1. Etusivu
  2. Haastattelu
  3. Marek Langhamerin pitkä tie Moravská Třebovásta Nokia Arenan suosikiksi

Marek Langhamerin pitkä tie Moravská Třebovásta Nokia Arenan suosikiksi

Vesa Suonsyrjä

Tässä henkilökuvassa pureudutaan Ilveksen maalivahti Marek Langhamerin uraan ja ajatuksiin pienestä Moravská Třebován kaupungista alkaneesta matkasta, joka on tuonut miehen Pohjois-Amerikan ja Venäjän kautta Tampereelle ja Ilvekseen.

Marek Langhamerin paitaa koristaa hänen syntymävuotensa mukaan valikoitunut numero 94. Pienessä kotikaupungissaan Moravská Třebovássa Langhamer varttui rauhallisessa ympäristössä alle kymmenentuhannen ihmisen maalaiskaupungissa, joka sijaitsee Pardubicen alueella Tšekin tasavallassa.

-Olen todellakin pienen kaupungin poikia, vanhempani asuvat Moravská Třebovássa edelleen ja minulla sekä vaimollani on sieltä neljänkymmenen minuutin ajomatkan päässä talo Olomoucin kaupungissa nykyisin. Kaupungin pienestä koosta huolimatta siellä oli lapsuudessani mahdollisuus harrastaa jalkapallon ja jääkiekon lisäksi alueella hyvin suosittua kilpapyöräilyä, taustoittaa Marek.

-Aiemmin minua kutsuttiin nimellä ”Hammer” saksankielestä kääntyvästä nimestäni ”long hammer – pitkä vasara” johtuen, mutta täällä Tampereella minua kutsutaan etunimelläni, avaa Marek sukunimensä taustaa.

Kaudelle 2008-09 teini-ikäinen Marek Langhamer siirtyi pelaamaan itsekin kannattamansa HC Pardubisen riveihin vajaan sadan kilometrin päähän kotoaan.

-Muistan käyneeni katsomassa siellä pelejä isäni kanssa ja kun päätin keskittyä neljätoistavuotiaana ainoastaan jääkiekkoon muutin Pardubiseen ja kävin siellä myös kouluni loppuun. Kotonani kävin ainoastaan viikonloppuisin lauantain pelien jälkeen palatakseni ennen maanantain koulupäiviä, kertoo jalkapallossa topparina ennen lopullista lajivalintaansa pelannut Langhamer.

Arizona Coyotesin kutsusta Pohjois-Amerikkaan

Vuoden 2012 NHL-draftissa Marek Langhamerin nimi huudettiin seitsemännellä kierroksella ja varauksen tehnyt Arizona Coyotes halusi nuorukaisen kehittymään ja tutustumaan pienen kaukalon peliin Pohjois-Amerikkaan.

-Oli valtava hyppy lähteä yksinäni kahdeksantoistavuotiaana Kanadaan. Vaikka minulla oli pohjalla koulussa opiskeltu englannin kieli niin käytännössä minulla meni 3-4 kuukautta ennen kuin aloin pärjäämään siellä paremmin. Asuin ja pelasin Medicine Hatin kaupungissa Kanadan eteläosassa lähellä Yhdysvaltojen rajaa ja viihdyin siellä erinomaisesti.

Medicine Hat Tigersin riveissä Langhamer pelasi kolmella kaudella 120 runkosarjaottelua ja 29 pudotuspeliottelua hyvillä tilastoilla vaikka pelaaminen pienessä kaukalossa muuttikin myös maalivahtipeliä huomattavasti.

-Meillä oli Medicine Hatissa hieno organisaatio ja peleissä oli hyvä tunnelma. Meillä oli hyvät valmentajat ja menestyimme joukkueenakin hyvin, parhaimmillaan konferenssifinaaleihin kaudella 2013-14 edennyt Langhamer muistelee viimeisiä vuosiaan juniorisarjoissa.

-Pienessä kaukalossa puhutaan tietyllä tavalla eri pelistä ainakin näin maalivahdin näkökulmasta. Aikaa on todella vähän ja suurin osa maaleista tulee maalinedustalta. Kiekkoa pelataan hyvin harvoin taaksepäin ja näin myös torjuminen on yksinkertaisempaa. Toisaalta isossa kaukalossa maalivahti ei näe ihan koko aluetta ja pelaajilla on enemmän aikaa tehdä ratkaisunsa ja katsoa muiden pelaajien liikkeitä, vertailee urallaan kuusi kautta pienessä kaukalossa pelannut Langhamer.

Picture : Medicine Hat Tigers

NHL-unelma toteutuu, glooria on kaukana arjesta

Kolmella seuraavalla kaudella Marek Langhamer pelasi kahdessa NHL-ottelussa, joiden lisäksi Marek pelasi AHL:ssa Springfield Falconsin ja Tucson Roadrunnersin riveissä yhteensä 47 ottelua sekä ECHL:ssa 15 ottelua Rapid City Rushin joukkueessa.

-Tilanne muuttuu kun aletaan pelaamaan työpaikoista ja tapa, jolla sinua kohdellaan muuttuu. Kukaan ei halua menettää omaa työpaikkaansa ja kilpailu on kovaa. Tulokassopimus antaa ainoastaan kolme vuotta aikaa ja silloin 20-vuotiaana ajattelin asiaa liikaakin. En ollut silloin vielä valmis sille tasolle, myöntää Langhamer nyt vuosia myöhemmin.

Ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan Marek tutustui heti Pohjois-Amerikan nurjaan puoleen Arizona Coyotesin farmijoukkueen sijaitessa Springfieldin kaupungissa kaukana Massachusettsissa.

-Ensinnäkin välimatka (4225 km) teki asiasta vaikeaa, sillä jos minut kutsuttiin Arizonan mukaan oli edessä kahdeksan tunnin lentomatka ja pahimmillaan samana päivänä takaisin uudelleen kahdeksan tuntia takaisin Springfieldiin, uransa ensimmäistä kertaa NHL:ssa Anaheim Ducksia vastaan Mike Smithin tilalle vaihdettuna pelannut Langhamer kertaa.

-Springfieldin kaupunki ei ole mikään hieno paikka asua, sillä siellä on paljon ammuskeluita ja jengiläisiä. Vaimoni tuli kerran käymään siellä ja kun taksi ei ollut ihan varma osoitteesta niin se seurasi vaimoani, koska siellä ei ole turvallista liikkua yksin. En kyllä ymmärrä miksi AHL-kiekkoa pelataan tuollaisissa paikoissa, huokaa Langhamer.

Toisella sopimuskaudella tilanne helpottui selvästi kun Springfield jäi taakse Arizonan siirrettyä farmijoukkueensa huomattavasti lähemmäksi Tucsonin kaupunkiin.

-Tucsonissa aukesi aivan toisenlainen maailma, sillä sieltä ajomatka Arizonaan oli ainoastaan kaksi tuntia. Ilmasto oli todella upea ja aurinko paistoi niin, että joulukuussakin pystyi istumaan uima-altaalla. Kun Springfieldissä oli vaikeaa löytää kunnon ravintolaa niin niitä löytyi Tucsonissa lukuisia ja ruoka oli erinomaista. Meillä oli myös hyvä joukkue ja nautin ajastani siellä.

Paluu vanhalle mantereelle

Tulokassopimuksensa viimeisellä kaudella Langhamer pelasi reilun erän NHL:ssa päästämättä taakseen laukaustakaan. Peliaika oli vähissä ja hieman ennen joulua Langhamer palasi kotimaahansa tällä kertaa pelaamaan maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Brnoon pelaamaan HC Kometa Brnon väreissä.

-Tilanteeni Arizonassa alkoi käymään vaikeaksi ja en tullut toimeen toimitusjohtaja John Chaykan kanssa. Koin olevani parhaassa vireessäni tuon kolmen vuoden aikana, mutta hän ei peluuttanut minua käytännössä ollenkaan. Perustelunaan hän käytti ikääni – olin kaksikymmentäkolme vuotias ja muut maalivahdit minua ainoastaan vuotta nuorempia, puuskahtaa Marek.

-Päätin palata kotimaahani joitain viikkoja ennen joulua. Joukkue oli voittanut mestaruuden edellisellä kaudella ja meillä oli kovat paineet jatkaa samaan malliin. En ehtinyt olemaan joukkueen mukana niin pitkään, että olisin ansainnut ykkösvahdin paikkaa mutta oli upea kokemus olla joukkueen mukana ja voittaa Tšekin mestaruus, hehkuttaa yhdeksässä pelissä hyvillä tilastoilla pelannut Langhamer uransa toistaiseksi ainoata mestaruutta.

Picture : Lukas Filipec

Laaja on suuri Venäjän maa

Pelit HC Kometa Brnon paidassa jäivät lopulta kahdeksaan alkukaudella 2018-19 sillä Marek Langhamer siirtyi pelaamaan Kiinan rajan läheisyyteen Venäjälle Amur Khabarovskin riveihin.

-Aloitin kauteni hyvin Brnossa. Sitten seuran omistaja-toimitusjohtaja-valmentaja Libor Zábranský pyysi minut käymään toimistollaan ja kertoi että Amur Khabarovsk on kiinnostunut minusta ja on mahdollisuus siirtyä sinne. Ajattelin sen olevan hyvä ja mahdollisesti ainutlaatuinen mahdollisuus, joten otin tarjouksen vastaan ja matkustin sinne.

Habarovskin kaupunki sijaitsee Venäjän kaukoidässä Siperian rautatien varrella lähellä Kiinan rajaa. Kaupungissa asuu noin 600 000 ihmistä ja se kehittyy koko ajan.

-Kaupunki on varsinkin keskustan ulkopuolella köyhä. Minua kolme vuotta ennen sinne mennyt Tomáš Zohorna kertoi, että jokaisena siellä viettämänään vuonna ravintolat paranivat askel kerrallaan ja samalla löytyi koko ajan enemmän ravintoloita, joissa pärjäsi englannin kielellä.

-Asunnoissa siellä on parantamisen varaa, ajoittain uunit eivät toimineet, joskus valot eivät menneet päälle. Vesi oli välillä suihkussa kylmää tai likaista. Olin kuitenkin osannut odottaa asioiden olevan niin ja lopulta se ei häirinnytkään siellä asuessamme, kuvailee Langhamer entistä kotikaupunkiaan.

Venäjällä välimatkat ovat valtavia, ainakin osassa joukkueissa harjoituskulttuuri on myös jäänyt ”punakoneen” mestaruuksien ajalle, jolloin määrä korvasi laadun. Varsinaiset harjoituskeskukset ”Bazat”, joissa neuvostoliiton aikaan joukkueet harjoittelivat ja asuivat ilman perheitään pitkiä aikoja on sentään lakkautettu.

-Habarovskista on pitkä matka kaikkialle ja matkustamiseen menee hurjasti aikaa. Sen lisäksi siellä jouduimme taistelemaan koko ajan aikaerosta johtuvaa rasitusta vastaan, sillä Venäjällä on kahdeksan aikavyöhykettä idästä tullessa länteen ja päinvastoin. Joku on sanonutkin siellä yhden kauden vastaavan kolmea kautta muualla ja rasitus kasvoi vuosi vuodelta.

-Maalivahtivalmentajamme Oleg Filimonov oli vanhan liiton valmentaja, joka uskoi pitkiin ja raskaisiin harjoituksiin. Menimme jäälle 45 minuuttia ennen kenttäpelaajia ja vedimme joukkueen mukana sen jälkeen normaalit harjoitukset. Maajoukkuetauoilla homma vedettiin vielä ihan toiselle tasolle ja meitä juoksutettiin, hyppyytettiin ja pyöräilytettiin aivan loppuun saakka, huokaa Langhamer.

Kolmella kaudella KHL:ssa Langhamer pelasi 71 ottelua hyvällä torjuntaprosentilla 92,3%. Vuosi vuodelta rasitus kävi raskaammaksi etenkin kun matkustaminen vei joukkueelta menestymismahdollisuudet.

-Kestimme joka vuosi loka-marraskuulle, jolloin väsymys alkoi kasvamaan ottelu ottelulta. KHL oli hyvätasoinen sarja, jossa oli todella paljon hyviä pelaajia mutta Habarovskissa menestymisen mahdollisuus tuntui mahdottomalle jatkuvasta aikaerosta toipumisen vuoksi, harmittelee Marek.

Picture : Edijs Palens/Xinhua

King Marek – Tampereen Ilves

Kesällä 2021 Ilves julkaisi Marek Langhamerin sopimuksen ja tämä asettui nopeasti uuteen kotikaupunkiinsa. Etukäteen Marek oli kuullut Suomesta ja Tampereesta ainoastaan positiivisia asioita.

-Kaikki tuntemani ihmiset, jotka ovat täällä pelanneet tai vierailleet kertoivat minulle positiivisia asioita kaupungista ja maasta. Sittemmin tämä kaikki on osoittautunut paikkaansa pitäväksi, Tampere on hieno kaupunki ja todella viihdyn täällä.

Habarovskissa Langhamer tutustui paremmin myös puolustaja Dominik Mašínin kanssa. Onko sillä mitään tekemistä sen kanssa, että hän myöhemmin päätyi myös Ilvekseen?

-Olemme hyviä ystäviä ja kerran puhuin Timo Koskelan kanssa ja mainitsin, että Dominik olisi loistava lisä joukkueeseemme, jonka hän on myös osoittanut jäällä.

Kuva : Anssi Takala/Ilves.com

Viime kaudella Marek Langhamer oli pitkään sivussa loukkantumisen vuoksi. Kokonaisuutena pronssimitaleihin päättynyt kausi oli kuitenkin menestys ja jätti nälkää tulevaan.

-Ensimmäinen ajatukseni loukkaannuttuani oli synkkä, sillä minulla oli ollut samanlainen loukkantuminen kaudella 2017. Lopulta kuitenkin selvisi, että tällä kertaa pääsin vähällä ja selvisin lopulta ilman leikkausta vahvistamalla lihaksiani ja kuntouttamalla.

-Meillä oli viime kaudella hyvä joukkue ja laitoimme kaiken likoon. Välieräsarjassa hävisimme TPS:lle, mutta onneksi nyt alkaneella kaudella on taas mahdollisuus menestyä paremmin, viime kauden pudotuspeleissä hurjassa vireessä ollut Langhamer muistuttaa.

Maaliskuussa Ilves julkaisi jatkosopimuksia maaliskuussa ja näiden joukossa oli myös Marek Langhamerin nimi. Mies jakaakin laajasti kiitosta organisaatiossa työskenteleville ihmisille ja joukkueen kannattajille.

-Tämä on hieno paikka jatkaa, minulla ei ollut mitään syytä lähteä täältä. En pidä jatkuvista muutoksista ja halusin olla mukana taistelemassa mestaruudesta Ilveksen kanssa tälläkin kaudella. Täällä pelaajat asetetaan aina ensimmäisiksi ja koko organisaatio auttaa meitä keskittymään pelaamiseen ja tekemään meistä parempia pelaajia. En ole aiemmin urallani saanut näin mahtavaa kohtelua.

-Meillä on äänekkäät ja mahtavat kannattajat. He puskevat meitä eteenpäin jokaisessa ottelussa ja auttavat meitä voittamaan otteluita. Arvostan todella sitä työtä mitä he tekevät joukkueen eteen.

Alkukaudesta Marek Langhamer on ollut suurimpia syitä Ilveksen sarjasijoitukselle. Mitä mieltä olet itse omasta alkukaudestasi,

-Alkukaudesta pelasin mielestäni hyvin CHL:ssa ja liigassa. Tiiviissä ottelutahdissa harjoitteleminen jäi vähiin ja ihan paras vire vähän hiipui, mutta uskon nyt taas palaavani alkukauden tasolle.

Liigasta puhuttaessa on viime aikoina nostettu esiin vähäiset maalimäärät.

-Tällä hetkellä sarja on vielä alussa ja kaikilla energiavarastot ovat täynnä. Kun kausi etenee ja väsymys lisääntyy tulee virheitäkin enemmän ja uskon silloin maalejakin tulevan enemmän. Liigassa on parempia pelaajia kuin viime kaudella ja joukkueet pelaavat puolustuspeli edellä, mutta katsotaan mihin maalimäärät lopulta asettuvat, Kuopion Olvi Areenan ikävimmäksi vieraspelipaikaksi toteava Langhamer pohtii.

Kun puhutaan jääkiekon pääsarjan hienoimmista otteluista niin Tampereen paikalliskamppailut, joissa Ilves ja Tappara mittelevät paremmuudesta nousee esiin Tampereen ulkopuolellakin. Maalivahti Tšekin tasavallasta on myös huomannut pelien erikoislaadun.

-Ensinnäkin nämä ottelut ovat hienoja koko kaupungille ja olemme voittaneet tälläkin kaudella molemmat kohtaamiset. Nokia Arena on täynnä näissä peleissä ja jokainen pelaaja pistää kaikkensa likoon näissä kamppailuissa. Nämä ovat mahtavia pelejä molempien joukkueiden kannattajille ja lisäksi joukkueille, sillä näistä saa pudotuspeleihin rinnastettavaa kokemusta jo runkosarjassa.

Maalivahtipelin yksityiskohdista

Runkosarjassa pelataan kotona ja vieraissa molemmissa 30 ottelua. Mitä ajattelet koti- ja vierasotteluiden eroista?

-Ensinnäkin harjoittelemme ja tunnemme kotikenttämme. Toiseksi kotiotteluita ennen ei tarvitse istua bussissa. Itse maalivahtina odotan enemmän laukauksia ja tilanteita vieraskentällä. Lisäksi monella muullakin joukkueella on hyvät kannattajat ja hekin tekevät parhaansa auttaakseen kotijoukkuetta.

Vastustajat vaihtuvat tiheästi ja niillä on eri vahvuuksia. Mihin vastustajissa keskitytään ja miten itse valmistaudut otteluihin.

-Meillä on aina pelipäivinä palaveri, jossa käymme läpi vastustajan karvauspelaamista ja ylivoimaa. Itselleni tärkein on vastustajan ylivoiman läpikäyminen, sillä erikoistilanteissa usein pelejä ratkotaan. Itse keskityn omien rutiinieni kautta.

Ottelut kestävät noin kaksi ja puoli tuntia. Mitä pelin aikana mietit ja ehditkö seuraamaan esimerkiksi katsomoa tai juhlitko oman joukkueen tekemiä maaleja.

-Jokainen ottelu on erilainen, joskus on vaikea kontrolloida ajatuksiaan mutta pyrin koko ajan keskittymään peliin. Kun oma joukkueemme hyökkää niin kerään voimia ja rentoutan itseäni ollakseni valmis seuraavaan hyökkäykseen. En juhli tekemiämme maaleja vaan keskityn vain omaan tekemiseeni, sillä nopeassa pelissä tilanne voi muuttua nopeastikin.

Paraskaan joukkue ei voita aina ja paraskaan maalivahti ei onnistu aina. Miten reagoit helppoihin maaleihin ja joukkueen tappioihin.

-Yritän olla innostumatta liikaa isoista voitoista ja vastaavasti olla turhautumatta kun häviämme. Toisinaan on vaikeaa päästää irti kun päästää helpon maalin, kuten minä Lukkoa vastaan mutta pyrin olemaan jäämättä kiinni yksittäisiin tilanteisiin ja palata aina parempana.

Haastattelun loppuun on pakko kysyä onko sinulla jotain vastaan seuran videokuvaajaa Sami Raiskiota , kun olet loppuseremoniassasi kaatanut hänet jäänpintaan ainakin kahdesti.

-(nauraa) Ei,ei,ei. Hän on todella mukava kaveri ja ensimmäisellä kerralla törmäsimme vahingossa. Toisella kerralla olin todella väsynyt pelin jälkeen enkä olisi jaksanut pitkää juhlimista niin spontaanisti päätin halata ja kaataa hänet. Yleisö näytti ainakin nauttivan, hymyilee Langhamer.

Kuva : Jimi Soinila
UUTISET
Valikko