kohti tuntematonta.

– Suhtauduin kuitenkin niin ammattimaisesti jääkiekon pelaamiseen, että ilman muuta halusin lähteä kokeilemaan kun varaus tuli. Ajattelin, että voin kuitenkin hoitaa opiskelut loppuun myöhemminkin. Armeijankin kävin vasta niin sanotusti vanhana miehenä kun sieltä Suomeen palasin.

Vielä neljä vuosikymmentä sitten NHL oli kanadalaisten sarja. Eurooppalaisia pelaajiakin jo oli, mutta asenteet heitä kohtaan vaihtelivat paljon.

– Se riippui varmasti hirveän paljon joukkueesta ja organisaatiosta. Winnipegin silloinen valmentaja Tom Watt oli tullut yliopistomaailmasta ja hänen ajatusmaailmaansa eurooppalaiset sopivat hyvin. Hänen esimiehensä oli taas kova Montrealin entinen pelaaja John Ferguson, joka oli taas perus kanadalaisuuden ja sen pelityylin kannattaja.

Sepän ensimmäinen vuosi Kanadassa kului farmijoukkue Shertbrooke Jetsin riveissä AHL:ssä.

– Sherbrooke oli uusi joukkue AHL:ssä ja Quebecissä. Siellä meillä oli ensimmäisenä vuonna päävalmentaja, joka oli umpiranskalainen, eikä ymmärtänyt eurooppalaisista yhtään mitään – ei varmaan edes tunnustanut, että eurooppalaiset voivat pelata jääkiekkoa. Hänelle kävi ikävästi kun hän sairastui kesken kauden syöpään ja joutui jäämään pois, Seppä muistelee ensimmäistä vuottaan.

Kun Ron Racette joutui sairastumisen takia jäämään pois pestistään, tilalle tuli nykyisin NHL-seura Dallas Starsia ja mm. Ilves-kasvatti Roope Hintziä valmentava Rick Bowness.

– Bowness pelasi viimeisiä vuosiaan, eikä löytänyt enää oikein Winnipegistä peliaikaa. Hän tuli sitten Shertbrookiin pelaamaan ja valmentamaan ja jatkoikin siellä myös seuraavalla kaudella. Bowness ymmärsi kyllä hyvin eurooppalaista pelaajaa ja peliä.

– Mutta kyllä se silloin selvä peli oli. Jos kaksi pelaajaa oli saman tasoisia ja toinen niistä eurooppalainen ja toinen kanadalainen, niin kyllä se kanadalainen sitten pelasi. Eli kyllä eurooppalaisen piti olla aina selvästi parempi samalla pelipaikalla, että peliaikaa sai.

Vaikka eurooppalaisia oli vähän, niin Seppä sopeutui Pohjois-Amerikan elämänmenoon hyvin.

– Sopeuduin sinne kyllä tosi hyvin. Asiaa varmasti edesauttoi se, että olin ollut hyvä koulussa ja ainakin omasta mielestäni osasin puhua hyvää englantia, sekä ennen kaikkea uskalsin puhua sitä. Sillä on todella iso merkitys siellä. Jos ei puhu, niin jää kyllä ulkopuolelle vaikka olisi miten hyvä pelaaja. Ei siellä tarvi suuna ja päänä olla, mutta jutuissa pitää pystyä olemaan mukana.

NHL-pelejä kertyi puolustaja Sepälle lopulta 13. Enemmänkin mahdollisesti olisi ollut saatavilla, mutta Seppä ei turhaan jossittele asialla.

– Olin siellä jo heti varauksen jälkeen ensimmäisen kerran leirillä ja se meni tosi hyvin. Sieltä kysyttiin, että mitä pitää tehdä, että jään sinne. Olin kuitenkin jo päättänyt, että tulen vuodeksi Suomeen opiskelemaan ja pelaamaan, ennen kuin lähden Pohjois-Amerikkaan. Se varmaan oli jälkikäteen ajateltuna virhe ja varmaan silloin olisi saanut yhdensuuntaisen sopimuksen heti. Toisena vuonnakin leiri meni hyvin, mutta vähän siellä oli eri ääni kellossa ja kai siellä haluttiin kouluttaakin vähän nuorta pelaajaa. Kokemus oli kuitenkin hieno, vaikka pelillisesti olisikin voinut olla enemmän saatavissa. Turha niitä on kuitenkaan jossitella.

NHL-pelit ovat jääneet kuitenkin pysyvästi mieleen. Winnipeg on todellinen kiekkokaupunki, joka hengittää jääkiekkoa. Kaukalossa tuli vastaan monia jääkiekkomaailman ehdottomia legendoja.

– Olihan se kova sarja ja hieno muisto on jäänyt. Vauhtia riitti ja peli oli kovaa. Kyllä siellä kovia pelaajia tuli kohdattua. Silloin Islanders oli hallinnut vielä NHL:ää ja sieltä on jäänyt mieleen Bryan Trottier. Se oli minun toinen tai kolmas pelini ja mieleen on jäänyt, kuinka kova kamppailemaan Trottier oli. Edmonton Oilers oli silloin nousemassa dynastiaksi ja olihan se hieno katsoa Wayne Gretzkyn ja Jari Kurrin yhteispeliä, vaikka itse toisella puolella olikin. Ja kyllä joku legendaarisessa Madison Square Gardenissa pelaaminen on jäänyt mieleen jo ihan sen erityislaatuisuuden takia, Seppä muistelee neljän vuosikymmenen takaisia aikoja tarunhohtoisessa sarjassa.

Paluu kasvattajaseuraan ja uutta menestystä rakentamaan

Kahden Pohjois-Amerikan vuoden jälkeen Seppä palasi Suomeen ja Jokereihin. Se jäikin viimeiseksi vuodeksi peliuralla.

– Polvesta repesi sivusiteet. Samaan aikaan oli sopimusepäselvyyksiä ja suullisista sopimuksista ei pidetty kiinni. Se vaikutti loukkaantumisen lisäksi intoon ja motivaatioon, jonka kautta lopetuspäätös sitten tuli tehtyä. Ainahan sitä voi jossitella, että olisiko peliuralla ollut vielä enemmän mahdollisuuksia, mutta se on lopulta ihan turhaa.

Peliuran päätyttyä Seppä muutti perheineen Etelä-Savoon. Ura jatkui kiekkoilun sijaan bisnes-maailmassa, mutta jääkiekko on ollut tavalla tai toisella mukana lähes koko ajan.

– Muutettiin Savonlinnan kupeeseen Kerimäelle. Olin silloin pankissa töissä ja SaPKon toiminnassakin mukana ihan osakkeenomistajanakin. Pojat alkoivat pelaamaan jääkiekkoa ja olin heidän kauttaan mukana myös SaPKon junioreiden touhuissa. Siellä oli yhdessä kohtaa tarvetta -87 ikäluokan valmentajalle ja lupauduin pariksi vuodeksi mukaan. Meillä oli silloin hyvä joukkue ja kilpailtiin Jukureiden kanssa alueen parhaan porukan tittelistä, mm. Tuukka Raskia noina vuosina valmentanut Seppä muistelee.

Vaikka Seppä ei peliuransa jälkeen Ilveksen päivittäisessä toiminnassa ollut mukana ennen vuotta 2017, oli hän kuitenkin hyvin kartalla kasvattajaseuransa tapahtumista.

– Lagerstamin ”Ekku” sai aikanaan minut ostamaan hyvin pienen määrän Ilveksen osakkeita. Koko ajan olen taustalla aika tarkkaankin seurannut, mitä Ilveksessä tapahtuu ja aika hyvä tietokin siitä on ollut, vaikka mitään vastuuroolia ei ole ollutkaan.

Ilvesläisten pitkään ja hartaasti odottamat organisaatiomuutokset nytkähtivät käyntiin viitisen vuotta sitten. Seppä muistelee muutoksen alkua lämmöllä. Seppä oli Risto Jalon kanssa alusta asti käynnistämässä muutoksia.

– Sitten silloin 2016-17 vuodenvaihteessa tuli ”Ripan” kanssa puheeksi, että nyt olisi viritteillä sellainen asia, että Vincent Manngard on ymmärtänyt kuinka haastavaksi tilanne on ajautunut ja olisi tällä kertaa oikeasti luopumassa Ilveksestä, jos löytyisi hyvät jatkajat. Ripan kanssa tutkittiin lukuja ja numeroita ja hän samalla taustalla hankki koko ajan uusia ihmisiä projektiin mukaan. Itselläni se oli edellytyksenäkin, että saadaan kasaan hyvä porukka, jossa on useampi ihminen, jotka lähtevät viemään asiaa eteenpäin.

– Se porukka saatiin kasaan ja saatiin vielä hyvä lähtölaukaus kun pelattiin heti keväällä pitkät playoffit Tapparaa vastaan. Se olisi voinut päättyä silloin jo ihan vaikka jättipottiin, mutta toisaalta itse arvostan sitä, että menestys tulee koko organisaation pitkäjänteisen hyvän työn tuloksena. Ja sen takiahan tässä nyt ollaan, että sitä urheilullista menestystä tullaan saavuttamaan ja fanit saa nauttia siitä, Ilves-Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2017 ollut Seppä painottaa.

Ilveksen toiminta on ollut siitä lähtien nousujohteista. Sen voi todeta niin talousluvuista kuin urheilulliseltakin puolelta. Seuraava iso asia on jo ovella kun tamperelaisseurat vaihtavat joulukuussa Hakametsän huippumoderniin Tampereen kannen areenaan.

– Hyppy areenalle tulee juuri sopivaan aikaan. Me ollaan aika hyvään vaiheeseen päästy tällä vanhalla kuviolla ja toimintamallilla. Meillä on kuitenkin tavoitteena olla jatkossakin kasvuyhtiö ja parantaa tekemistä kaikilla meidän organisaation osa-alueilla ja uskon, että uusi areena tuo tähän kohtaan juuri sopivan buustin.

Kaiken perusta on kuitenkin talouden tasapaino, jota rakennetaan huolella ja vakaasti.

– Meillä on tässä ollut hyviä vuosia oikeastaan kaikki mitä tässä nyt oltu, mutta historian kautta meidän pääomareservi on vielä aika ohut. Isoja hyppäyksiä ei kerralla pystytä tekemään vaan mennään askel kerrallaan eteenpäin. Hienoahan se olisi, että sinne taseeseen saataisiin kerättyä vähän enemmän omaa pääomaa, niin se toisi vähän sellaista lisäselkänojaa toimintaan. Sitä tässä nyt tavoitellaan. Alusta asti on tehty pelkästään runkosarjabudjettia ja tehdään edelleen. Nyt kun koronan takia pudotuspelituotot ovat jääneet olemattomiksi, niin sitä merkittävää tulosta ei ole tullut, Seppä muistuttaa maltista.

Samaan aikaan talouden kanssa myös urheilullinen puoli on mennyt eteenpäin.

– Kyllä meillä minun mielestäni on joka vuosi ollut himpun verran parempi joukkue. Joka vuosi meillä on ollut todella hyviä yksilöitä, mutta jos katsotaan meidän tämän kauden joukkuetta, niin meillä on tuloksen tekoon pystyviä pelaajia joka ketjussa kun kaikki ovat terveinä. Toki kaikki ei ole kiinni vain joukkueen materiaalista vaan myös valmennuksella on iso rooli.

Ilves lähti maaottelutauolle sarjakärjessä. Se totta kai hymyilyttää myös hallituksen puheenjohtajaa.

– Ja kun mietitään, että eihän meidän peli ole vielä tällä kaudella ole ollut kuin hetkittäin sitä mitä tavoitellaan, niin silti ollaan tälläkin suoritustasolla tällä paikalla missä nyt ollaan. Toki pitää muistaa, että sarja on erittäin tasainen, mutta kyllä se silti hyvältä tuntuu, sitä on ihan turha kiistää.

”Olen aina ollut ilvesläinen”

Vaikka kaikki tietävät, että Tampereen uusi Areena tulee tarpeeseen ja mahdollistaa Ilveksen organisaation kehityksen, niin Hakametsän taakse jättäminen on tunteellinen paikka kaikille ilvesläisille. Niin myös Jyrki Sepälle.

– Kyllä se edelleen muistissa on kun pikkupoikana tultiin bussilla numero 24 Vuohenojalle ja siitä juostiin Hakametsään. Halliin mahtui 10200 katsojaa ja päädyt oli seisomakatsomoita. Siinä sitä roikuttiin päätylaidalla ja hakattiin sitä peleissä. Ei sitä voi kieltää, että hienoja ja unohtumattomia muistoja on.

Nostalgiaan ei kuitenkaan ole varaa jäädä, jos haluaa viedä seuraa eteenpäin.

– Kun katsoo halliasiaa tästä nykyisestä paikastaan, niin kyllähän uusi areena tuo meille ja tamperelaiselle jääkiekolle todella paljon uusia mahdollisuuksia. Maailma kehittyy ja jos jotain haluaa tavoitella, niin kyllä siinä kehityksessä pitää olla mukana. Ison hatunnoston annan Tampereen kaupungille, joka lähti pääomistajana tätä asiaa toteuttamaan, Seppä kiittelee.

Vaikka Seppä on elämässään kiertänyt ja asunut eri puolilla maailmaa, niin Ilveksellä on aina ollut iso merkitys.

– Kyllä sillä on ollut läpi elämän iso merkitys minulle. Välillä on ollut pitkiä aikoja, että ei ole ollut missään tekemisissä seuran kanssa, mutta kyllä olen itseni kokenut aina ensin ilvesläiseksi. Kyllä se on tuolla takaraivossa ollut koko elämän näin.

Seppä on hyvillään myös koko Ilves-yhteisön tilanteesta.

– Kannattajia vartenhan tätä tehdään. Kun katsoo meidän katsojamääriä tässä koronankin jälkeen, niin hattua nostan meidän kannattajille. Se on todella hieno homma. Ja kyllähän täällä on sellaista kulttuuria, jota ei monelta paikkakunnalta löydy. Se on näkynyt tälläkin kaudella eri 90-vuotisjuhlallisuuksissa ja varmaan huipentuu sitten viimeisessä Hakametsän pelissä, sunnuntaina 60-vuotissyntymäpäiväänsä hiihtäen viettävä Seppä myhäilee.

Sarjataulukko

#JOUKKUEOPP/O
1 KooKoo27481.78
2 Kärpät25471.88
3 TPS23462.00
4 Pelicans25461.84
5 HIFK26451.73
6 Ilves24451.88
7 Tappara25391.56
8 HPK23371.61
9 Jukurit26371.42
10 Sport26361.38
11 KalPa27321.19
12 Lukko22291.32
13 SaiPa28291.04
14 JYP25271.08
15 Ässät24210.88

TWITTER

Lisää aiheita

27.11.2021 / Otteluraportti

Ilves nappasi kaksi pistettä sarjakärjen vieraana

Haikeiden Hakametsä-hyvästien jälkeen Ilves matkasi Kouvolaan sarjakärki KooKoon vieraaksi. Väkevän ensimmäisen erän aikana saavutettu 0-3 johto ei riittänyt ratkaisuun varsinaisella peliajalla, mutta kaksi pistettä saatiin...

LUE LISÄÄ


26.11.2021 / Otteluraportti

Ilves ja kotiyleisö jätti Hakametsälle koskettavat hyvästit

Suomalaisen urheiluhistorian yksi merkittävimpiä aikakausia päättyi perjantaina Hakametsässä. Ilves ja täyteen pakattu kotiyleisö pääsi kokemaan hakametsän viimeisessä ottelussa suuria tunteita, kyyneleitä ja paljon muistoja. Upea...

LUE LISÄÄ


26.11.2021 / Uutinen

Ilveksen Black Friday -tarjoukset ovat täällä!

Ole nopea ja nappaa aitiot ja liput verkkokaupastamme uudelle kotiareenalle villiin Black Friday -hintaan. Huippu tarjouksia luvassa myös Ilves-Kaupan puolella. Nokia Arena otteluliput -50% Ottelulippujen...

LUE LISÄÄ